Perinteinen työsuhteen muoto, eli toistaiseksi voimassa oleva, kokoaikainen työsuhde on edelleen monen työntekijän kannalta ideaali. Se tarjoaa jatkuvuutta ja taloudellista turvallisuutta. Muut työnteon muodot ovat kuitenkin yleistyneet työmarkkinoilla monella alalla, kuten IT- ja media-aloilla. Taustalla ovat osaltaan työnantajien tarpeet, mutta työntekijälle ne voivat tarjota joustavuutta työn määrään ja työaikojen sijoittumiseen eri vuorokaudenajoille, viikonpäiville ja vuodenajoille.  Kääntöpuolena työntekijän kannalta saattaa olla toimentuloon liittyvän epävarmuuden kasvaminen. Muu kuin toistaiseksi voimassa oleva, kokoaikainen työsuhde voi uransa alussa olevalle kuitenkin olla ainoa mahdollisuus saada alan tehtävistä työkokemusta. Sitä yleensä vaaditaan toistaiseksi voimassa olevan, kokoaikaisen työsuhteen saamiseksi. 

Työllistymisen muodot voidaan työntekijän näkökulmasta jakaa karkeasti työn varmuuden ja jatkuvuuden mukaan: 

1. Pysyvä ja kokopäiväinen työsuhde on lähtökohtaisesti jatkuva ja varma tapa työllistyä. 
2. Määräaikainen työsuhde on sellainen, jonka kesto on ennalta määritelty. 
3. Osa-aikaisessa työsuhteessa työtunnit eivät vastaa täyttä työaikaa. On olemassa myös niin sanottuja nollatuntisopimuksia, joissa sovitulle ajanjaksolle ei välttämättä ole tarjolla yhtään työtuntia. 
4. Vuokratyössä vuokratyöfirma vuokraa työntekijän asiakasyritykselle. Työsuhde on yleensä määräaikainen ja joskus myös osa-aikainen.
5. Kevytyrittäjä tekee työtä toimeksiantosuhteessa yhdelle tai useammalle asiakkaalle ja laskuttaa työnsä laskutuspalvelun kautta. Laskutuspalvelu maksaa verot ja hoitaa muut pakolliset velvoitteet.  
6. Yksityinen elinkeinonharjoittaja (toiminimi) tekee työtä toimeksiantosuhteessa yhdelle tai useammalle asiakkaalle ja laskuttaa työnsä toiminimensä kautta. Yrittäjä huolehtii pakollisista maksuista, eli maksaa omat veronsa, perii ja tilittää arvonlisäverot ja huolehtii yrittäjän eläkevakuutusmaksusta, jos yrityksen liikevaihto niin edellyttää. Toiminimiyrittäjyys on yleensä kohtalaisen pienimuotoista, ja yrittäjä toimii yleensä yksin. 
7. Yrittäjyys tarkoittaa yrityksen perustamista, kenties sijoituksia toimitiloihin ja laitteisiin sekä mahdollisesti työntekijöiden palkkaamista. 

Seuraavaksi tutustumme tarkemmin työn tekemisen eri muotoihin. 

Työskentely työsuhteessa tai toimeksiantosuhteessa 

Työtä voidaan tehdä  

a) työsuhteessa, jolloin siitä saatava korvaus on palkkaa 

tai

b)  muussa sopimussuhteessa, jolloin kyseessä on toimeksiantosuhde ja siitä saatava korvaus on työkorvausta.  (Verohallinto 2019.) 

Jos osapuolten välillä on työsopimus, on kyseessä työsuhde. Työsopimuksella työntekijä sitoutuu henkilökohtaisesti tekemään työtä työnantajan lukuun tämän johdon ja valvonnan alaisena palkkaa tai muuta vastiketta vastaan (Finlex 2001). Työsuhteessa työnantajan on toimitettava palkasta ennakonpidätys ja järjestettävä työntekijälle lakisääteiset vakuutukset, jotka ovat työntekijän eläkevakuutus, tapaturmavakuutus, ja työttömyysvakuutus (Verohallinto 2019). 

Jos työn suorittaja harjoittaa elinkeinotoimintaa esimerkiksi toiminimellä tai osakeyhtiömuotoisesti, on kyseessä toimeksiantosuhde (Verohallinto 2019). 

Työkorvausta käsitellään verotuksessa kuin työsuhteessa saatua korvausta eli palkkaa, kun ansiotoiminta on hyvin pienimuotoista: 

Jos työkorvauksen saajan ansiotoiminta on hyvin pienimuotoista, työkorvaus on saajansa henkilökohtaista ansiotuloa. Tällöin on kyse yleensä yksittäisistä ja satunnaisista työsuorituksista, joiden tekijä ei harjoita yritystoimintaa, mutta ei ole myöskään työsuhteessa työn teettäjään. Esimerkiksi, jos työsuhteessa oleva juristi laatii naapurilleen perukirjan tai laskentatoimen opettaja hoitaa shakkikerhon kirjanpidon, tällaisesta työstä tekijälle maksettu korvaus on kyseisen henkilön ansiotulona verotettavaa työkorvausta. (Verohallinto 2019.)

Erilaisia työsuhteita 

Työsuhteessa tehtävä työ voi olla kokopäiväistä tai osa-aikaista. Työsuhde voi olla voimassa toistaiseksi tai se voi olla määräaikainen, jolloin työsuhteen kesto on päätetty etukäteen. Määräaikaisuuden perusteena voi olla esimerkiksi sijaisuus, sesonkityö tai projektin kesto. (Jobly 2017.) 

Osa-aikaiseen työhön liittyvät niin sanotut nollatuntisopimukset. Nollatuntisopimus tarkoittaa, että työntekijälle ei sovitulla ajanjaksolla, esimerkiksi viikon aikana, välttämättä ole tarjolla ollenkaan työtä (Työsuojelu.fi 2024). 

Pysyvä ja kokoaikainen työsuhde on työlainsäädännön perinteinen lähtökohta ja siitä poikkeavia työn tekemisen muotoja kutsutaan epätyypillisiksi työsuhteiksi (Tieteen termipankki 2024). 

Vakituinen, toistaiseksi voimassa oleva työ tuo turvaa ja vakautta, ja on varmasti suurimmalle osalle työntekijöistä mieleisin vaihtoehto. Varsinkin media-alalla määräaikaiset ja muut epätyypilliset työsuhteet ovat kuitenkin hyvin yleisiä, ja työsuhde on usein sidottu esimerkiksi av-tuotannon kestoon. Esimerkiksi elokuva- ja tv-alalla työskentelevien työhyvinvointia selvittävän kyselyn (Vanttola & Ansio 2024, 66) 621 vastaajasta alle 7 % ilmoitti työskentelevänsä vakituisessa työsuhteessa. Myös IT-alalla on paljon epätyypillisessä työsuhteessa olevia. 

Vuokratyö 

Vuokratyössä työnantajana toimii henkilöstöpalveluja tarjoava yritys, joka vuokraa työntekijän asiakasyritykselle. Asiakasyritys on vuokratun työntekijän työpaikka, mutta vuokrayritys vastaa työsuhteesta ja maksaa työntekijän palkan. (Jobly 2017.) Useat vuokratyöfirmat välittävät IT-alan työntekijöitä. IT-alalla Suomessa asiakasyritykseen sijoitettuja vuokratyöntekijöitä kutsutaan usein konsulteiksi. Myös media-alalla vuokratyömahdollisuuksia on ollut tarjolla (Journalisti 2016), mutta tällä hetkellä alan töitä välittäviä yrityksiä ei juurikaan löydy. 

Vuokratyötä tarjoavia yrityksiä Suomessa: 

• StaffPoint 
• Adecco (IT ja teknologia) 
• Poolia 

Vuokratyö voi olla mahdollisuus kokeilla työskentelyä erilaisissa yrityksissä. Vuokratyötä voi tehdä keikkaluontoisesti tai pidemmillä sopimuksilla, ja vuokratyön kautta on myös mahdollista löytää pysyvä työpaikka. 

Vuokratyösuhteet eivät aina takaa työntekijälle täyden työajan palkkaa. Työsopimukset vaihtelevat paljon siinä, kuinka paljon ne tarjoavat työntekijälle joustavuutta ja vapautta, mutta niihin liittyy käytännössä aina epävarmuutta töiden ajoittumisen ja tulojen jatkuvuuden osalta. 

Työsuhteen ja toimeksiantosuhteen välimaastossa 

Aina ei ole yksiselitteistä, onko kyseessä työsuhde vai toimeksiantosuhde. Esimerkiksi alustatyössä korvaus voidaan maksaa palkkana tai työkorvauksena, ja työntekijän verotuksen ja korvauksen maksajan velvollisuuksien kannalta on tärkeää tunnistaa, kummasta on kyse (Verohallinto 2024). 

Alustatyö 

Alustatyö tarkoittaa digitaalisten alustojen kautta välitettyä työtä (Työterveyslaitos n.d.). Esimerkiksi Suomalainen Freedomly Oy (2024) tarjoaa alustaa, jonka välityksellä asiakas voi tilata freelancerin toteuttamaan muun muassa markkinointia, sisällöntuotantoa, verkkosivuja, graafista suunnittelua ja valokuvausta. 

Alustoja luovien sisältöjen tekijöille: 

• Freedomly.io 
• 99designs 
• Fiverr 

Ohjelmointityön alustatyön välittäminen on luonteeltaan kansainvälistä. Alustoja ovat esimerkiksi: 

• Topal 
• Gun.io 
• Turing 

Tilastokeskuksen (2023) mukaan vuonna 2022 alustatyötä oli tehnyt 3,9 prosenttia Suomen 15–64-vuotiaasta väestöstä. Suurin osa tästä joukosta (1 prosentti väestöstä) teki myytäväksi valmistettujen tai hankittujen tavaroiden myyntiä alustojen kautta. Sisältöpalveluja alustojen kautta tarjosi 0,8 prosenttia, IT-palvelujen osuus oli vähäistä. Noin 0,5 prosenttia sai alustatyön kautta vähintään neljäsosan ansioistaan. (Tilastokeskus 2023.) 

Alustatyö ei siis media- ja IT-aloilla ole toistaiseksi kovin yleistä, mutta sen kautta on mahdollista vähintäänkin hankkia jonkin verran lisäansioita. 

Esimerkiksi Freelomly.io (2024) maksaa asiakkaalta saadun korvauksen työn suorittaneen yrityksen tilille (työkorvaus), joka siis edellyttää, että työn tekijällä on yritys tai hän on toiminimiyrittäjä, tai korvauksen voi laskuttaa kevytyrittäjänä laskutuspalvelun kautta. 

Ulkomaalaisen sivustojen kautta saadut korvaukset ovat ansiotuloa, ja niistä täytyy maksaa veroja Suomeen. Tulot täytyy ilmoittaa veroilmoitukseen ja veroa voi maksaa ennakkoverona verovuoden aikana. (Verohallinto 2025.) 

Pieniä ja rajattuja tehtäviä tarjoavaa alustatyötä kutsutaan mikrotyöksi. Mikrotyö on palkkatyötä, joka koostuu hyvin lyhytkestoisista työtehtävistä. Työ on jaettu pieniin osiin, joita suoritetaan hajautetusti Internetin yli. Yksittäinen mikrotyö kestää sekunneista muutamiin minuutteihin. (Wikipedia 2020.) 

Freelance-työ 

Freelance-työksi kutsutaan lyhytkestoisia töitä, joita työntekijä tekee yhdelle tai useammalle toimeksiantajalle. Yleensä työt ovat tilapäisiä, ja freelancer voi vapaasti ottaa toimeksiantoja eri asiakkailta. Freelancer voi toimia yrittäjänä tai työsuhteessa. (Akavan eritysalat n.d.) 

Esimerkiksi freelance-journalisti voi tehdä juttuja useille mediataloille ja graafikko voi tehdä suunnittelua useille eri toimeksiantajille. Samoin www-suunnittelija voi tilauksesta toteuttaa asiakkailleen verkkosivuja ja tehdä niihin päivityksiä. 

Freelance-pohjainen toiminta voi tuoda työhön joustavuutta ja vapautta, mutta toisaalta myös epävarmuutta tilausten ja tulojen jatkuvuuden osalta. Palkkioihin, palkkioihin ja hinnoitteluun antavat suosituksia työntekijöitä edustavat eri alojen ammattijärjestöt. 

Kevytyrittäjyys 

Kevytyrittäjä toimii yrittäjämäisesti ilman omaa yritystä. Kevytyrittäjä laskuttaa työnsä laskutuspalveluyrityksen kautta, joka maksaa korvauksen palkkana tai työkorvauksena. (Verohallinto 2023.) 

Kevytyrittäjyys voi olla hyvä tapa kokeilla yrittäjyyttä ennen oman yrityksen perustamista. Laskutuspalvelua käyttämällä ei tarvitse huolehtia kirjanpidosta eikä muista yrityksen edellyttämistä käytännön asioista. Laskutuspalvelu veloittaa korvauksen prosenttiosuutena asiakkaalta laskutettavasta työstä tai kiinteänä veloituksena jokaisesta laskutuksesta. Kevytyrittäjänä joudut kuitenkin huolehtimaan yrittäjän eläkevakuutuksesta, jos vakuutuksen ehdot täyttyvät. Tästä enemmän Yrittäjyys-otsikon alla. 

