Wiki verkko-opetuksen välineenä

Jussi Linkola - 2006-02-09

Pienimuotoinen seminaarityö kirjallinen viestintä 2 ja audiovisuaalinen media-analyysi 2 -opintokokonaisuuksien yhteensä 3 opintopisteen laajuiseen kokonaisuuteen liittyen. Tutkielman tavoitteena oli perehtyä tarkemmin mediateorioihin sekä audiovisuaalisen kulttuurin tutkimusmetodeihin.

Sisällys

1 Johdanto

Tietoverkkojen lisääntyvä käyttö viestintävälineenä ja tietolähteenä on synnyttänyt runsaasti myös opetukseen ja oppimiseen käytettäviä verkon soveltamistapoja. Uusia verkko-oppimisvälineitä ja opiskelutapoja kehitetään jatkuvasti, ja yksi uudenlaisen verkko-oppimisympäristön kehitysprojekti oli Stadian verkkoviestinnän koulutusohjelmassa syksyllä 2005 toteutettu Wikistudies-projekti, johon itse osallistuin.

Wikistudies-projektissa testattiin ja konseptoitiin Wiki-alustaan perustuvaa verkko-oppimisjärjestelmää. Vastuullani projektissa olivat pääasiassa verkko-oppimiseen ja opintomateriaalin esitystapoihin liittyvät asiat. Projektin suunnittelu, viestintä ja työnseuranta toteutettiin suureksi osaksi omassa erillisessä Wiki-ympäristössä, ja osallistujien tehtävänä oli myös osallistua aktiivisesti Wikipedia-projektiin kokemusten ja osaamisen kasvattamiseksi. Verkko-opetukseen ja oppimiseen liittyen luin aiheita käsitteleviä kirjoja ja lisäksi seurasin tiiviisti ensimmäistä Wikistudies-ympäristössä pidettyä kurssia. Nyt kirjoittamishetkellä olen mukana yhdessä Wikistudies-ympäristössä toteutettavassa kurssissa ja eräässä projektissa, jonka dokumentointiin ja viestintään käytetään Wiki-alustaa. Näiden kokemusten pohjalta koen, että minulla on melko hyvä tuntuma Wikin käyttämiseen ja soveltamiseen myös oppimisvälineenä.

Tutkielmani tarkoituksena on kuvata omien kokemusteni pohjalta Wiki-alustan toimintaa ja soveltamista verkko-oppimisessa. Tarkoituksenani on kartoittaa, miten Wiki työkaluna voi tukea oppimista tehostavia seikkoja ja menetelmiä, esim. yhteisöllisyyttä ja tiedon prosessimuotoista rakentamista, ja mitä erityisiä haasteita Wikin käyttämiseen sisältyy. Esitän myös joitain ajatuksia siitä, miten näihin Wiki-työskentelyyn liittyviin haasteisiin voitaisiin vastata.

2 Verkko-opetuksen keskeisiä piirteitä

Verkko-opetukseksi voidaan kutsua kaikkea sellaista opetusta, jossa jokin opettamisen tai opiskelun osa tapahtuu verkon välityksellä (Tella ym. 2001, 21). Verkko mahdollistaa irtautumisen luokkahuoneesta, kun opettajan ja opiskelijoiden on mahdollista päästä käsiksi opintomateriaaliin ajasta ja paikasta riippumatta. Näin tapahtuvassa opiskelussa ero perinteiseen säännöllisten tapaamisten ja aikataulujen rytmittämään luokkaopetukseen voi olla hyvinkin merkittävä. Paikkariippumaton opiskelu voi antaa opiskelijalle vapauden tunteen, joka kuitenkin tuo mukanaan vastuun opintojen etenemisestä. Verkkokursseilla saaduista hyvistä oppimistuloksista tuloksista huolimatta niillä on taipumus jäädä kesken lähiopetusta helpommin (Savolainen 2005, 39).

2.1 Tarvitaan suunnittelua ja valmiuksia

Verkko-opetukseen siirtyminen ei onnistu ilman huolellista suunnittelua. Onnistunut verkko-opetus vaatii opettajalta runsaasti verkkopedagogista tietoutta ja ymmärrystä erilaisten pedagogisten mallien soveltuvuudesta verkko-opetukseen. Opiskelijoilta taas vaaditaan tieto- ja viestintäteknisiä valmiuksia ja medialukutaitoa. (Nevgi ym. 2005, 19.) Lisäksi tarvitaan tekniset ja välineelliset valmiudet, jotta pääsy verkkoon olisi ylipäänsä mahdollista.