Kevytyrittäjyys voi sopia esimerkiksi päätyön ohessa tehtävien töiden laskuttamiseen ilman oman yrityksen perustamista. Täysipainoisempaa toimintaa varten kannattaa perustaa yritys. 

Elinkeinotoiminnan harjoittaminen, yrittäjyys 

Yritysmuotoisessa toiminnassa työn suorittaja toimii toimeksiantosuhteessa työn tarjoajaan eli asiakkaaseen, tai yleensä useampaan asiakkaaseen.  

Yksityinen elinkeinonharjoittaja (toiminimiyrittäjyys) 

Toiminimiyrittäjyys on kevein yritysmuoto ja se sopii hyvin pienimuotoiseen, yrittäjän omaan työpanokseen perustuvaan yritystoimintaan (Suomi.fi n.d.). Toiminimiyrittäjä voi ottaa vastaan toimeksiantoja eri asiakkailta ja saada työstään työkorvausta laskuttamalla asiakkaitaan. Yksityinen elinkeinonharjoittaja on henkilökohtaisesti vastuussa yrityksen veloista ja sopimuksista ja vastaa niistä tarvittaessa omaisuudellaan (OP Ryhmä n.d.). 

Jos yritystoiminnan perustaminen edellyttää esimerkiksi lainan ottamista ja investointeja, ei toiminimiyrittäjyys ole hyvä vaihtoehto, vaan kannattaa valita jokin muu yritysmuoto (OP Ryhmä n.d.). 

Yrittäjyys 

Suomen yleisin yritysmuoto osakeyhtiö, ja se sopii kaiken kokoiseen yritystoimintaan. Toisin kuin yksityinen elinkeinonharjoittaja, osakeyhtiön osakas vastaa yhtiön sitoumuksista ja velvoitteista vain sijoittamallaan pääomalla. (Suomen Yrittäjät n.d. a) 

Muita yritysmuotoja ovat avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö, osuuskunta ja franchising-yrittäjyys (Suomen Yrittäjät n.d. a). Yrittäjyys vaatii sitoutumista ja sinnikkyyttä, yrittäjänä vastaat itse toiminnan kehittämisestä ja kannattavuudesta (Suomen Yrittäjät n.d. b). Jos olet perustamassa yritystä, tutustu tarkemmin eri yritysmuotoihin ja niiden soveltuvuuteen omaan toimintaasi.  

Yrittäjän eläkevakuutus eli YEL-vakuutus 

Yrittäjän ja kevytyrittäjän on otettava yrittäjän eläkevakuutus, jos tietyt ehdot täyttyvät. Jos työskentelet yrityksessäsi, olet toiminut yrittäjänä yli 4 kuukautta ja YEL-työtulosi eli työpanoksesi arvo 12 kuukaudelta on vähintään 9208,43 euroa (vuoden 2025 YEL-raja), sinun tulee ottaa YEL-vakuutus. (Suomi.fi 2024.) 

Tämä artikkeli on kirjoitettu osana Uraohjain+-hanketta, joka on Stadin ammattiopiston, Laurea-ammattikorkeakoulun ja Metropolia Ammattikorkeakoulun yhteiskehittämishanke. Hanke on EU:n osarahoittama.

Lähteet

• Akavan erityisalat n.d. Freelance-työ. Haettu 9.12.2024. 
• Finlex 2001. Työsopimuslaki. Haettu 5.2.2025.
• Freedomly Oy 2024. Löydä freelancer-töitä. Haettu 12.12.2024. 
• Jobly 2017. Tunnetko työn eri muodot? Alma Media Oyj. Haettu 11.12.2024. 
• Journalisti 2016. Vuokratyö tuli media-alalle. Haettu 13.12.2024.
• OP Ryhmä n.d. Yksityinen elinkeinonharjoittaja. Haettu 11.12.2024. 
• Suomen Yrittäjät n.d. a. Yritysmuodot. Haettu 11.12.2024.
• Suomen Yrittäjät n.d. b. Mitä yrittäjyys on? Haettu 6.2.2025.
• Suomi.fi n.d. Yksityinen elinkeinonharjoittaja. Haettu 11.12.2024. 
• Suomi.fi 2024. Yrittäjän eläketurva YEL. Haettu 12.2.2025.
• Tilastokeskus 2023. Alustatyö on yhä vähäistä mutta ulkomaalais­taustaisten keskuudessa suosittua. Haettu 12.12.2024. 
• Tieteen termipankki. 2024. epätyypillinen työsuhde. Haettu 19.12.2024.
• Työterveyslaitos n.d. Alustatalous. Haettu 12.12.2024. 
• Työsuojelu.fi 2024. Vaihteleva työaika. Haettu 2.1.2025.  
• Vanttola, P. & Ansio, H. 2024. Ammattilaisten jaksaminen ja terveys riippumattomien tuotantoyhtiöiden elokuva- ja tv-tuotannoissa (PDF). Työterveyslaitos. 
• Verohallinto 2019. Palkka ja työkorvaus verotuksessa. Haettu 8.1.2025. 
• Verohallinto 2023. Kevytyrittäjä – näin hoidat veroasiat. Haettu 11.12.2024. 
• Verohallinto 2024. Digitaalisen alustan kautta työskentely. Haettu 8.1.2025.
• Verohallinto 2025. Tulot somekanavista – henkilöasiakkaat. Haettu 8.1.2025. 
• Wikipedia 2020. Mikrotyö. Haettu 5.2.2025.

Kirjoittajat

Jussi Linkola & Tapani Martti.

Artikkeli on alun perin julkaistu Metrospektiivi Pop -verkkojulkaisussa:

Linkola, J. & Martti, T. 2025. Työn tekemisen muodot IT- ja media-aloilla. Julkaistu 25.2.2025. Metrospektiivi Pop. https://urn.fi/urn:nbn:fi:muas-issn-2984-4126-46

Lisenssi: CC BY-SA

Minkälaista osaamista AV-ala tarvitsee 2030-luvulla?

Minkälaista osaamista AV-ala tarvitsee 2030-luvulla? -paneelikeskustelu järjestettiin Tampere Film Festival 2024 -tapahtuman yhteydessä. Panelistit tiivistivät keskeiset taidot, joita heidän mielestään alalla tulevaisuudessa tarvitaan. 

AV-alan vastuullisuushanke Avauksen hankepäällikkö Roosa Tikanoja nosti esiin ihmistaidot, kommunikaation ja aidon kuuntelemisen. Media Minds Oy:n perustajan Hanna Vuorisen mukaan tärkein yksittäinen taito on kyky toimia yhdessä. Blockbusters Gang Oy:n toimitusjohtaja Emma Ilves tiivisti tärkeimmiksi taidoiksi rohkeuden kyseenalaistaa totuttua ja omaksua uutta. Tampereen ammattikorkeakoulun tuottamisen lehtori Kai Salonen mainitsi tärkeimpänä uskalluksen avata suunsa ja sanoa. (Tampere Film Festival 2024.) 

Osaajapulaa ja työttömyyttä, Nuorten mutkikas tie av-alalle

Osaajapulaa ja työttömyyttä, Nuorten mutkikas tie av-alalle -julkaisuun on koottu av-alan työnantajille tehdyn osaamis- ja työvoimatarveselvityksen tuloksia. Selvityksen mukaan vuonna 2023 pulaa on ollut etenkin osaavista tuottajista, linjatuottajista sekä tuotantopäälliköistä (Kaarivuo & Salo 2023, 11).

Rekrytointitilanteessa työnhakijan tärkeiksi ominaisuuksiksi nousivat ryhmätyötaidot kuten vuorovaikutus ja kuunteleminen sekä hakijan aktiivisuus eli motivaatio, oma-aloitteisuus ja halu oppia uutta (Kaarivuo & Salo 2023, 15). 

Viestinnän ala 2023

Viestinnän ala 2023 on Viestinnän ammattilaiset ry:n, Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti ry:n ja Julkisen alan viestijät JAT ry:n tilaama, viestinnän ammattilaisille suunnattu tutkimus, jolla kartoitettiin muun muassa tarpeita lisäosaamiselle. Tutkimuksen toteutti IRO Research. 

Tutkimuksen mukaan viisi aluetta, johon vastaajat eniten haluaisivat lisäosaamista, ovat: 

1. Strategiatyö ja kokonaisuuksien johtaminen 
2. Tekoäly 
3. Analytiikka & mittaaminen, tutkimus 
4. Vastuullisuus 
5. Viestinnän johtaminen 

(IRO Research 2023, 36.) 

Tutkimukseen osallistuneiden tärkeimpiä työtehtäviä olivat sisällöntuotanto, media- ja sidosryhmäviestintä, maineenhallinta, sosiaalinen media sekä digi- ja verkkoviestintä (IRO Research 2023, 25). 

MediaTyö2030 – Media-alan tulevaisuuden osaamistarpeet ja jatkuva oppiminen

MediaTyö2030 – Media-alan tulevaisuuden osaamistarpeet ja jatkuva oppiminen -kehittämishanke päättyi joulukuussa 2022. Hankkeen toteuttivat Medialiitto, alan palkansaajajärjestöjen Ammattiliitto Pro, Suomen Journalistiliitto ja Teollisuusliitto. 

Hanke selvitti media-alan osaamistarpeita kyselyiden ja haastattelujen avulla. Tärkeimmiksi osaamistarpeiksi nousivat: 

1. digitaidot, 
2. monikanavaisuus ja 
3. kaupallistaminen. 

Digitaalisuuden osalta tärkeinä nähtiin työkalut sekä muutosvalmius. Digitaalisuuteen liittyvä monikanavaisuus on muuttanut media-alan toimintaa, sillä käytössä olevien kanavien määrä on olennaisesti lisääntynyt. Myös kaupallisuuden ja liiketoiminnan periaatteiden ymmärtäminen nähtiin tärkeänä. Media-alalle tärkeitä alueita kaupallisuudessa ovat erityisesti tuotteiden ja palvelujen monetisointi sekä hinnoittelumallit. (Lehto & Kiukkonen 2023.) 

Media- ja viestintäalan osaamistarpeet

Media- ja viestintäalan osaamistarpeet (Haasmaa, Hägg, Sillanpää & Tuominen-Thuesen 2020) on selvitys, jonka toteutti KPMG Oy Ab Opetushallituksen tilauksesta. 

Selvityksen mukaan media- ja viestintäalalla tarvitaan tulevaisuudessa erityisesti seuraavia osaamisia: 

1. Substanssiosaaminen, 
2. liiketaloudellinen osaaminen, 
3. toimintaympäristöön liittyvä osaaminen, 
4. teknologinen osaaminen sekä 
5. geneerinen osaaminen ja yleinen työelämäosaaminen. 

Substanssiosaamista ovat esimerkiksi viestinnän eri muotojen, tyylien ja kanavien osaaminen sekä kielelliset taidot. Lisäksi siihen kuuluu tarinankerronta, eli kyky luoda yleisöä kiinnostavia kokonaisuuksia. 

Liiketaloudellisessa osaamisessa korostuu ansaintalogiikoiden uudistaminen sekä konseptointi ja kaupallistaminen sekä niihin liittyvä verkostojen luominen ja hyödyntäminen.  

Toimintaympäristöön liittyvässä osaamisessa korostuvat verkostot, joita tulee tunnistaa, rakentaa ja johtaa ketterästi. Samoin painottuivat yhteiskunnallisten ilmiöiden ja diversiteetin ymmärrys. Myös vastuullisuus on tärkeää osaamista, jonka tulee näkyä kaikessa toiminnassa. 

Teknologinen osaaminen liittyy erityisesti datan ja virtuaalisten ympäristöjen hyödyntämiseen ja käyttöön, alustaosaamiseen, koodaamiseen ja koneoppimiseen.

Geneerinen osaaminen ja yleinen työelämäosaaminen sisältävät metataitoja, jotka leikkaavat läpi määriteltyjen osaamisalueiden. Metataitoina esiin nousivat jatkuva oppiminen itseohjautuvasti, sosiaaliset ja psykologiset taidot, joukkoistaminen ja siltaaminen. (Haasmaa ym. 2020.) 