2.2 Verkko- ja lähiopetuksen suhde vaihtelee

Verkon palvelujen hyödyntäminen opetuksessa voi vähimmillään olla esim. sähköpostilla tapahtuvaa yhteydenpitoa opettajan ja opiskelijoiden välillä tai tiedon hakua WWW:stä. Äärimmilleen vietynä koko opintokokonaisuus on mahdollista suorittaa pelkän verkon välityksellä. Painotus verkko-opetuksen ja kasvokkain tapahtuvan opetuksen välillä pitää kuitenkin arvioida tapauskohtaisesti opiskeltavan asian, käytössä olevan materiaalin sekä opiskelijoiden ja opettajan valmiuksien mukaan. Esimerkiksi IBM:n työryhmäohjelmistoista vastaavan Jari Kaposen kokemusten mukaan e-oppimisella ei voida tehdä kaikkea, ja siksi tarvitaankin perinteistä opetusta ja verkko-oppimista yhdistävää yhdistelmäoppimista (Lagus 2005, 51).

2.3 Viestinnän merkitys korostuu

Mitä suurempi osa opiskelusta tapahtuu verkon kautta, sitä enemmän painottuu toimivan viestinnän merkitys. Reaaliaikainen verkkovälitteinen viestintä on mahdollista esim. erilaisia chatteja tai pikaviestimiä hyväksikäyttäen, mutta koska verkko mahdollistaa eriaikaisen aikatauluista vapaan toimimisen, tapahtuu myös viestintä suurelta osin eriaikaisesti, esim. sähköpostia ja keskustelufoorumeita hyväksikäyttäen.

Eriaikainen viestintä vaatii totuttelua ja voi tuntua haastavalta. Opiskelija ei välttämättä aina saa kysymyksiinsä vastausta haluamallaan hetkellä vaan voi joutua odottamaan pitkiäkin aikoja ennen kuin hänen viestiinsä reagoidaan. Tämä voi toisaalta edesauttaa omatoimisuutta, kun opiskelija joutuu ehkä itse selvittämään vastauksen ongelmaansa. Eriaikaisuuden lisäksi verkkokeskustelun haasteellisuutta lisäävät viestinnän tekstipohjaisuus ja ylipäänsä viestinnän vaatima runsas aika. (Tella ym. 2001, 240.)

2.4 Sovellettavia välineitä runsaasti

Verkko-opetukseen ja -oppimiseen sovellettavia välineitä on runsaasti saatavilla. On olemassa verkko-opetusta varten rakennettuja kaupallisia verkko-oppimisympäristöjä, mutta myös vapaasti maksutta käytettäviä ja sovellettavia erityyppisiä palveluja. Esimerkiksi Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulu Helia on saanut hyviä tuloksia kaupallisella Blackboard-oppimisalustalla, ja Helsingin Yliopiston valtiotieteellinen tiedekunta on hyödyntänyt onnistuneesti weblogeja oppimisen tukena (Savolainen 2005; Majava 2005).

Erilaisista käytössä olevista välineistä huolimatta verkko-opiskelun yleisenä yhdistävänä piirteenä näyttäisi olevan opiskelijan aktiivisuuden korostuminen lähdemateriaalin keräämisessä ja kriittisessä tarkastelussa sekä omien näkemysten tuottamisessa. On hyvin tavallista, että täysin valmista opintomateriaalia ei ole tarjolla, joten tieto pitää rakentaa yhdistelemällä eri lähteistä löytyneitä palasia.

3 Wiki-alustan tärkeimmät toiminnallisuudet

Wiki on tietynlainen hypertekstidokumenttien luomiseen käytettävä ohjelmisto ja sillä luotu dokumenttikokoelma (Wikipedia 2006). Erilaisia Wiki-järjestelmiä on olemassa useita, ja ne eroavat toisistaan käytettyjen tekniikoiden ja toiminnallisuuden tasolla (Falck 2005, 78). Tällä hetkellä tunnetuin Wiki-alustaa hyödyntävä projekti on avoin verkkotietosanakirja Wikipedia, jonka käyttämästä Mediawiki-ohjelmistosta on samalla tullut yksi tunnetuimmista ja käytetyimmistä Wiki-alustoista (Falck 2005, 78). Mediawiki-ohjelmisto on avoin, helposti käyttöönotettava ja muokattava ohjelmisto, joka tarvitsee toimiakseen PHP-ympäristön ja MySQL-tietokannan. Myös Stadian Wikistudies käyttää Mediawiki-ohjelmistoa.