Selvityksessä esiin nousseita osaamistarpeita Uraohjain+-toiminnan näkökulmasta: 

Substanssiosaaminen 

Sisällöntuotanto

• Muoto, rakenne, tyyliosaaminen ja erilaiset tarinankerronnan tavat sekä näiden välillä liikkuminen 
• Sisällön taju: visuaalinen, kirjallinen, ääni 
• Metatason sisällöntuotanto: mitä kanavia hyödynnetään eri sisällöille 
• Viestinnän lyhenevä formaatti, tiivistämisen taito 

Audio-osaaminen

• Audiovisuaalinen osaaminen 

Liiketaloudellinen osaaminen 

Strateginen johtaminen 

• Ansaintalogiikat 
• Kaupallistamisen ymmärrys 
• Tarinoiden rakentaminen asiakkaille ja tekijöille, merkityksellisyyden luonti 
• Uusien tuotteiden ja palveluiden kehittäminen 

Asiakas- ja käyttäjäymmärrys 

• Asiakassegmentointi 
• Osataan tunnistaa, mikä sisältö tuo uusia asiakkaita ja mikä sitouttaa olemassa olevia asiakkaita 
• Asiakaspalvelukyky ja vuorovaikutus 

Yrittäjyys 

• Markkinointi, hinnoittelu, toimintamallin osaaminen, legal 

Brändi ja maineenhallinta 

• Oikeat kanavat ja henkilöt 
• Mittaaminen ja arviointi 

 (Haasmaa ym. 2020.) 

Mediatyöntekijöiden kokemuksia työstä digitaalisessa toimintaympäristössä -työraportti

Mediatyöntekijöiden kokemuksia työstä digitaalisessa toimintaympäristössä -työraportti (Rantanen, Koivula & Hiltunen & Niemi & Saari & Tammelin & Parviainen & Villi 2020) kuvaa Media Work 2030 -kyselyn alustavia tuloksia, ja vastaajien mukaan tärkeimmät osaamisalueet media-alan työssä ovat: 

1. innovatiivisuus, uuden oppiminen, luovuus, 
2. journalistinen, ammatillinen ja substanssiosaaminen, 
3. monimediaisuus, monialainen ja monivälineellinen osaaminen ja 
4. nopeus ja tehokkuus. 

Myös sosiaalisen median käytön hallinta sekä IT- ja digitaidot koettiin tärkeiksi taidoiksi. (Rantanen ym 2020, 21.) 

Mediaosaaja 2030

Mediaosaaja 2030 (Huhtala & Paakkola & Sunila & Tikkanen & Vaniala & Vittaniemi 2020) on Nordic Institute of Business & Societyn (NIBS) tutkimus, joka kartoitti media-alan koulutuksellisia tarpeita sekä osaamistarpeita tulevaisuudessa. Uraohjain+-toiminnan näkökulmasta keskeiset toimenpidesuositukset: 

Teknologiaan liittyvät toimenpiteet 

1. Media-alan osaajan on hallittava teknologinen perusymmärrys nykyistä paremmin – vastavalmistuneet media-alan osaajat ymmärtävät digitalisaation mahdollisuudet, mutta eivät hallitse riittävästi digiajan työvälineitä. 
2. Robottien ja tekoälyn hyödyntämistä journalismissa ja muussa sisällön tuottamisessa tulee laajentaa, mutta ei luovuuden ja empatian kustannuksella – analyyttinen ja luova journalismi voisivat toimia erillisinä opintopolkuina. 
3. Uudenlaisten teknologioiden, kuten virtuaalitodellisuuden ja laajennetun todellisuuden yleistymiseen on varauduttava nykyistä perusteellisemmin sekä koulutustoimijoiden että media-alan yritysten osalta, ja niihin liittyviä kokeiluja on lisättävä. 

Liiketoimintaosaamiseen liittyvät toimenpiteet 

1. Liiketoimintaosaamista on syvennettävä media-alan kaikilla osa-alueilla. 
2. Freelance-työn yleisyyteen nähden on merkillistä, kuinka vähän yrittäjyyteen liittyviä taitoja on sisällytetty media-alan koulutusohjelmien kurssitarjontaan. 
3. Markkinoinnin ja myynnin opetusta ja valmennusta on lisättävä kaikissa media-alan koulutusohjelmissa – myyntiosaamisen rooli korostuu voimakkaasti moninaisella ja alati pirstaloituvalla media-alalla. 

(Huhtala ym. 2020, 91–93.)

Selvitys: Pelialan koulutuksesta vuosina 2016-2019 valmistuneiden tai opintonsa keskeyttäneiden työllistyminen

Selvitys: Pelialan koulutuksesta vuosina 2016-2019 valmistuneiden tai opintonsa keskeyttäneiden työllistyminen (NeoGames 2020) kartoitti pelialan työllistymisen haasteita työnhakijoiden ja alan yritysten näkökulmasta. Työnhakijoiden mielestä alan opintojen aikana saavutettu osaamisen taso on ylipäänsä riittämätön työmarkkinoille (NeoGames 2020, 9). 

Työnantajien näkökulmasta osaamispuutteita on monilla alueilla, ei ainoastaan alan substanssiosaamisessa: 

• Puutteelliset työnhakutaidot 
• Puutteelliset työelämä-, tiimityö-, kommunikointi- ja elämänhallintataidot 
• Epärealistiset odotukset työelämässä vaaditun osaamisen osalta 
• Opintojen aikana saavutetun osaamisen riittämätön taso 
• Itseohjautuvuuden ja harrastuneisuuden puute 

(Neogames 2020, 10.) 

Koulutuksen näkökulmasta valmistuneiden taitotasossa on työntajien näkökulmasta seuraavia puutteita: 

• Riittämätön perusliiketoimintaosaaminen 
• Riittämätön substanssiosaaminen omalla erikoistumisalalla 
• Riittämättömät projektinhallintataidot 
• Riittämätön koulutustaso tarvittavan osaamisen kannalta 

(Neogames 2020, 15.) 

Pelialan työnantajat suosittelevat osaamisen kehittämiseksi omaa harrastuneisuutta ja aktiivisuutta, esimerkiksi osallistumista opetuksen ulkopuolisille luennoille sekä gamejam-tyylisiin pelikehitystapahtumiin, joissa oppii tiimityöskentelyä ja aikataulujen hallintaa (Neogames 2020, 11). 

Yhteenveto

Tässä katsauksessa on käytetty seitsemää tutkimusta, selvitystä tai lähdettä, joista yksi on julkaistu vuonna 2024, kaksi 2023 ja neljä vuonna 2020. 

Aineistoissa nousevat esiin digitaalisuuteen ja teknologiseen osaamiseen liittyvät taidot, jotka edellyttävät kaikilla aloilla jatkuvaa oppimista ja osaamisen päivittämistä. 

Liiketoimintaan ja kaupallistamiseen liittyvät taidot nousevat esiin etenkin viestintä- ja pelialoilla. Liiketoiminnan ymmärrystä kaivataan jo suoraan oppilaitoksista tulevilta työnhakijoilta. 

Viestintäalalla korostuu monikanavaisuus ja sen edellyttämä osaaminen. Harva media toimii yhdessä kanavassa, joten kanavien osaaminen ja ymmärrys on oleellista. 

AV-median, elokuvan ja television kohdalla korostuvat yleiset työelämätaidot kuten oma-aloitteisuus, ongelmanratkaisukyky, sosiaaliset taidot ja ryhmätyötaidot. 

Selvitys tarjoaa substanssiosaamisen osalta joitakin selkeitä tarpeita, joihin Uraohjain+-toiminnalla voidaan tarttua. 

Liiketoiminnan ja kaupallistamisen näkökulmasta media-alan yrittäjyysosaaminen on hyödyllistä, vaikka yrityksen perustaminen ei olisi osallistujan tavoitteena. Tähän on opintojakso Metropolian avoimen ammattikorkeakoulun tarjonnassa. Lisäksi media-alan tuotanto-opinnot tarjoavat laajempaa tuotannollista näkökulmaa ja ymmärrystä tuotantojen organisoinnista, tehtävänkuvista ja vastuista. Myös digitaalisen markkinoinnin näkökulmaa voidaan tarjota Laurean Fundamentals of Digital Marketing –opintojaksolla. 

Digitalisaation ja teknologisen kehityksen osalta ainakin tekoäly on polttava aihe, josta on tarjolla kaksi opintojaksoa, ChatGPT markkinoinnin tukena sekä Generatiiviset tekoälytyökalut. Myös useita digitaalista markkinointia käsitteleviä opintojaksoja on tarjolla. 

Kenties jonkinlainen katsaus tämän hetken nouseviin teknologioihin voisi myös olla hyödyllinen Uraohjain+-osallistujille, esimerkiksi XR voisi olla kiinnostava aihe eri alojen työnhakijoille. 

Lähteet

Huhtala, J-P., Paakkola, O., Sunila, C., Tikkanen, H., Vaniala, I. & Vittaniemi, H. 2020. Mediaosaaja 2030. Nordic Institute of Business & Society (NIBS). https://www.mediaalantutkimussaatio.fi/wp-content/uploads/NIBS_Mediaosaaja_2030__loppuraportti.pdf  

IRO Research. 2023. Viestinnän ala 2023 – tutkimus. Viestinnän ammattilaiset ry, Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti ry ja Julkisen alan viestijät JAT ry. https://www.procom.fi/site/assets/files/1635/final_14577_viestinnan_ala_2023_final_julkinen.pdf  

Lehto, J. & Kiukkonen A. 2023. Osaamisen kehittäminen yrityksissä. MediaTyö2023. https://www.medialiitto.fi/wp-content/uploads/2023/01/20230124-mediatyo2030-tiivistelma.pdf   

Haasmaa, H., Hägg, M., Sillanpää V. & Tuominen-Thuesen M. 2020. Media- ja viestintäalan osaamistarpeet. Opetushallitus. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/media-ja-viestintaalan-osaamistarpeet_0.pdf   

Neogames. 2020. Selvitys: Pelialan koulutuksesta vuosina 2016-2019 valmistuneiden tai opintonsa keskeyttäneiden työllistyminen. https://neogames.fi/wp-content/uploads/2020/09/TyollistyminenPelialalla.pdf

Rantanen, J., Koivula, M., Hiltunen, P., Niemi, L., Saari, T., Tammelin, M., Parviainen, T. & Villi, M. 2020. Mediatyöntekijöiden kokemuksia työstä digitaalisessa toimintaympäristössä. Työelämän tutkimuskeskus. https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/120374/978-952-03-1549-8.pdf 

Kaarivuo, A. & Salo, A-V. 2023. Audiovisuaaliselle alalle valmistuvien nuorten osaaminen ja työnantajien tarpeet. Teoksessa Salo, A-V. (toim.): Osaajapulaa ja työttömyyttä, Nuorten mutkikas tie av-alalle. TAITO-sarja 129. Metropolia Ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-328-413-5

Tampere Film Festival. 2024. Tampere Film Festival 2024: Minkälaista osaamista AV-ala tarvitsee 2030-luvulla? https://vimeo.com/924519131/1918c0d7ee 

Tein tämän selvityksen osana Uraohjain+-hanketta, jossa työskentelin media-alan asiantuntijalehtorina 2023–2025. Alkuperäinen selvitys on julkaistu hankkeen verkkosivuilla pdf-muodossa, tein tähän verkkoversioon pieniä muutoksia sisällön muotoiluun.

Monimuotoinen media-ala

Media-ala on moninainen ja työtilanne alan sisällä vaihtelee. Alasta keskusteltaessa voivat esillä olla esimerkiksi audiovisuaalinen mediatuotanto, elokuvat ja televisio, radio, journalismi, sanomalehdet, painotuotteet, viestintä, 3D-animointi ja peliala, ja lisäksi myös mainonnassa ja markkinoinnissa työskennellään vahvasti mediasisältöjen parissa. Alan eri puolilla on yhdistäviä tekijöitä, esimerkiksi samoja työkaluja, sisältöjä ja työprosesseja, mutta työtilanne ja rekrytointikäytännöt voivat vaihdella merkittävästi.

Seuraavaksi muutama poiminta media-alan eri alueiden tilanteesta ja työmarkkinoiden kehityksestä.

Journalismi, viestintä- ja media-ala

Suurin media-alaa kohdannut mullistus 2000-luvulla on ollut internetin yleistyminen ja digitaalisten sisältöjen määrän ja saatavuuden valtava lisääntyminen. Tämä on johtanut median murrokseen, joka on ilmennyt esimerkiksi sanoma- ja aikakauslehtien tilaajamäärien sekä perinteisten tv-kanavien katsojamäärien laskuna.

Perinteisen kustannustoiminnan (sis. lehdet ja kirjat) osuus joukkoviestintä-markkinoista on pudonnut 16,5 ja sähköisen viestinnän osuus kasvanut 17,9 prosenttiyksikköä vuosina 2012-22. (1)

Digitalisaatio on muuttanut työn tekemisen tapoja, ja monimediaisuus sekä monialainen ja -välineellinen osaaminen olennaisia taitoja ammatillisen osaamisen, innovatiivisuuden, luovuuden ja uuden oppimisen rinnalla (2).

Työvälineet ja teknologiat kehittyvät koko ajan, joten laaja-alainen osaaminen ja jatkuva osaamisen täydentäminen parantavat työllistymisen mahdollisuuksia.