3.1 Dokumenttien muokkaaminen tapahtuu WWW-selaimella

Kun Wiki-ohjelmisto on asennettu palvelimelle, tapahtuu dokumenttien luominen, muokkaaminen, poistaminen ja linkittäminen kokonaan WWW-selaimen avulla. Wiki-alustasta ja Wikin käyttötarkoituksesta riippuen sivujen muokkausoikeuksia on mahdollista rajata, mutta esim. Wikipedian sisältö on vapaasti kenen tahansa muokattavissa.

Jokaisessa Wikissä olevassa sivussa on muokkaa-painike, joka avaa sivun muokkaustilaan. Muokkaustilassa olevaa tekstiä voi käsitellä vapaasti, ja muutosten jälkeen sivun voi tallentaa. Uusi tallennettu versio korvaa aina edellisen, mutta sivun vanhat versiot jäävät talteen, ja niitä voi tarkastella ja vertailla jokaisella sivulla olevan historia-painikkeen kautta. Jos tehdyt muutokset eivät jostain syystä tunnu hyviltä, ne voi helposti kumota palauttamalla jokin sivun vanhempi versio käyttöön.

3.2 Yksinkertaiset työkalut tekstin korostamiseen

Wikin sisältö on suurimmaksi osaksi pelkkää tekstiä, joten sivujen muokkaamisessa ei välttämättä tarvita erityisosaamista. Tekstin korostamista varten on kehitetty ns. Wikitext-kieli, jonka avulla esim. lihavoinnit, kursivoinnit ja linkitykset onnistuvat tottumattomaltakin käyttäjältä pienellä harjoittelulla. Wikitext-kielen lisäksi myös HTML-kielellä tehdyt muotoilut yleensä toimivat eri Wiki-alustoissa (Falck 2005, 79).

3.3 Linkittämisen monipuolisuus

Wikin sisäisiin dokumentteihin linkittäminen tapahtuu kaksoishakasulkeiden ja dokumentin nimen avulla. Esimerkiksi miltä tahansa Wikin sivulta voidaan linkittää etusivu-nimiselle sivulle kirjoittamalla sivulle kaksoishakasulkeisiin linkki [[etusivu]]. Hakasulkeiden sisällöstä tulee sivun tallentamisen jälkeen linkki saman nimiseen dokumenttiin. On mahdollista linkittää myös sivuille, joita ei ole vielä olemassa. Nämä linkit on erotettu varsinaisista linkeistä korostamalla ne selkeästi eri värillä . yleensä punaisella . kuin olemassa oleville sivuille vievät linkit. Kun tällaista linkkiä seuraa, avautuu sivu muokkaustilassa, jolloin sivu on mahdollista luoda lisäämällä siihen sisältöä ja tallentamalla se. Luovalla linkittämisellä voi näin tavallaan esittää toiveita tulevista aiheista, ja siten aktivoida ja innostaa myös muita käyttäjiä uuden sisällön tuottamiseen.

3.4 Mahdollisuus dokumenttikohtaiseen keskusteluun

Jokaisella Wiki-sivulla on keskustelu-painike, jonka kautta on mahdollista kommentoida sivua koskematta itse sivun sisältöön. Keskustelu ja kommentit on siten helppo kohdistaa ja rajata oikein, mikä voisi olla vaikeampaa, jos käytettäisiin erillistä keskustelufoorumia. Toisaalta keskustelusivun pitäminen loogisesti etenevänä ja helposti ymmärrettävänä vaatii käyttäjiltä huolellisuutta ja yhteisesti sovittuja käytäntöjä.

3.5 Dokumenttien luokittelu eri aihepiireihin

Luotujen dokumenttien järjestelyä varten Wikissä on oma luokittelujärjestelmä, joka automaattisesti kerää samaan aihealueeseen luokitellut dokumentit yhteiselle hakemistosivulle. Jokainen dokumentti on mahdollista määritellä kuuluvaksi yhteen tai useampaan luokkaan lisäämällä dokumenttiin tarkoitusta varten määritelty erityislinkki, esim. [[Luokka:Viihde]]. Näin kaikki luokkaan viihde määritellyt dokumentit listautuvat automaattisesti samalle luokka-sivulle, jotka Wiki-ohjelmisto luo dokumenteille määriteltyjen luokkien perusteella.

3.6 Hyvät työkalut muutosten seuraamiseen

Kaikki Wikiin tehdyt muutokset näkyvät erillisen Tuoreet muutokset -sivun kautta. Sivulle listautuvat automaattisesti muokattujen dokumenttien nimet, muokkausajankohta ja muokkaajan nimi tai IP-osoite sekä mahdollisesti sivun muokkaajan kirjoittama lyhyt kuvaus tekemistään muutoksista. Tuoreet muutokset -sivua seuraamalla saa hyvän kuvan Wikin aktiivisuudesta ja työn alla olevien dokumenttien uusimmista päivityksistä.

3.7 Käyttäjätunnus tuo uusia ominaisuuksia

Vaikka Wikiin olisikin mahdollista osallistua ilman rekisteröitymistä, tuo oman käyttäjätunnuksen käyttäminen joitain huomattavia etuja. Käyttäjätunnuksella käyttäjä saa mm. määriteltyä joitain asetuksia muistiin, ja kaikkien itse tehtyjen muokkausten seuraaminen on helppoa omat muutokset -toiminnon avulla. Käyttäjätunnusten perusteella myös muut käyttäjät voivat nähdä yksittäisten käyttäjien tekemät muokkaukset, mikä on suureksi hyödyksi ainakin opettajalle kurssin edistymisen ja opiskelijoiden aktiivisuuden seuraamisessa.

4 Wiki verkko-oppimisympäristönä

Wikistudies-projektissa verkkokurssien lähtökohtana oli tilanne, jossa oppilaat itse luovat yhdessä kurssin opetusmateriaalin. Tämä perusajatus tukee nykyisin vallalla olevaa oppimiskäsitystä, jonka mukaan syvällinen oppiminen ei niinkään ole olemassa olevan tiedon mieleen painamista, vaan kykyä hallita tietoa älykkäällä tavalla tutkimalla ja osallistumalla ideoiden kehittelyyn ja tiedonluomisprosessiin (Hakkarainen ym. 2004, 9-16). Wikin käyttäminen ei oppimisprosessin kannalta välttämättä suuresti eroa perinteisin tavoin tapahtuvasta tutkivasta oppimisesta, jossa opiskelija kokoaa tietoa eri lähteistä ja rakentaa tiedon palasista oman tulkintansa, mutta Wiki voi työkaluna helpottaa tämän prosessin etenemistä.

4.1 Joustava ja kattava väline tiedon keräämiseen

Wikin yksinkertainen perusajatus dokumenttien käsittelemisestä WWW-selaimen avulla antaa mahdollisuuden luoviin tapoihin hallita työn alla olevaa tietoa. Verkon kautta käyttäjällä on aina mahdollisuus päästä tekemään työhönsä liittyviä muokkauksia ja merkintöjä, ja samalla on mahdollista seurata muiden käyttäjien tekemiä muutoksia. Wiki vapauttaa perinteisestä tutkivan oppimisen työtavasta, jossa rakenteilla olevaa aineistoa ehkä säilytettiin kotitietokoneen kovalevyllä tai kuljetettiin mukana levykkeellä tai muistitikulla. Wiki on verkossa koko ajan saatavilla, joten kaikki ideat on mahdollista tallentaa nopeasti muistiin joko lopulliselle paikalleen, osaksi keskustelua tai muuten vain talteen myöhemmin tapahtuvaa käsittelyä varten.

4.2 Ajatukset tuoreina esille

Wikiin lisätty sisältö on nopeasti muiden käyttäjien nähtävillä. Saman aihepiirin parissa työskentelevän ryhmän sisältä nousevat ideat ovat omiaan tuottamaan uusia ajatuksia, kun ne saadaan muidenkin nähtäville . vaikka vielä keskeneräisinäkin. Wiki-työskentely voi parhaimmillaan olla kiivastempoista ja luovaa aiheiden kehittelyä, jossa käyttäjät tarttuvat toistensa ajatuksiin ja uudet sisällöt kehittyvät nopeassa tahdissa.