Audiovisuaalinen mediatuotanto

Audiovisuaalisella alalla koettiin vielä joitain vuosia sitten osaajapulaa nousseiden tuotantomäärien, tuotantojen koon kasvamisen sekä uusien jakelukanavien myötä (3). Viime vuosina tuotantojen määrä on kuitenkin romahtanut. Tähän ovat johtaneet muun muassa koronapandemia, Ylen alkuvuodesta 2023 viivyttelemät tilauspäätökset, suoratoistopalvelujen kilpailutilanne sekä elokuva- ja tv-tuotantojen tukien väheneminen. (4)

Audiovisuaalisella alalla tieto työpaikoista liikkuu perinteisesti sisäpiireissä ja rekrytoinnit tehdään suosittelujen perusteella käsin poimien (5). Tämä lisää työllistymisen haastetta alan hiljaisen kauden lisäksi entisestään ja korostaa verkostoitumisen merkitystä.

Peliala

The Game Industry of Finland Report 2022 -selvityksen (6) mukaan NFT- (non-fungible token) ja kryptovaluuttakuplien puhkeaminen sekä talouden taantuma ovat saaneet sijoittajat epäröimään sijoittamista uusiin teknologioihin ja alustoihin. Lisäksi useat kustantajat edellyttävät uusilta peliprojekteilta vähintään 5 miljoonan euron kehitysbudjettia ennen kuin pelin julkaisemisesta aletaan edes keskustella. Sijoitusten puutteen takia varsinkin pienten peliyritysten on vaikea palkata uusia työntekijöitä, ja trendinä on ollut tehtävien ulkoistaminen rekrytointien sijaan. Junioritason tekijöille tarjolla olevat työmahdollisuudet ovat enimmäkseen vakiintuneissa yrityksissä. (6)

Työnantajien mukaan pelialan opinnoista valmistuneiden työllistymisen esteitä ovat esimerkiksi puutteet työnhakutaidoissa ja työhakemusten kirjoittamisessa. Myös taidot CV:n ja portfolion toteuttamisessa työnantajat näkevät puutteellisina. (7)

Tekoäly vaikuttaa jo

Tällä hetkellä paljon keskustelua herättävä digitalisaation alue on generatiivinen tekoäly ja sen vaikutukset luovaan työhön. Esimerkiksi visuaalisessa viestinnässä ja graafisessa suunnittelussa tekoäly voi nopeuttaa työskentelyä luomalla tai muokkaamalla kuvia käyttäjän antaman tekstisyötteen perusteella. Samoin tekstipohjaiset työkalut voivat auttaa esimerkiksi journalistisessa työssä juttuideoiden kehittelyssä, aiheiden etsimisessä tai taustamateriaalin kartoittamisessa (8).

Lokakuussa 2023 julkaistun tutkimuksen mukaan verkon freelance-markkinoilla on jo nähtävissä, kuinka tekstipohjaisen tekoälysovelluksen ChatGPT:n julkaisun jälkeen automaatioon taipuvien työtehtävien tarjonta on vähentynyt 21 % verrattuna manuaalista työtä edellyttäviin tehtäviin. Samoin generatiivista tekoälyä hyödyntävien kuvasovellusten myötä kuvien tuottamiseen liittyvien työtehtävien tarjonta on vähentynyt 17 %. (9)

Tekoäly haastaa oppimaan ja löytämään sille omaa työskentelyä tehostavia käyttötapoja. Se voi nopeuttaa rutiininomaisia tehtäviä, mutta esimerkiksi graafisessa suunnittelussa suunnittelijan ammattitaito ja luova näkemys ovat yhä avain laadukkaaseen lopputulokseen.

Media-alan työnhakijoiden uraohjaus Uraohjain-palvelussa

Uraohjain-palvelu on tarjonnut marraskuusta 2023 alkaen uraohjausta Helsingin työllisyyspalveluiden asiakkaina oleville media-alan sekä ICT- (information and communications technology) ja ohjelmistoalan työnhakijoille. Media-alan osallistujia on kirjoittamishetkellä ollut mukana palvelussa noin 50 henkilöä. Palvelun tarkoituksena on tarjota tukea työnhakuun, urasuunnitteluun, osaamisen täydentämiseen ja arjen hyvinvointiin.

Uraohjain-palvelun yksi osa on ohjauskeskustelu, jossa työnhakija pääsee pohtimaan uraohjaajan ja media-alan asiantuntijalehtorin kanssa työtilannettaan, työnsaannin haasteita ja osaamistarpeitaan. Keskusteluissa käsitellään toistuvia teemoja, esimerkiksi työnhakudokumentteja ja täydentävien opintojen suunnittelua, mutta ohjattavien erilaisten taustojen takia keskustelut etenevät myös hyvin vaihteleviin aiheisiin.

Riippumatta ohjattavan koulutuksesta, työkokemuksesta tai media-alan suuntautumisesta voidaan nostaa esiin joitakin yleispäteviä huomioita ja perusasioita, jotka työnhaussa on hyvä muistaa.

Oman osaamisen ja omien vahvuuksien tunnistaminen

Työnhakua ja urasuunnittelua voi jäsentää pohtimalla perusteellisesti omaa osaamistaan, niin koulutuksen, työn kuin vapaa-ajan toiminnan kautta. Eri projektien ja niiden edellyttämän osaamisen kuvaaminen ja sanoittaminen avaa omat mahdollisuudet näkyviksi laajemmin kuin otsikkotason listaus.

Asiaosaamisen lisäksi on hyvä tunnistaa omia vahvuuksia esimerkiksi tiimin jäsenenä, ideoiden tuottajana tai asiakkaan kanssa viestijänä. Syvällinen osaamiskartoitus helpottaa omien vahvuuksien kuvailemista CV:ssä (Curriculum Vitae), työnhakukirjeessä ja työhaastattelussa.

Kohdennettu, osaamista korostava CV ja työnhakukirje

CV:ssä ja työnhakukirjeessä on tärkeää tuoda esiin haettavan työtehtävän kannalta olennainen osaaminen, koulutus ja työhistoria. On hyvä nostaa esiin työpaikkailmoituksessa edellytettäviä taitoja oman osaamiskartoituksen pohjalta. Haettavan tehtävän kannalta epäolennaiset asiat voi jättää pois tai yhdistää ne tiiviisti niin, että huomio on keskeisissä asioissa.

Työn jälkeä ja työskentelytapoja avaava portfolio

Ajatuksella koottu kokoelma työnäytteitä antaa mahdollisuuden esitellä omaa osaamista ja tekemisen tapaa konkreettisemmin kuin CV:ssä ja työnhakukirjeessä on mahdollista. Portfolioon kannattaa valita sopiva määrä projekteja ja kuvata jokaisen kohdalla, mikä oma rooli projektissa oli, mitä osaamista projekti vaati ja mitä se opetti.

Verkostot

Verkostoitumisen merkitystä media-alalla ja yleisemmin luovilla aloilla ei voi liiaksi korostaa. Kannattaa osallistua oman alan tapahtumiin, pitää yhteyttä opiskelukavereihin ja entisiin kollegoihin ja hyödyntää esimerkiksi LinkedIn-palvelun mahdollisuuksia.

Usein projektit käynnistyvät vauhdilla rahoituksen varmistuttua, eikä pitkiin rekrytointiprosesseihin ole aikaa. Tehtäviin haetaan osaajia omista verkostoista tai suositusten kautta. Siksi verkostojen rakentaminen ja ylläpitäminen on tärkeää, ja sitä kannattaa harjoitella ja tehdä aktiivisesti.

Kirjoittaja

Jussi Linkola työskentelee Metropoliassa projektisuunnittelijana, ja hän on toiminut Uraohjain+-hankkeessa media-alan asiantuntijalehtorina.

Uraohjain+ on Stadin ammattiopiston, Laurea-ammattikorkeakoulun ja Metropolia Ammattikorkeakoulun yhteiskehittämishanke. Hanke on EU:n osarahoittama.

Lähteet

1. Tilastokeskus (2023). Joukkoviestintämarkkinat Suomessa 1997–2022 (stat.fi)
2. Rantanen, J. ym. (2020). Mediatyöntekijöiden kokemuksia työstä digitaalisessa toimintaympäristössä: Media Work 2030 -kyselyn alustavat tulokset (PDF). Tampereen yliopisto: Työelämän tutkimuskeskus.
3. Business Finland (2021). Kotimainen av-ala kiihtyvässä muutoksessa. Pula osaajista kasvun esteenä (businessfinland.fi). Toimialaselvitys 6/2021.
4. Jutila, J. (2024). Elokuva- ja tv-alan tilanne vaikeutui. “Markkina muuttui niin monta kertaa, että on ollut mahdoton pärjätä.” Journalisti, 100(3), 6.
5. Kaarivuo, A. (2023). Rekrytointikäytännöt audiovisuaalisella alalla. Teoksessa Salo, A-V. (toim.): Osaajapulaa ja työttömyyttä, Nuorten mutkikas tie av-alalle. TAITO-sarja 129. Metropolia Ammattikorkeakoulu.
6. Hiltunen, K., Latva, S., Kaleva, J., Tyynelä E. & Sauri L. (2022). The Game Industry Of Finland Report 2023. Neogames (PDF).
7. Neogames (2020). Pelialan koulutuksesta vuosina 2016-2019 valmistuneiden tai opintonsa keskeyttäneiden työllistyminen (PDF)
8. Valkonen, J. (2024). Lue Journalistin vinkit tekoälyn hyödyntämiseen! Journalisti, 100(3), 12.
9. Demirci, O., Hannane, J. & Zhu, X. (2023). Who Is AI Replacing? The Impact of Generative AI on Online Freelancing Platforms.

Julkaistu alun perin Metropolia Ammattikorkeakoulun Tikissä-TKI-blogissa 6.11.2024.

Tämän rahoituksen ja jatkon turvin on tarkoitus vakiinnuttaa avoimiin verkkokursseihin perustuva digitaalisen nuorisotyön koulutus sekä selvittää kysyntää ja mahdollisuuksia kansainvälisille kursseille.

Kuvaan tässä artikkelissa keväällä 2016 järjestetyn Digitaalisen nuorisotyön perusteet -cMOOC-kokonaisuuden suunnittelua ja toteutusta Moodlerooms-kurssialustalla.

Kurssikokonaisuus oli Distanssi – MOOC nuorisotyön digitaalisen työotteen vahvistajana -hankkeen toteuttama, kaikille avoin verkkokurssi, jonka tavoitteena oli parantaa nuorisoalan valmiuksia ja nuorisotyöntekijöiden osaamista digitaalisen nuorisotyön parissa.

Hanke oli opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama ja sitä koordinoi Humanistinen ammattikorkeakoulu yhdessä Metropolia Ammattikorkeakoulun kanssa. Yhteistyökumppaneina olivat valtakunnalliset nuorisoalan kehittämiskeskukset Verke ja Koordinaatti.

Digitaalisen nuorisotyön perusteet -kokonaisuus rakentui kolmesta yhden opintopisteen osasta, jotka ovat 1. Johdatus digitaaliseen nuorisotyöhön, 2. Digitaalinen osallisuus ja toimijuus nuorisotyössä sekä 3. Digitaalinen kohtaaminen ja dialogisuus nuorisotyössä. Keväällä 2016 pidetyille pilottikursseille ilmoittautui opiskelijoita seuraavasti: 259 (1. kurssi), 262 (2. kurssi) ja 217 (3. kurssi).

Mikä on cMOOC?

MOOC (Massive Open Online Course) tarkoittaa verkossa pidettävää kurssia, jolle kuka tahansa saa osallistua (Wikipedia 2016). MOOC-toteutuksissa on perinteisesti erotettu kaksi mallia, joista toisessa korostuvat tiedon tuottaminen ja osallistujien välinen vuorovaikutus, kun taas toinen painottuu enemmän valmiiksi annetun tiedon omaksumiseen (Siemens 2012).

Nämä lähestymistavat erotetaan toisistaan etuliitteillä c- ja x-, eli puhutaan yleisesti cMOOC- ja xMOOC-toteutuksista (mt.).

Digitaalisen nuorisotyön perusteet -kokonaisuus suunniteltiin alusta alkaen cMOOC-näkökulmasta, eli kurssiaktiviteetit rakennettiin osallistujien keskusteluja, ajatustenvaihtoa ja vertaisoppimista tukemaan. Oletimme kursseja rakentaessamme, että osallistujat tulevat olemaan taustoiltaan, tiedoiltaan ja taidoiltaan erilaisia, joten toisilta oppimisen mahdollistaminen oli tärkeässä osassa toteutuksia suunniteltaessa.

Osallistujien vuorovaikutukseen nojaavalla kurssilla ohjauksella on keskeinen rooli. Omalla kurssillamme ohjaus rakentui Humakin valmennuspedagogiikan varaan. Siinä korostuvat ryhmässä oppiminen ja työelämälähtöisyys (Humak 2014). Opiskelijaryhmien työskentelyä ohjasivat e-valmentajat, joista kukin huolehti opiskelijaryhmiensä opintojen etenemisestä.

Moodlerooms: viritetty Moodle pilvessä

Moodlerooms on yhdysvaltalainen verkko-opetukseen erikoistunut yritys, jonka tärkein tuote on kaupallinen, pilvipohjainen Moodlerooms-verkkokurssialusta (Moodlerooms 2016). Moodlerooms-alusta perustuu avoimen lähdekoodin Moodle-ohjelmistoon, jonka perusominaisuuksia on laajennettu ja ulkoasua kehitetty toimimaan tavallista Moodlea monipuolisemmin eri päätelaitteilla.