4.3 Tukea yhteisölliselle oppimiselle

Yhteisöllinen oppiminen on toimintaa, jossa yhteisö pyrkii tietoisesti ymmärtämään ja selittämään jotain ilmiötä (Matikainen & Manninen 2000, 114). Yhteisöllisessä opiskelussa opiskelijat käsittelevät ja muokkaavat tietoa vuorovaikutuksessa muiden yhteisön jäsenten kanssa, ja vuorovaikutteisuus ohjaa opiskelijat perustelemaan näkemyksiään ja tarkastelemaan omaa työskentelyään muiden kommenttien perusteella (Matikainen & Manninen 2000, 115).

Wiki keskittää yhteisön tekeillä olevan projektin tiedot yhteen helposti saavutettavaan paikkaan, ja siksi se soveltuu erityisen hyvin yhteistyössä rakennettavien dokumenttien työvälineeksi. Yksinkertaisten työkalujen avulla yhteisön jäsenet voivat seurata tapahtunutta edistystä ja keskustellen vaikuttaa työn etenemiseen. Kun jokainen osallistuja toimii järjestelmään sisään kirjautuneena, yksilöityvät tapahtuneet muutokset, ja dokumenttien historian ansiosta on mahdollista seurata kunkin osallistujan panosta lopputuloksen muovautumiseen.

4.4 Prosessit jäävät talteen

Wikiin luotu valmis dokumentti voi sivutuotteena synnyttää runsain määrin käyttäjien keskusteluja ja erilaisia hioutumattomia versioita valmiista työstä. Jäljelle jäävä tieto voi jatkossa toimia edelleen käyttäjien tukena heidän perehtyessään kyseiseen aiheeseen tai etsiessään ideoita ja erilaisia näkökulmia aiheeseen liittyen (Tella ym. 2001, 67). Wiki kerryttää aiheeseen liittyvää taustatietoa ja voi näin toimia eräänlaisena avoimena muisti- tai luonnoskirjana, josta voivat hyötyä muutkin kuin yksittäisiin projekteihin osallistuneet henkilöt.

5 Wikin haasteita

Monipuolisuudesta ja helppokäyttöisyydestä huolimatta Wikin käyttämisessä on myös runsaasti haasteita, joista suuri osa johtuu käyttäjien erilaisuudesta niin teknisen osaamisen kuin sosiaalisen käyttäytymisenkin suhteen.

5.1 Vapaa muokattavuus voi aiheuttaa sekavuutta

Wiki-dokumenttien rakentaminen usean käyttäjän kesken voi aiheuttaa epätasaisuutta tekstien sisällössä ja muodossa. Osa käyttäjistä voi innostua kokeilemaan monenlaisia tekstin korostustapoja toisten pitäytyessä yksinkertaisissa ratkaisuissa. Voi olla yllättävää, miten erilaisista asioista käyttäjät joutuvat neuvottelemaan ja sopimaan yksinkertaisenkin dokumentin valmiiksi saamiseksi.

Sisällön yhtenäisyyden ja käytettävyyden kannalta on välttämätöntä rajata Wikin monien mahdollisuuksien tuomaa vapautta tarkoilla ohjeilla, joiden noudattamista määrätyt ylläpitäjät ja kurssien vetäjät valvovat. On tärkeää, että kaikkien opettajien ohjaamilla kursseilla omaksutaan samat toimintamallit sisältöjen rakentamiseen, jolloin yhteisesti hyväksytyt ja käyttäjien toimimista helpottavat työtavat muodostuvat Wiki-työskentelyn perustaksi. Muuten on vaarana, että Wikistä tulee kokoelma irrallisia ja epäyhtenäisiä dokumentteja, joiden hyödyllinen jatkokäyttö on vaikeaa.

5.2 Laadukkaan verkkomateriaalin tuottaminen

Wikiin luotua sisältöä käytetään suurimmaksi osin Wikin kautta, ja siksi siihen pätevät samat säännöt kuin muuhunkin verkkomateriaalin tuottamiseen. Verkkotekstin tulisi yleisesti ottaen olla painettuun tekstiin verrattuna tiiviimpää, ja sitä tulisi rytmittää väliotsikoilla (Tella ym. 2001, 67). Koska teksti on tarkoitettu pääasiassa ruudulta luettavaksi, sen olisi hyvä olla selkeää ja helposti silmäiltävää. Verkkotekstin tuottamisessa kuitenkin korostuu opiskelijoiden aikaisempi kokemus ja tuntuma verkon sisältöjen käsittelyyn, ja erilaisten lähtötasojen takia jopa samaan aihealueeseen liittyvistä dokumenteista voi muodostua luettavuuden suhteen kovin erilaisia. Opiskelijoiden tukeminen muiden tekstien tarkkailuun ja rohkeaan kommentoimiseen on varmasti hyvä keino varmistua kokonaisuuden yhtenäisyydestä. Apua olisi varmasti myös perehtymisestä verkko-materiaalin tuottamisen perusteisiin ennen Wiki-kurssin aloittamista.

5.3 Kynnys keskeneräisten ajatusten esittämiseen

Wiki voi antaa vääristyneen kuvan osallistujien aktiivisuudesta ideoiden kehittelyssä. Toisten on helpompi jakaa keskeneräisetkin ajatuksensa muiden nähtäville, kun toiset taas mielellään hiovat näkemyksensä valmiimmiksi. Avoin kritiikki ja muiden omaan tekstiin tekemät muutokset voivat myös aiheuttaa mielipahaa ja heikentää motivaatiota. Epämiellyttävät kokemukset todennäköisesti nostavat osallistumiskynnystä edelleen.

Itse huomasin Wikipedian käyttöä aloittaessani, että minun oli hyvin vaikeaa osallistua dokumenttien rakentamiseen, ellen ollut hionut tekstiäni omasta mielestäni riittävän valmiiksi. Opettajan kannustamana kuitenkin aloitin rohkean osallistumisen itseäni kiinnostaviin aiheisiin. Lopulta tulin hyvin tyytyväiseksi, kun joku samasta aihepiiristä kiinnostunut käyttäjä oli lisännyt omia muokkauksiaan tekemääni artikkeliin. Tekstini oli herättänyt ajatuksia ja reaktioita käyttäjässä, jota en edes tuntenut ennestään.

Kurssin alkuvaiheessa ohjaajalla on varmasti paljonkin tehtävää kritiikistä ja omiin teksteihin tehdyistä muutoksista aiheutuneiden ikävien kokemusten ennaltaehkäisemiseksi. Kurssi pitäisi aloittaa käymällä kattavasti läpi Wiki-työskentelyn ominaispiirteitä ja rohkaisemalla opiskelijoita alusta lähtien aktiivisuuteen. Kun opiskelijat valmiiksi tietävät, että dokumentit syntyvät yhteistyössä ja että kaikkien panos on yhtä tärkeää, heidän on helpompaa suhtautua myös omiin tuotoksiinsa tehtyihin muutoksiin.

5.4 Tekijänoikeudet

Wikistudies on Internetissä julkisesti esillä oleva palvelu, joten on erityisen tärkeää, että dokumenttien pohjana käytetty lähdemateriaali on ilmaistu lähdeviittauksin. Opiskelijoille on syytä korostaa, että tiedon kopioiminen jostain lähteestä sellaisenaan ilman lähdeviitettä on tekijänoikeuksien vastaista toimintaa.

Wikistudiesiin luodun aineiston suojaamiseksi tullaan todennäköisesti käyttämään joko Creative Commons -lisenssiä tai GNU Free documentation -lisenssiä. Nämä lisenssit tuovat suojaa ja vapautta tavalliseen tekijänoikeuteen. Esim. GNU Free documentation -lisenssin tarkoituksena on tehdä aineistosta vapaata siten, että kenellä tahansa on mahdollisuus kopioida ja jakaa sitä, muokkaamattomana tai muokattuna, kaupallisiin tai epäkaupallisiin tarkoituksiin (GNU Free Documentation License 2005). Toiseksi lisenssi pidättää tekijälle ja julkaisijalle oikeuden saada tunnustus tekemästään työstä siten, etteivät he kuitenkaan ole vastuussa muiden tekemistä muutoksista (GNU Free Documentation License 2005). Jokaiselle Wikistudiesiin osallistuvalle olisi hyvä valmiiksi selvittää, millaisin oikeuksin ja rajoituksin hänen tuottamaansa aineistoa voidaan jatkossa käyttää.

6 Pohdintaa

Wiki-ohjelmiston saa käyttöön maksutta, ja sen asentaminen ja käyttöönotto on helppoa. Wiki tarjoaa lähtökohtaisesti yksinkertaisen ja joustavan menetelmän verkossa toimivan dokumenttikokoelman luomiseen ja päivittämiseen WWW-selaimen avulla.