Distanssi-projektissa käytössämme oli Moodlerooms-kurssialusta, jolle voimme vapaasti luoda uusia kursseja. Digitaalisen nuorisotyön perusteet -kokonaisuus muodostui kolmesta yhden opintopisteen kurssista, joita jokaista varten myös verkkokurssialustalle luotiin oma kurssi. Kursseille mukaan tulevat opiskelijat rekisteröityivät ensin kurssialustalle, minkä jälkeen he ilmoittautuivat vielä erikseen niille kursseille, joille halusivat osallistua.

Kokemuksia kurssin työstämisestä

Aloitimme kurssin työstämisen syksyllä 2015. Suunnittelu käynnistettiin Carpe Diem -työpajassa, jonka aikana kurssien tavoitteita, sisältöjä ja aktiviteetteja työstettiin suunnitelmallisesti. Carpe Diem on tiimipohjainen oppimisen suunnittelumalli, jota toteutetaan kaksipäiväisissä, ohjatuissa työpajoissa (Salmon 2015). Omiin tarpeisiimme Carpe Diem -menetelmä osoittautui toimivaksi malliksi, jonka avulla kurssit muovautuivat tehokkaasti kohti toteutusta (Linkola 2015).

Työpajan jälkeen käytimme runsaasti aikaa Moodlerooms-alustaan tutustumiseen. Alusta tarjoaa runsaasti ominaisuuksia ja työkaluja, joiden omaksuminen edellyttää paneutumista. Tämä kannattaa huomioida ensimmäisiä kursseja toteutettaessa.

Kurssiformaatin valinta

Moodlerooms-alustalla toteutettavat kurssit on mahdollista koota eri tavoin. Kurssikokonaisuus voidaan organisoida esimerkiksi aiheiden perusteella, yksittäisten tehtävien perusteella tai aikasidonnaisesti viikkojen perusteella. Omilla kursseillamme päädyimme viikkokohtaiseen jakoon, koska kurssimme olivat 4–5 viikon mittaisia.

Viikoittain jaetussa kokonaisuudessa on aluksi päätettävä kurssin kesto ja alkamisaika, minkä jälkeen kurssialusta luo viikkokohtaisen rakenteen varsinaisia sisältöjä varten. Tämä kurssimuoto sopii kursseille, joilla opiskelijoiden toivotaan etenevän annetun aikataulun mukaisesti. Kurssiformaatti on hyvä suunnitella ja lyödä lukkoon ennen sisältöjen lisäämistä kurssipohjaan, koska jos formaattia joudutaan jälkikäteen muuttamaan, jo lisättyjä sisältöjä voi olla työlästä siirtää oikeille paikoilleen kurssirakenteessa.

Ryhmäjako ja e-valmentajien toiminta

Ryhmätoiminnon avulla kurssin opiskelijat voidaan jakaa ryhmiin eri perustein. Omilla kursseillamme ryhmäjako oli tarpeen kohtalaisen suuren osallistujamäärän vuoksi – esimerkiksi keskustelualueiden toiminta ei olisi onnistunut, jos kaikki opiskelijat olisivat osallistuneet keskusteluihin yhtenä joukkona.

Käytimme kursseillamme 14–22 opiskelijan ryhmäkokoja, ja jokaisella e-valmentajalla oli 1–3 ryhmää valmennettavanaan. Kokemusten perusteella voidaan todeta, että kolmen ryhmän etenemisen seuraaminen yhtä aikaa on varsin työlästä, varsinkin jos ryhmät ovat suuria ja opiskelijat osallistuvat aktiivisesti keskusteluihin. Valmentajan työssä aikaa kuluu melko paljon jo siihen, että käy yhden keskustelualueen osalta läpi kaikki keskustelut ja tarvittaessa reagoi niihin.

Toisaalta ryhmämuotoinen opiskelu edellyttää opiskelijoilta riittävää aktiivisuutta, muuten kurssi ei tunnu elävältä. Tästä johtuen kasvatimme kolmannen kurssimme ryhmäkokoa yli kahteenkymmeneen opiskelijaan, koska toisen kurssin perusteella oli odotettavissa, että osa opiskelijoista jää passiivisiksi. Oman kokemukseni perusteella arvioisin, että noin 10 aktiivista opiskelijaa on keskustelujen kannalta hyvä ryhmän tavoitekoko.

E-valmentajien kesken käytiin kurssien edetessä keskustelua omalla keskustelualueella, jolla sovittiin muun muassa yhtenäisistä arviointiperusteista ja haettiin tasapainoista e-valmennuspanosta kaikkiin ryhmiin. Yleisesti ottaen e-valmentajat osallistuivat ryhmien toimintaan tarvittaessa, kun esimerkiksi haluttiin aktivoida tehtävien suorittamista.

Kokemuksia sisältö- ja tehtävätyypeistä

Seuraavaksi esittelen eniten käyttämiämme kurssityökaluja ja niiden toimintaa. Näiden lisäksi alustalla on runsaasti työkaluja, joita emme ainakaan toistaiseksi ole ehtineet käyttää tai edes kokeilla.

Edistynyt keskustelualue

Edistynyt keskustelualue on Moodlen ja Moodleroomsin aktiviteettityyppi, jota voi hyödyntää keskustelun ja vuorovaikutuksen välineenä (Blackboard Inc. 2016a). Koska tavoittelimme Digitaalisen nuorisotyön perusteet -kursseilla yhteisöllistä cMOOC-toteutusta, opiskelijoiden välinen vuorovaikutus oli keskeisessä osassa kurssiaktiviteettien joukossa.

Käytimme edistynyt keskustelualue -aktiviteettia pääsääntöisesti kahdella tavalla: kurssin yleisessä osiossa keskustelupaikkana, jossa voi jutella kaikista kurssiin liittyvistä asioista, sekä opiskeluviikkokohtaisesti yksittäisissä oppimistehtävissä. Yleisin tapamme käyttää tätä aktiviteettia oli antaa opiskelijoille jokin aineisto, esimerkiksi luentotallenne, muu video tai julkaisu, ja pyytää kertomaan ja keskustelemaan sen herättämistä ajatuksista keskustelualueella. Tällaisia tehtäviä saattoi olla samalla viikolla useita, jolloin jokaista aihetta käsiteltiin omalla keskustelualueellaan.

Ryhmä keskustelualueella

Koska kaikilla kursseillamme oli yli 200 ilmoittautunutta ja keskusteluun perustuvia tehtäviä, hyödynsimme ryhmäominaisuutta, jonka ansiosta keskustelut voitiin käydä pienryhmissä eikä kaikkien osallistujien kesken. Näkyvät ryhmät -asetuksen avulla opiskelijoilla oli mahdollisuus halutessaan nähdä muidenkin ryhmien keskustelut, mutta osallistuminen rajattiin oman ryhmän sisälle. Mielestämme oli tärkeää, että opiskelijoilla oli mahdollisuus seurata muiden ryhmien toimintaa, koska keskusteluissa esiin tulleet käytännön kokemukset ja vinkit olivat kurssin arvokasta antia.

Sivu

Sivu on aineistomuoto, jonka avulla kurssialustalle voidaan tuottaa esimerkiksi tekstiä ja kuvia sisältävää oppimateriaalia (Blackboard Inc. 2016b). Sivun toimintatapa auttaa pitämään kurssinäkymän selkeänä, sillä sivusta näkyy kurssilla oletuksena vain otsikko ja pieni kuvaus, ja vasta sivun avaaminen tuo koko sisällön näkyviin.

Sivu on hyvä työkalu kohtalaisen pienten sisältöjen lisäämiseksi kurssille. Sivulle voidaan esimerkiksi rakentaa jokin sisältökokonaisuus, johon perehdyttyään opiskelijat siirtyvät keskustelualueelle käsittelemään aihetta.

Kirja

Kirja on sivua laajemmille kokonaisuuksille tarkoitettu sisältötyyppi, jonka avulla materiaali on mahdollista jakaa useiksi sivuiksi ja tarvittaessa vielä alasivuiksi (Blackboard Inc. 2016c). Kirja-aineisto luo materiaalille selailua helpottavan sisällysluettelon sekä materiaalissa eteen- ja taaksepäin johtavat selauslinkit.

Hyödynsimme kirja-sisältötyyppiä kurssillamme esimerkiksi sosiaalista mediaa ja yhteisöllisyyttä käsittelevän aineistopaketin rakentamisessa. Näin saimme laajan materiaalin jaoteltua välineiden ja toimintatapojen mukaan organisoiduksi kokonaisuudeksi. Aineiston pohjalta heränneitä ajatuksia purettiin tarkoitusta varten luodulla edistyneellä keskustelualueella.

Verkko-osoite ja tiedosto

Verkko-osoite on sisältömuoto, jonka avulla kurssisisältöjen joukkoon voidaan liittää ulkopuolisille verkkosivuille tai verkkoaineistoihin johtavia linkkejä (Blackboard Inc. 2016d). Linkkejä voidaan luonnollisesti lisätä muutenkin tekstisisältöjen joukkoon, mutta verkko-osoite-työkalulla lisätty linkki näkyy kurssilla omana sisältöosionaan, johon voidaan liittää tavoitteiden ja suoritusten seurantaa. Suoritusten seurannalla voidaan esimerkiksi määritellä, että linkkiaineisto merkitään opiskelijan osalta suoritetuksi, kun hän on avannut linkin.

Tiedosto-sisältömuodon avulla kurssille voidaan tuoda liitetiedostoja opiskelijoille jaettavaksi (Blackboard Inc. 2016e). Visuaalisena elementtinä tiedosto toimii verkko-osoite-sisältömuodon tavoin, ja siihen voidaan samalla tavalla liittää tavoitteiden ja suoritusten seurantaa.

Tentti

Tenttiaktiviteetilla on mahdollista luoda esimerkiksi monivalintatehtävistä tai oikein/väärin-vaihtoehdoista koostuvia kokonaisuuksia, jotka arvioidaan automaattisesti (Blackboard Inc. 2016f). Käytimme tenttiaktiviteettia kursseillamme jokusen kerran henkilökohtaisen osaamisen arviointivälineenä mutta emme niinkään tenttimielessä; suoritus ei siis ollut kurssin läpäisykriteeri tai arvosanan muodostamisen työkalu.

Palaute

Palauteaktiviteetti antaa nimensä mukaisesti mahdollisuuden rakentaa palautekyselyjä, joissa voi hyödyntää monivalintakysymyksiä, kyllä/ei-väittämiä tai avoimia tekstikenttiä (Blackboard Inc. 2016g).

Käytimme palauteaktiviteettia kurssiemme aloituskyselyissä sekä loppupalautteiden keräämisvälineenä.

Arviointi

Moodleroomsin aktiviteettien yhteydessä voidaan hyödyntää arviointityökalua, jonka avulla opiskelijan tuotoksia voidaan arvioida määritellyn asteikon mukaisesti. Digitaalisen nuorisotyön perusteet -kursseilla käytimme arviointia myös vertaisarviointiin joidenkin edistyneiden keskustelualueiden yhteydessä. Tällöin opiskelijat saattoivat valita jokaiseen keskustelunavaukseen tai vastaukseen liittyen sopivan arvion ennakkoon määritellyltä arvosteluasteikolta.

Arviointi voidaan kytkeä päälle aktiviteettikohtaisesti, ja käytettävä asteikko voidaan valita oletusvaihtoehdoista tai vaihtoehtoisesti voidaan luoda kokonaan uusi, tarkoitukseen sopiva asteikko. Vertaisarviointi on yksi tapa keventää kurssin vetäjien kuormitusta ja lisätä opiskelijoiden vuorovaikutusta sekä edesauttaa oppimista.

Tavoitteet

Tavoitteet on työkalu, jonka avulla on mahdollista seurata opiskelijoiden suoriutumista kurssikohtaisiin tai yleisemmin määriteltyihin tavoitteisiin liittyen. Kurssille voidaan määritellä esimerkiksi tavoite ”Opiskelija syventää teknistä osaamistaan”, minkä jälkeen tavoite voidaan yhdistää kaikkiin sellaisiin aktiviteetteihin ja aineistoihin, jotka tukevat kyseisen tavoitteen saavuttamista. Kurssin edetessä on mahdollista seurata, kuinka suuren osan kutakin tavoitetta palvelevista aktiviteeteista opiskelija on suorittanut. Yhteen aktiviteettiin voidaan liittää useita tavoitteita.

Tavoitekokoelmat määritellään Moodlerooms-alustalla yleisen tason resursseiksi, jolloin samoja tavoitteita voidaan hyödyntää useilla kursseilla. Tavoitteita voidaan hyödyntää myös kurssin rakentamisen tukena, sillä työkalun avulla voidaan seurata, kuinka kattavasti ja tasapainoisesti kurssille määritellyt tavoitteet on otettu huomioon aineistoja ja aktiviteetteja tuotettaessa.

Lopuksi

Verkkokurssin suunnitteleminen, rakentaminen ja toteuttaminen on työläs ja monitahoinen tehtävä. Osaamistavoitteiden muuntaminen opetusmateriaalien, kurssiaktiviteettien ja verkkovälitteisen vuorovaikutuksen toimivaksi kokonaisuudeksi vaatii monien toisistaan riippuvaisten osien yhteen sovittamista. Työläimmillään Digitaalisen nuorisotyön perusteet -cMOOC-kurssien toteuttaminen tuntui kiperän palapelin kokoamiselta, jossa yhden palan siirtäminen käänsi kaksi palaa väärään asentoon. Vahvuutena tässä toteutuksessa oli kuitenkin osaava ja motivoitunut tiimi, jonka yhteistyöllä kaikki palaset saatiin paikoilleen.

Kursseja ohjatessa oli ilo seurata eritaustaustaisten opiskelijoiden keskusteluja ja osaamisen jakamista. Kaikki osallistujat jakoivat auliisti omia tietojaan ja taitojaan. Tällainen yhteisöllinen cMOOC-toteutus ei voisikaan onnistua ilman opiskelijoita, jotka lopulta tekevät kurssin sen pohjan varaan, jonka suunnittelutiimi on verkkokurssialustalle rakentanut.

Toivottavasti näiden kokemusten pohjalle rakentuu vielä monta cMOOC-kurssia, joilla viedään eteenpäin nuorisotyön ja muidenkin alojen ammattiosaamista.

Lähteet

Blackboard Inc. 2016a. Advanced Forum. Viitattu 14.5.2016. https://en-us.help.blackboard.com/Moodlerooms/Teacher/Content/Activities/Advanced_Forum.

Blackboard Inc. 2016b. Pages. Viitattu 14.5.2016. https://en-us.help.blackboard.com/Moodlerooms/Teacher/Content/Resources/Pages.

Blackboard Inc. 2016c. Books. Viitattu 14.5.2016. https://en-us.help.blackboard.com/Moodlerooms/Teacher/Content/Resources/Books.

Blackboard Inc. 2016d. URLs. Viitattu 14.5.2016. https://en-us.help.blackboard.com/Moodlerooms/Teacher/Content/Resources/URLs.

Blackboard Inc. 2016e. Files. Viitattu 14.5.2016. https://en-us.help.blackboard.com/Moodlerooms/Teacher/Content/Resources/Files.

Blackboard Inc. 2016f. Quizzes. Viitattu 14.5.2016. https://en-us.help.blackboard.com/Moodlerooms/Teacher/Content/Activities/Quizzes.

Blackboard Inc. 2016g. Feedback. Viitattu 14.5.2016. https://en-us.help.blackboard.com/Moodlerooms/Teacher/Content/Activities/Feedback.

Humak 2014. Valmennuspedagogiikka. Viitattu 12.5.2016. https://wiki.humak.fi/display/OJOS/Valmennuspedagogiikka.

Linkola, Jussi 2015. Verkkokurssin suunnittelua Carpe Diem -menetelmällä. Viitattu 14.6.2016. http://jml.kapsi.fi/jussi/2015/11/02/verkkokurssin-suunnittelua-carpe-diem-menetelmalla/.

Moodlerooms 2016. About Moodlerooms. Viitattu 14.6.2016. http://www.moodlerooms.com/about-us/.

Salmon, Gilly 2015. Carpe Diem – A team based approach to learning design. Viitattu 12.5.2016. http://www.gillysalmon.com/carpe-diem.html.

Siemens, George 2012. MOOCs are really a platform. Viitattu 11.5.2016. http://www.elearnspace.org/blog/2012/07/25/moocs-are-really-a-platform/.

Wikipedia 2016. Massive open online course. Viitattu 11.5.2016. https://en.wikipedia.org/wiki/Massive_open_online_course.

Tässä blogimerkinnässä käyn läpi Facebook-ryhmien tärkeimmät toiminnallisuudet ja annan vinkkejä ryhmien suunnitelmalliseen käyttöön.

Uutisvirta ja erilaiset päivitykset

Facebook-ryhmän uutisvirrassa voi julkaista erilaisia sisältöjä ja tilapäivityksiä:

• Tekstipäivitykset
• Linkit muihin verkkoaineistoihin
• Kuvat
• Videot
• Kyselyt

Tekstipäivitykset ovat Facebookin perusjulkaisuja. Niillä voit jakaa ajatuksia, esittää kysymyksiä tai tiedottaa.

Linkit. Voit jakaa ryhmän uutisvirrassa linkkejä muihin verkkosisältöihin. Jaettavalle linkille voi ja kannattaa asettaa saatesanat julkaisemisen yhteydessä.

Kuvat. Julkaisuihin voi liittää kuvan tai useita kuvia. Yleisesti on tiedossa, että Facebookissa kuvia sisältävät päivitykset keräävät enemmän huomiota kuin pelkkää tekstiä sisältävät päivitykset.

Videot. Ryhmän uutisvirtaan voi myös julkaista videoita. Videon voi julkaista Facebookin omalla videotyökalulla, tai vaihtoehtoisesti videon voi tallentaa esimerkiksi YouTubeen, mistä linkitetyn videon voi katsella suoraan Facebook-ryhmän aikajanalta.

Videoiden toimivuutta ryhmän aktivoinnissa olisi mielenkiintoista kokeilla. Esimerkiksi ryhmäläisten pohdittavaksi esitettävän kysymyksen voisi julkaista videona, jolloin se voisi olla kiinnostavampi kuin tekstimuotoinen kysymys tai seuraavaksi esiteltävä kyselytoiminto. (Huomaa myös kohtalaisen tuore Facebook Live Video -ominaisuus.)

Kyselyt. Kyselytoiminnon avulla ryhmissä voi toteuttaa pienimuotoisia mielipidemittauksia tai äänestyksiä. Kyselyn tekijä muotoilee kysymyksen ja monivalintaisen vastauslistan. Jokainen ryhmän jäsen voi kerran äänestää valitsemaansa vaihtoehtoa, ja mahdollista on myös antaa osallistujien lisätä omia vaihtoehtoja vastauslistalle.

Dokumentit

Dokumentit-toiminto mahdollistaa dokumenttien ja tiedostojen jakamisen sekä yksinkertaisten tekstidokumenttien työstämisen ryhmän jäsenten kesken.

Tapahtumat

Ryhmään voi luoda tapahtumia, joihin ryhmäläiset voivat ilmoittautua osallistujiksi. Tapahtumasivulla voidaan keskustella ja sinne voidaan lisätä muita julkaisuja, esimerkiksi kuvia.

Aktivointi-ideoita ryhmille

Hyödyllisten linkkien jakaminen ja niistä keskusteleminen. Erilaisia hanke- ja projektityötä koskettavia verkkosisältöjä tulee vastaan jatkuvasti. Näitä voi jakaa ryhmälle saatesanojen kera. Saate ovat tärkeä, eli esimerkiksi linkkiä jakaessa kannattaa kuvata, miksi linkki jaetaan ryhmälle. Linkit ilman saatetta voidaan helposti kokea persoonattomaksi ja ylimääräiseksi roskapostiksi.

Ryhmäläisten tekemien päivitysten kommentoiminen. Jos joku ryhmän jäsen julkaisee ryhmässä, olisi hyvä ainakin jollain tavalla rohkaisevasti kommentoida jokaista julkaisua.

Keskustelun herättäminen ryhmän aiheeseen liittyvällä kysymyksellä tai väitteellä. Tämä voi olla mietittyä ja suunniteltua, tai vaihtoehtoisesti hyvinkin kevyttä. Esimerkiksi maanantaiaamuna kysymys: mitä hankkeessanne on työn alla tällä viikolla? Kysymyksen voi esittää teksti-, kuva- tai videopäivityksenä ryhmän seinälle.

Kevyt mielipidemittaus kyselytyökalulla. Kyselytyökalun visuaalisuus ja helppo yhden klikkauksen osallistumismahdollisuus tuo vaihtelua sellaisille aktivointitoimille, joissa edellytetään vastauksen muotoilua kirjoittamalla.

Huomoitavaa

Ryhmä on hyvä pitää elävänä, mutta liika aktiivisuus häiritsee. Joka päivä ei kannata yrittää keskustelunavausta eikä edes jakaa linkkejä, vaan toimintaa kannattaa tauottaa. 1-3 toimenpidettä viikossa on sopiva määrä: Jos pyritään avaamaan laajempi keskustelu jostain aiheesta, ei samalla viikolla kannata julkaista ryhmään muita asioita. Kevyempienkin avausten määrä kannattaa pitää maltillisena, eli kolme julkaisua ryhmään viikon aikana on hyvä raja.

Esimerkinomainen jukaisukalenteri. 1-3 uutta avausta tai jukaisua viikossa.

Facebook-ryhmät tarjoavat mahdollisuuksia yhteydenpitoon ja yhteistyöhön. Alussa on hyvä pohtia ryhmän tarkoitusta ja tarvetta sekä suunnitella, kuinka ryhmän halutaan toimivan. Toiset ryhmät heräävät eloon itsestään ja toiset kaipaavat herättelyä ja aktivointia. Toivottavasti nämä vinkit auttavat ryhmien parissa eteenpäin.

Julkaistu alun perin Luova ja osallistava Suomi -sivustolla.

Facebook Live Video ei korvaa ammattimaisesti hyvällä kalustolla tuotettua livestreamausta, mutta kevyenä lähetyskanavana se on toimiva.

Esimerkki: Facebook Live Video -toiminnolla tallennettu Country Couple -duon konsertti, joka pidettiin 18.3.2020.

Tuetut päätelaitteet

Live Video -ominaisuus toimii tällä hetkellä Applen iOS-laitteilla sekä Android-laitteilla. Itse olen toistaiseksi käyttänyt palvelua iPhonella ja iPadilla, ja olen nähnyt sitä käytettävän Honor-älypuhelimella, jossa käyttöjärjestelmänä on siis Android.

Jos ominaisuus ei ole käytettävissä omassa Facebook-sovelluksessasi, kannattaa päivittää sovellus uusimpaan versioon. Jos ominaisuus siltikään tule käyttöön, ei liene muuta vaihtoehtoa kuin odottaa, että toiminto jossain vaiheessa aktivoituu.

Lähetyksen tekeminen

Facebook Live Video -lähetys aloitetaan normaalin tilapäivityksen kautta. Jos ominaisuus käytettävissä, näkyy tilapäivitysikkunassa videolähetyksen symboli. Videolähetyksen voi käynnistää henkilökohtaisen profiilin, Facebook-sivun tai Facebook-ryhmän tilapäivityksen kautta.

Videolähetyssymbolin klikkaamisen jälkeen avautuu näkymä, jossa aloitettavalle lähetykselle annetaan kuvaus ja asetetaan julkisuusasetukset. Siirry live-tilaan -painikkeella lähetys alkaa.

Lähetyksen aikana katsojat voivat kommentoida käynnissä olevaa lähetystä tekstikommenteilla. Videon lähettäjällä on mahdollisuus poistaa ja estää häiritsevien kommenttien tekijöiden kommentit lähetyksen aikana.

Käynnissä olevaa lähetystä voi myös jakaa Facebookin sisällä ja näin houkutella paikalle lisää katsojia. Lähetyksen voi jakaa kuten minkä tahansa Facebook-julkaisun esimerkiksi kavereille oman Facebook-seinän kautta, Facebook-sivuille tai ryhmiin. Luonnollisesti video näkyy kuitenkin lähettäjän tekemien näkyvyysasetusten mukaisesti vain niille käyttäjille, kenelle katseluoikeus on annettu.

Kun lähetys päättyy, video jää Facebookiin näkyviin kuten muutkin tilapäivitykset. Lisäksi videon voi tallentaa myös oman päätelaitteen muistiin, jolloin sitä voi vaikkapa muokata jollain videoeditorilla.

Lähetyksen tilastotiedot

Varsin käyttökelpoinen ominaisuus on tilastotietojen kokonaisuus, jonka Facebook-sivulle tehdystä videolähetyksestä saa käytettäväksi. Tilastotiedot jakautuvat osittain varsinaisen reaaliaikaisen lähetyksen aikana tallentuneisiin tietoihin sekä videon sisältävän Facebook-päivityksen tietoihin.

Vinkkejä

• Markkinoi tiedossa olevaa videolähetystä ennakkoon
• Käytä kuvatessa jalustaa – katsojien on miellyttävämpää katsoa vakaata videota varsinkin, jos lähetys on pitkä
• Varmista, että langaton verkkoyhteys tai puhelimen dataliittymä on riittävän nopea
• Anna videolle selkeä ja havainnollinen kuvaus
• Jaa videota eteenpäin jo lähetyksen aikana, jos haluat lisätä katsojamäärää

Tämä blogimerkintä on julkaistu alun perin Luova ja osallistava Suomi -sivustolla.