Wikin suurimmat haasteet liittyvät käyttäjien erilaisuuteen ja alustan joustavuudesta aiheutuvan sisällön ja käyttötapojen epäyhtenäisyyden hallitsemiseen. Verkko-kurssilla kaikkien opiskelijoiden ohjeistaminen yhteiseen käyttökulttuuriin vaatii aktiivista perehdyttämistä heti kurssin alussa, ja myös kurssin aikana tapahtuva ohjaus on tarpeen.

Käytettäessä Wikiä tiedon rakentamiseen painottuvassa yhteisöllisessä opiskelussa on hyödyksi, jos opiskelijoilla on valmis tuntuma verkkosisältöjen käsittelemiseen, joten tässä tarkoituksessa Wiki ei välttämättä tunnu parhaalta vaihtoehdolta uuden verkko-opiskelijan ensimmäiseksi työvälineeksi. Aluksi voisi tuntua helpommalta käyttää jotain rajoitetumpaa järjestelmää, jonka työkalut valmiiksi ohjaisivat toimimaan halutulla tavalla. Kuitenkin, jos Wiki-opiskelu aloitetaan opettajan johdolla vähitellen eri ominaisuuksiin tutustuen, ei Wikin tarkoituksenmukaisen käytön oppiminen ole varmasti kenellekään verkon perustyökalut hallitsevalle käyttäjälle liian vaikeaa. Lisäksi Wiki on vireää ja elävää verkkokulttuuria, joten sen käytön opettelu jo sinänsä lisää opiskelijan verkkosivistystä, mitä ei välttämättä voi sanoa esim. kaupallisten vain opetuskäyttöön räätälöityjen työkalujen käyttämisestä.

Wiki-kurssin tuloksena kertynyttä tietoa voivat hyödyntää niin uudet kuin kokeneemmatkin opiskelijat, opettajat ja muutkin käsitellyistä aiheista kiinnostuneet käyttäjät. Kun Wikiin on kurssin tuloksena rakennettu laadukas sisältökokonaisuus, voidaan sitä käyttää sellaisenaan opintomateriaalina ja tietolähteenä muilla kursseilla. Ja kun materiaali kerran on Wikissä, on myös tietojen päivittäminen helppoa.

Wiki on varteenotettava vaihtoehto kaupallisille ja vapaasti käytettäville verkko-oppimisympäristöille, ja se tarjoaa varmasti mahdollisuuksia monille kokeilemisen arvoisille käyttötavoille.

Lähteet

Falck, Kenneth Toim. 2005. Luo oma wiki. Tietokonelehti 14/2005, 78-79.

GNU Free Documentation License 2005. [WWW-dokumentti]
http://www.gnu.org/copyleft/fdl.html. (Luettu 8.2.2006.)

Hakkarainen, Kai & Lonka, Kirsti & Lipponen, Lasse 2004. Tutkiva oppiminen. Porvoo: WS Bookwell Oy.

Lagus, Antti j. Toim. 2005. E-oppiminen antaa enemmän, mutta vaatii paljon. Tietokone-lehti 14/2005, 50-53.

Majava, Jere 2005. Opetusteknologiakisan voitto weblogeille (osa 2) [WWW-dokumentti]
http://www.valt.helsinki.fi/blogs/jjmajava/edublogitrulaa.htm. (Luettu 3.2.2006.)

Matikainen, Janne & Manninen, Jyri Toim. 2000. Aikuiskoulutus verkossa. Verkkopohjaisten oppimisympäristöjen teoriaa ja käytäntöä. Tampere: Tammer-Paino.

Nevgi, Anne & Löfström, Erika & Evälä, Annika Toim. 2005. Laadukkaasti verkossa - Yliopistollisen verkko-opetuksen ulottuvuudet. Helsinki: Yliopistopaino.

Savolainen, Tomi Toim. 2005. Virtuaalikurssi tuottaa parempia tuloksia. MikroPC 9/2005, 39-41.

Tella, Seppo & Vahtivuori, Sanna & Vuorento, Anu & Wager, Petra & Oksanen, Ulla 2001. Verkko opetuksessa - opettaja verkossa. Helsinki: Edita Oyj.

Wikipedia 2006. Wiki [WWW-dokumentti]
http://fi.wikipedia.org/wiki/Wiki. (Luettu 26.1.2006.)