Tässä vertailussa esitellään kolme suosittua välinettä, joiden avulla presentaatiomateriaalia voi jakaa ja tuottaa. SlideSharen ja Prezin osalta arvioit perustuvat palvelujen maksuttomiin versioihin. Google-presentaatio tarjoaa kaikki ominaisuutensa myös käyttäjille, joilla ei ole Googlen maksullisia palveluja käytössä.

SlideShare

SlideShare lienee tästä kolmikosta käytetyin ja suosituin palvelu. Sen kautta jaetaan runsaasti alun perin PowerPointilla tehtyjä presentaatioita sekä esimerkiksi PDF-tiedostoja. Palvelun suosituimpien esitysten listauksesta voi nähdä, millaista jälkeä asiaansa paneutuneet tekijät saavat esitysmateriaaleillaan aikaan ja kuinka suuria katselumääriä palvelun kautta julkaistut esitykset voivat saada. Ilmeisesti melko tuore lisäys SlideShareen on esitysten tekemiseen tarkoitettu HaikuDeck, joka vaikuttaa tällä hetkellä melko raakileelta.

Esimerkki SlideSharessa julkaistusta esityksestä, joka on upotettu tähän palvelun tarjoaman upotusmahdollisuuden avulla:

(Itseasiassa esitys on alun perin tehty Google-presentaatiolla, tallennetu PowerPointina ja ladattu SlideShareen)

SlideSharen plussat ja miinukset

Plussat:

• Suosittu ja aktiivinen palvelu
• Esitysten jakaminen eteenpäin muissa sosiaalisen median kanavissa toimii hyvin
• Käyttäjällä on selkeä profiilisivu, johon omat esitykset listautuvat
• Mahdollisuus seurata muiden käyttäjiä ja heidän tekemiään julkaisuja
• Esityksen voi julkaista linkkinä tai upottamalla sen osaksi verkkosivua
• Tarjoaa kattavat tilastotiedot muun muassa esitysten katselukerroista, latauskerroista ja upotuksista muille sivustoille
• Helppo käyttää. Jos esityksen osaa tehdä PowerPointilla, on lataaminen SlideShareen varsin yksinkertainen toimenpide

Miinukset:

• Julkaistuja PowerPoint esityksiä ei voi muokata SlideSharessa, vaan muutokset täytyy tehdä alkuperäiseen tiedostoon, joka täytyy erikseen siirtää vanhan version tilalle
• Edellisestä johtuen ei sovellu yhteiskehittelyn välineeksi
• Pakkaa siirrettyjen esitysten kuvia silminnähden voimakkaasti
• SlideSharen tarjoama esitystystyökalu HaikuDeck on selkeästi tämän joukon huonoin

Kenelle? SlideShare soveltuu hyvin asiantuntijan henkilökohtaiseksi presentaatiomateriaalinen jakamiskanavaksi osaamisen esittelyvälineeksi.

Prezi

Prezi on näistä kolmesta uusin palvelu, ja se erottuu joukosta täysin omanlaisella käyttölogiikallaan. Prezi pyrkii eroon PowerPoint-maailman dia- tai kalvokeskeisyydestä ja perustaa logiikkansa eräänlaiseen kuvapintamalliin. Prezi-esitys työstetään ikään kuin suurelle työpöydälle, jolle voidaan vapaasti sijoittaa tekstejä, kuvia ja videoita. Näiden elementtien välillä voidaan liikkua kuin liikuteltaisiin kameraa työpöydän yllä.

Esimerkki Prezillä rakennetusta ja julkaistusta esityksestä, joka on upotettu tähän palvelun tarjoaman upotusmahdollisuuden avulla:

Prezin plussat ja miinukset

Plussat:

• Visuaalisuutta ja luovuutta tukeva
• Vapauttaa perinteisestä dia-ajattelusta, mahdollistaa esimerkiksi kuvapinnalla tai aikajanalla liikkumisen
• Esityksen voi julkaista linkkinä tai upottamalla sen osaksi verkkosivua
• Tarjoaa yksinkertaisen laskurin esityksen katselumäärästä
• Esityksen voi jakaa muokattavaksi useiden käyttäjien kesken
• Näistä kolmesta ainoa, josta on saatavilla tietokoneelle asennettava erillien sovellus (tämä on maksullinen ominaisuus)
• Käyttäjän esitykset on löydettävissä koostetusi omalta profiilisivulta (jonka löytämistä ei tosin ole tehty kovin helpoksi)

Miinukset:

• Käyttökynnys kolmikon suurin, logiikan omaksuminen vaatii jonkin verran paneutumista
• Vaarana animoitujen siirtymien liioittelu, jolloin esitys vie pääosan sisällöltä ja katsoja väsyy pyörähteleviin elentteihin
• Maksuttomassa versiossa kaikki esitykset, myös keskeneräiset, ovat julkisesti löydettävissä

Kenelle? Prezi sopii hyvin visuaalista aineistoa sisältävien esitysten tekemiseen, esimerkiksi kuvakaappaukset, näkymän kohdentaminen kuvan eri pisteisiin ja aikajanamaiset siirtymiä sisältävät esitykset onnistuvat Prezillä luontevasti.

Google Presentation, Google-presentaatio

Googe Presentation on Googlen toimistopaketin osa, joka kytkeytyy Google Drive -palveluun. Google on kehittänyt toimisto-ohjelmistoaan vuosien ajan, ja selaimen kautta verkon yli käytettäväksi pilvipalveluksi kokonaisuus on saavuttanut erinomaisen toimivuuden ja käyttömukavuuden. Uuden esityksen rakentaminen on vaivatonta ja nopeaa, eikä työn missään vaiheessa ole tarpeen tallentaa, lähettää tai siirtää tiedostoa omalle työasemalle.

Esimerkki Google-presentaatiolla rakennetusta ja julkaistusta esityksestä, joka on upotettu tähän palvelun tarjoaman upotusmahdollisuuden avulla:

Google-presentaation plussat ja miinukset

Plussat:

• Erittäin toimiva selainpohjainen käyttöliittymä ja työstössä olevan esityksen reaaliaikainen tallennus Google Drive -palveluun
• Mahdollisuus työstää esitystä yhtä aikaa useiden käyttäjien kesken
• Hyvä yhteiskehittelyä tukeva kommentointitoiminto
• Mahdollisuus julkaista esitys linkkinä tai upottamalla se osaksi verkkosivua
• Mahdollisuus päivittää julkaistua esitystä milloin vain
• Tarvittaessa esityksen voi tallentaa työasemalle esimerkiksi PowerPoint- tai pdf-tiedostona

Miinukset:

• Puuttuu SlideSharen ja Prezin tarjoama profiilisivu tai vastaava koostesivu, jolle omat julkaistut esitykset saisi keskitetysti näkyviin
• Ei tilaistointitietoja esitysten katselumääristä

Kenelle? Google-presentaatio sopii runsaasi esitysmateriaaleja tuottavalle ja käyttävälle asiantuntijalle, joka haluaa työstää materiaalejaan vapaasti eri tietokoneilla tarvittaessa yhteistyössä muiden kanssa sekä jakaa ja julkaista niitä vaivattomasti verkossa.

Oma suositukseni

Jos minun jostain syystä pitäisi valita yksi näistä kolmesta työkalusta pysyvään käyttöön, olisi Google Presentation valintani.

Artikkelin kansikuva: Scott Maxwell, CC BY-SA 2.0.

Tämä mikrokirja johdattaa sinut modernin etäopetuksen maailmoihin ja siihen, miten tällaisen opetuksen keinoin voidaan vahvistaa nuorisotyöntekijöiden digitaalisia taitoja ja työotetta.

• Lataa kirja PDF-muodossa: MOOCiin menevä nuorisotyö (PDF 565 kB).

Osallistuin mikrokirjaan mikroartikkelillani Oppijan näkökulmia MOOC-pedagogiikkaan, jossa vertaan kokemuksiani kahdesta suorittamastani MOOC-kurssista.

Kaikki Metropolian mikrokirjat: http://mikrokirjat.metropolia.fi/.

Käsittelen tässä artikkelissa työpajaympäristössä tapahtuvan perehdyttämisen ja opettamisen piirteitä. Artikkeli pohjautuu suurelta osin kokemuksiini verkkovälineiden perehdytystyöpajoista, jotka ohjasin vuosina 2012 ja 2013.

Mielestäni työpajan pitäminen poikkeaa yleisestä opetustilanteesta, jossa opettaja on valmistellut oppitunnilla käytävät asiat etukäteen opetussuunnitelman ja oppilas- tai opiskelijaryhmän tason ja valmiuksien mukaan. Työpajafasilitointi poikkeaa tästä asetelmasta lähtökohtaisesti siinä, että osallistujajoukko on vetäjälle etukäteen tuntematon. Tämä aiheuttaa ongelmia koulutuksen rakenteen ja sisällön suunnittelulle sekä yllätyksiä itse opetustilanteeseen. Käytän termiä fasilitointi kuvaamaan työpajatoiminnan aktivoivaa pyrkimystä, jossa opettajan tehtävänä on tukea osallistujien käytännön harjoittelua siten, että hän poistaa esteitä oppimiselta sekä antaa ideoita ja suuntaviivoja, joiden avulla oppiminen pääsee tapahtumaan.

Fasilitoinnista lyhyesti

Fasilitointia on käsitelty Vyyhti-hankkeen julkaisuissa runsaasti. Esimerkiksi Pelifasilitointi oppilaitosympäristössä (Ristaniemi 2014), Kuullun kaiuttaminen osallistavien menetelmien työkaluna (Ristaniemi 2014) ja Minä, fasilitaattori (Linkola 2013) lähteineen kuvaavat hyvin seikkaperäisesti, mitä fasilitointi Vyyhti-hankkeen toimintakentässä tarkoittaa.

Lyhyesti määriteltynä fasilitointi on ryhmäprosessien ohjaamista ja helpottamista siten, että kaikki prosessiin osallistuvat saavat äänensä tasapuolisesti kuuluviin ja sitoutuvat yhteisesti sovittuihin jatkotoimenpiteisiin.

Sähköiset jumppakerhot

Sähköiset jumppakerhot on vuosina 2012 ja 2013 kehitetty sosiaalisen median ja sähköisten viestintävälineiden perehdytysmalli, joka syntyi Vyyhti – verkostot, yrittäjyysosaaminen ja yhteistoiminnallisuus luovilla aloilla -hankkeen toiminnan tuloksena. Hankkeen toteuttivat Metropolia Ammattikorkeakoulu, Helsingin kaupunginosayhdistykset ry Helka ja Hub Helsinki (Vyyhti 2014a).

Sähköiset jumppakerhot -kokonaisuus muodostuu seitsemästä työpajasta, joissa harjoitellaan eri työvälineiden ja toimintamallien käyttöönottoa. Jumppakerhojen aiheet ovat

1. Facebook viestinnän ja yhteistoiminnan tukena,
2. Blogi tiedotus- ja vuorovaikutuskanavana,
3. RSS-syötteet, tietovirtojen hallinta ja suodattaminen,
4. Google Docs toimistodokumenttien yhteiskäytössä,
5. Twitter tietolähteenä ja viestintäkanavana,
6. Ajanhallintamenetelmät ja niitä tukevat sähköiset välineet sekä
7. LinkedIn ammatillisen verkostoitumisen tukena.

(Vyyhti 2014b.)

Sähköiset jumppakerhojen suunnittelua ohjasivat pääkohderymän, luovan alan mikroyrittäjien, tarpeet sekä kiireisen ja epäsäännöllisen työrytmin aiheuttamat haasteet kouluttautumiselle. Jumppakerhojen kolme suunnitteluperiaatetta olivat: 1. opetuskertojen pitää olla lyhyitä, 2. osallistumisen pitää olla joustavaa ja 3. perehdytyksen pitää olla käytännöllistä, konkreettista ja heti hyödynnettävää. (Linkola 2012, 6.)

Jumppakerhokonseptiin kuuluvat olennaisena osana kuntosalimaailmasta haetut vertaukset eri välineille ja toimintatavoille. Tämän lähestymistavan tarkoituksena on keventää suhtautumista käsiteltäviä aiheita kohtaan (Linkola 2014, 17). Toisaalta nimi on myös helppo muistaa ja se kuvaa hyvin varsinaisten työpajojen toimintaa. Se siis liittää käsittelyssä olevat, kenties hieman pelottavilta tuntuvat sähköiset välineet johonkin tutumpaan ja käsin kosketeltavaan. Se luo ennalta tietynlaisen mielikuvan toiminnan luonteesta, jonka turvin ohjaaja voi omaksua omalle työlleen valmiita rooleja ja rakenteita.

Työpajafasilitointi

Kuvaan termillä työpajafasilitointi tiettyjä piirteitä, joita Sähköisten jumppakerhojen vetäminen toi esiin. Vapaaehtoisesti paikalle saapuvilla osallistujilla oli usein selvät tavoitteet työpajalle; he halusivat esimerkiksi toteuttaa itselleen tai yritykselleen jonkin uuden tavan näkyä verkossa. Tällaisessa tilanteessa työpajan vetäjän on hyvä kuunnella osallistujien tarpeita ja toiveita ja edetä niiden mukaan. Ei ole välttämättä hyödyllistä pitää kiinni omista esimerkeistä ja valmistelluista sisällöistä, kun osallistujien todellisiin tarpeisiin tarttumalla on mahdollista kohottaa motivaatiota ja oppimista.

Osallistujien tarpeiden huomioiminen johtaa väistämättä ennalta laaditun suunnitelman muuttumiseen. Tämä edellyttää improvisaatiota ja hyväksyvää, myönteistä asennetta. Esimerkiksi yhden osallistujan pulman voi nähdä mahdollisuutena, josta voi lennossa keksiä havainnollistavan ja yleispätevän esimerkin, josta on hyötyä muillekin osallistujille. Näin ohjaaja voi nostaa henkilökohtaiset pulmat yleiselle tasolle, ja yleiset teoriat tulisi samoin kyetä vetämään osallistujien käytännön haasteisiin.

Oma kokemukseni työpajafasilitoinnista avautuu kenties musiikkivertauksella: Pajan vetäminen on kuin jazz-bändin keikka, jossa osa teemoista ja rakenteista on ennalta sovittu. Välillä on irtauduttava improvisoimaan, rakentamaan lennossa tarkoituksenmukaista ja kokonaisuutta tukevaa sooloa, jonka jälkeen taas palataan tutun ja tunnistettavan teeman pariin. Soolot eivät välttämättä aina osu nappiin, mutta tärkeintä on, että musiikki kulkee ja kokonaisuus toimii.

Toimintatapa

Sähköisissä jumppakerhoissa tärkein oppimisen tapa on omin käsin tekeminen. Aiheen käsittely aloitetaan pienellä teoriaosuudella, jonka aikana tutustutaan käsiteltävään ilmiöön, työkaluun tai välineeseen, katsotaan esimerkkejä ja ideoidaan sovelluksia. Tämän jälkeen siirrytään käytäntöön, eli jokainen osallistuja tuottaa pajan aikana ohjaajan johdolla oman toteutuksensa aiheesta. Esimerkiksi blogi-työpajassa kaikki avaavat blogin jollekin ennakkoon valitulle blogialustalle ja harjoittelevat alustan ominaisuuksia, ulkoasun muokkaamista ja julkaisemista. Facebook-pajassa taas käydään läpi henkilöprofiilin perus- ja yksityisyysasetukset, Facebook-sivun luominen ja käyttöönotto sekä ryhmätoiminnon perusteet.

Työskentely työpajoissa on ollut keskustelevaa ja välitöntä. Osallistujat kyselevät rohkeasti ja myös auttavat toisiaan tarvittaessa. Kokemukseni mukaan ilmapiiriä on edistänyt työpajojen tasa-arvoinen asetelma, jossa ohjaajana haluan ihmetellä opetettavia asioita yhdessä osallistujien kanssa ja pyrin välttämään tarpeetonta asiantuntija-auktoriteettia. Kun näytän asioita luokan edessä opettajan tietokoneelta, en peittele virheitä enkä tietämättömyyttäni, kun niitä tulee eteen. Sen sijaan näytän, miten virheen saa korjattua ja kuinka vastauksen löytää tarvittaessa. Uskon, että tällainen ohjaustyyli madaltaa osallistujien kynnystä tuoda esiin omaa epävarmuuttaan ja lisää rohkeutta esittää kysymyksiä.

Tavoitteet

Tavoitteiden asettaminen riippuu työpajan sisällöstä, osallistujien tarpeista ja lähtötasosta ja käytettävissä olevasta ajasta, mutta on tärkeää, että tavoitteita ole määrällisesti liikaa.

Edellä kuvatusta improvisoinnista ja asiantuntijaroolin löysäämisestä huolimatta työpajan tavoitteet pitää määritellä selkeästi sen osaamisen kautta, jonka työpajan osallistuja saavuttaa. Tämä on tärkeää markkinoinnin ja tiedottamisen näkökulmasta, että potentiaalinen osallistuja voi arvioida perehdytyksen hyödyn itselleen, sekä työpajan ohjaamisen näkökulmasta, että vetäjä tietää ne ydinkohdat ja -taidot, jotka on käsiteltävä ja harjoiteltava.

Työpajan tavoitteita määritellessä on hyvä priorisoida ja edetä tärkeimmästä vähäpätöisempiin. Luonnollisesti on huomioitava myös asioiden looginen järjestys, joka tukee tukee etenemistä. Priorisoinnilla voi varmistaa, että esimerkiksi lähtötasoltaan alhaisen ryhmän kanssa ehditään käydä läpi keskeisimmät asiat, jos hitaan etenemisen vuoksi aika loppuu kesken.

Tavoitteiden asettaminen riippuu työpajan sisällöstä, osallistujien tarpeista ja lähtötasosta ja käytettävissä olevasta ajasta, mutta on tärkeää, että tavoitteita ole määrällisesti liikaa. Esimerkiksi muutaman tunnin työpajalle voi riittää kolme päätavoitetta, joiden ympärille voi rakentaa yksityskohtaisemman sisältösuunnitelman, joka voi vielä elää tarpeen mukaan.

Sisältö

Työpajan alkaessa ohjaajan on tiedettävä tarkalleen, mistä lähteä liikkeelle ja mitkä asiat on ehdottomasti käytävä läpi. Pitää valita sellaiset sisällöt ja työtavat, joiden avulla tavoiteltu osaaminen on mahdollista saavuttaa. Tärkeimpien tavoitteiden pohjalta pitää rakentaa etenemissuunnitelma, jossa tärkeimmät asiat käsitellään ensin ja edetään kohti ”kiva tietää” -asioita.

Kokemukseni mukaan vuorovaikutteisessa työpajassa käy usein niin, että keskeisiä asioita käsiteltäessä osallistujat intoutuvat kyselemään ja kokeilemaan niin, että työpajan kattamat asiat laajentuvat luontevasti osallistujien tarpeiden suuntaan.

Olen käyttänyt työpajan suunnittelussa apuna mielikuvaharjoitetta, jossa käyn työpajan sisällön läpi mielessäni kertomuksen muodossa. Eli esimerkiksi blogi-työpjaan liittyen seuraavasti:

Klo 12 työpaja alkaa. Aluksi esittelen työpajan tavoitteet ja sisällöt, jonka jälkeen teemme pienen lähtötasoja ja odotuksia avaavan tutustumisharjoituksen. Klo 12:30 aloitan luento-osuuden, ja klo 12:50 pidämme pienen tauon. Klo 13 aloitamme käytännön harjoittelun, jonka aluksi kaikki luovat ohjatusti blogin Blogger.com -palveluun. Blogin perusasetukset on käyty läpi 13:30 mennessä, jonka jälkeen luomme blogiin yhden sivun ja yhden blogimerkinnän harjoitellen samalla tekstieditorin ominaisuuksia jne.

Sisällön avaaminen kertomuksen muodossa auttaa hahmottamaan rakennetta ja aikataulutusta sekä visualisoimaan työpajan kulun omaan mieleen. Olen huomannut, että ennalta läpi kuljettu tarina auttaa varsinaisessa ohjaustilanteessa, kun vielä huolehdin siitä, että minulla on koko ajan kello näkyvissä ajankulun havainnointia varten.

Rakenne, aikataulu ja vuorovaikutus

Työpajan kulkua on hyvä rytmittää erilaisten työskenkelytapojen ja taukojen avulla. Esimerkiksi luennoinnin ja aktiivisen harjoittelun vaihteleminen auttaa osallistujien vireystilan ylläpitämistä. Sopivissa väleissä pidetyt tauot virkistävät ja helpottavat asioiden omaksumista.

Työpajan vetäjää ennalta määritellyt tauot ja sisältöjen pohjalta rakennettu aikataulu auttavat pysymään tilanteen tasalla. Jos ohjaaja tietää, että puolen tunnin päästä on sovittu tauko, jonka jälkeen siirrytään uuteen asiaan, auttaa se orientoitumaan opettettavaan asiaan ja pysymään suunnassa.

Aikataulutus auttaa myös työpajan jatkokehityksessä. Sähköisten jumppakerhojen osalta esimerkiksi Facebookin yksityisyysasetusten läpikäynti on ollut osio, joka on kerta kerran jälkeen vienyt suunniteltua enemmän aikaa. Tällaisen toistuvan aikatauluongelman havaitseminen toimii ohjaajalle oppimismahdollisuutena, kun se osoittaa oman arviointikyvyn puutteita ja pakottaa tarkastelemaan opetettavaa aihetta uudelleen.

Osallistujaryhmä

Vapaaseen ilmoittautumiseen perustuvien työpajojen tavallinen haaste on osallistujien lähtötason huomioiminen. Ihanteellinen tilanne olisi, että osallistujat olisivat perehdytettävän aiheen osalta suunnilleen samalla tasolla ja että ohjaaja tietäisi ennalta, mikä tuo taso on. Käytännössä on kuitenkin niin, että koulutukseen saapuu ohjaajalle ennestään tuntematon, sekalainen joukko koulutettavia. Asian huomioiminen auttaa lisäämään työpajan mielekkyyttä kaikille osapuolille.

Jos työpajan aloitus onnistuu ja osallistujat tuntevat olonsa turvalliseksi, on vertaistuki oiva tapa pitää eteneminen käynnissä.

Työpajan tavoitteiden ja sisällön sekä näiden pohjalta määritelty valmiustaso pitää viestiä selkeästi, kun tapahtumaa markkinoidaan mahdollisille osallistujille. Osallistujan pitää kyetä arvioimaan, ovatko työpajan tavoitteet hänelle mieluisat, onko käsitellyistä sisällöistä hyötyä ja hallitseeko hän taidot, joita pajaan osallistujalta odotetaan. Jos osallistuja tästä huolimatta saapuu työpajaan joko puutteellisin taidoin tai asiat jo ennakkoon osaavana, ei hän voi olettaa, että työpajassa välttämättä voitaisiin edetä hänen odotustensa mukaisesti.

Työpajan aluksi on hyvä pyrkiä selvittämään ryhmän keskimääräistä valmiustasoa ja odotuksia. Perinteisesti tämän voisi tehdä esittäytymiskierroksella, mutta Sähköisissä jumppakerhoissa olen käyttänyt aktiivisempaa fasilitointimenetelmää, jota kutsutaan cocktail-tilaisuudeksi. Siinä osallistujat ohjataan esittäytymään toisilleen pienryhmissä ja vaihtamaan ajatuksia päivän aiheeseen ja odotuksiin liittyen. Kun työpajan vetäjä osallistuu kierrokseen, pääsee hän tutustumaan ryhmäläisiin ja heidän odotuksiinsa keskustellen yleensä melko jäykäksi jäävän esittelykierroksen sijaan. Samalla myös ryhmäläiset tutustuvat toisiinsa paremmin.

Ennakkovalmisteluista ja tutustumisesta huolimatta on valmistauduttava siihen, että ryhmän jäsenillä erilaiset tavoitteet ja valmiudet työpajan aihetta kohtaan. Jos työpajan aloitus onnistuu ja osallistujat tuntevat olonsa turvalliseksi, on vertaistuki oiva tapa pitää eteneminen käynnissä. Toistuvasti käy niin, että osallistujat pohtiva ääneen eteen tulleita ongelmia, ja joku ryhmäläinen auttaa häntä eteenpäin. Tällaisen vuorovaikutuksen toteutuminen edellyttää työpajalta avointa ilmapiiriä ja ohjaajan selvää hyväksyntää keskustelulle, kyselemiselle ja toisten auttamiselle.

Lopuksi

Toiminnallisiin työpajoihin pohjautuva perehdyttäminen on ihanteellinen toimintatapa, kun aikaa on niukasti ja se halutaan käyttää konkreettisten tulosten saavuttamiseen. Ohjaajalta työpajan vetäminen vaatii hyvää aiheen hallintaa, tavoitteiden ymmärrystä, suunnittelmallisuutta sekä uskallusta luopua ennakkosuunnitelmasta tilanteen niin vaatiessa.

Toivottavasti tämä kirjoitukseni on avuksi muille työpajojen vetäjille, perehdyttäjille, opettajille ja kouluttajille, jotka kamppailevat samojen haasteiden parissa.

Lähteet

• Linkola, Jussi 2012. Sähköiset jumppakerhot – Sosiaalisen median koulutuskonseptin suunnittelu, testaus ja jatkokehitys Vyyhti-projektissa. YAMK-opinnäytetyö. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Viitattu 29.1.2014. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012060511602
• Vyyhti 2014a. Vyyhti. Viitattu 29.1.2014. http://vyyhti.metropolia.fi/vyyhti/
• Vyyhti 2014b. Sähköiset jumppakerhot. Viitattu 29.1.2014. http://vyyhti.metropolia.fi/tuloksia/sahkoiset-jumppakerhot/

Artikkeli julkaistu alun perin Vyyhti-hankkeen verkkojulkaisussa 31.3.2014.

Kansikuva: OFFICIAL LEWEB PHOTOS (CC BY 2.0).

The first steps towards Target-oriented Online Presence