Olen kehittänyt väitöstutkimuksessani verkko-opiskeluyhteisön valmennuspedagogisen mallin (VOV), jonka ominaisuudet ja erityispiirteet edistävät reaaliaikaisen yhteisöllisen verkko-opiskelun suunnittelua ja toteuttamista.

Minulla oli ilo työskennellä Päivin kanssa vuosina 2014–2017 cMOOC-aiheita ja digitaalista nuorisotyötä kehittäneessä Distanssi-hankkeessa, ja löysin täältä blogistakin pari muistelua tekemisistämme:

• Distanssi ja ITK2016
• Elinikäisen oppimisen ja digitalisaation työpajassa

Lämpimät onnittelut Päiville väitöskirjan johdosta!

Tekstissä on hyviä yleisiä huomioita verkkokurssien toteuttamisesta ja myös ajankohtaista pohdintaa koronaviruksen myötä lisääntyneen etäopetuksen aiehuttamasta etäuupumuksesta.

Tapana on ollut laittaa opiskelijat pienryhmiin, zoomin breakoutroomeihin. Olen kuullut breakoutroom-kyllästymisestä ja myös ilmiöstä, kun ryhmiä muodostetaan, ihmisiä häipyy zoom-ympäristöstä. Pidän breakoutroomia kätevänä työkaluna, mutta em. syistä johtuen päätin laittaa tälle kurssille perinteiset tekstipohjaiset verkkokeskustelut.

Lähikurssi verkkoon – case organisaatioiden viestintä

• FITech selvitti: Miten vähentää keskeyttämistä verkkokursseilla?
• Suora linkki PDF-tiedostoon: Verkko-oppimisen dropout – Miten edistää läpäisyä ja vähentää keskeyttämistä yliopistojen verkkokursseilla?

Selvityksen esittämät suositukset ovat selkeät, mutta saattavat arjen tiimellyksessä päästä unohtumaan:

1. Kursseille tulee rakentaa mahdollisuuksia opiskelijoiden keskinäiseen sekä opiskelijan ja opettajan väliseen vuorovaikutukseen.
2. Sisällöllistä ja teknistä tukea on tarvittaessa oltava tarjolla. Varmista, että opiskelijoilla on tiedossaan yhteyshenkilön yhteystiedot.
3. Opettaja lähettää kurssin keskivaiheilla viestin, jossa kerrotaan miten toimia, jos on jäänyt kurssilla jälkeen.
4. Ennen kurssin alkua opiskelijoiden opiskelu- ja tietotekninen osaamistaso testataan ja tarjotaan tukea valmiuksiltaan heikoille.

Kirja on selkeästi kirjoitettu katsaus oppimiseen, verkkokurssin rakentamiseen sekä muotoilutyökaluihin, joita voi käyttää kurssin suunnittelun ja rakentamisen tukena. Lataa tai lue kirja täältä:

• Verkko-oppimisen muotoilukirja – Käytännön työkaluja laadukkaan verkko-oppimisen muotoiluun (PDF-tiedosto)
• Oppimismuotoilun työkalupakki (PDF-tiedosto)
• Lisätietoja kirjasta Fitechin sivuilla (muun muassa englannin- ja ruotsinkieliset versiot)

• Verkkokurssit ketterästi AgileAMK-mallilla (PDF)

Julkaisussa esitellään ketterään verkkokurssikehitykseen soveltuva AgileAMK-malli, laatukortit pedagogisten ja sisällöllisten ratkaisujen tueksi sekä ohjeistetaan käytettävyyden huomioimisessa. Myös vertaisarvioinin ja opetusvidoiden suunnittelu käsitellään kattavasti.

Julkaisu on suositteltavaa luettavaa kaikille verkkokurssien kehittämisestä kiinnostuneille.

Kirjoitin aiheesta kaksi blogimerkintää melko tarkalleen kolme vuotta sitten, kun olimme käyttäneet menetelmää ensimmäisen kerran: Verkkokurssin suunnittelua Carpe Diem -menetelmällä ja Carpe Diem -suunnittelun 2. päivä. Oli mukava palata noihin innostuneisiin kehittämistunnelmiin.

Sanna Ruhalahti, Markus Söderlund ja Päivi Timonen ovat julkaisseet verkkoartikkelin, joka käsittelee opiskelijoiden oppimiskokemuksia Distanssi-hankkeen cMOOC-jaksoilla.

Artikkeli pohjautuu keväällä 2017 järjestettyjen kolmen cMOOC-opintojakson osallistujille tehtyihin palautekyselyihin.

Kurssien toteutukseen voi tutustua esimerkiksi tämän Verkkokurssin rakentumisesta – tapaus Distanssi -blogikirjoitukseni myötä.

Distanssi-hankkeen kuulumisia

Digitaalisen nuorisotyön kolmen kurssin kokonaisuus järjestettiin keväällä 2017 toisen kerran. Kursseille osallistui nuorisoalalla työskenteleviä ja alaa opiskelevia ympäri Suomen. Osallistujamäärät olivat alhaisemmat kuin keväällä 2016, mutta kenties kurssien jatkokehityksen ansiosta läpäisyprosentti nousi jonkin verran.

Osallistujamäärät keväiden 2016 ja 2017 kursseilla

Kurssit jatkuvat jo syksyllä 2017, tosin suunnitelmissa on aiempaa kevyemmin ohjattu kokonaisuus. Toisin sanoen opiskelu on itsenäisempää kuin aiemmin, tai ainakaan valmentajat eivät seuraa kurssien etenemistä yhtä tiiviisti kuin aiemmilla kursseilla.

Tervetuloa mukaan, kurssit avautuvat Distanssin kurssialustalle kesän jälkeen.

Ensimmäisen päivän työskentelyn jälkeen olimme rakentaneet verkkokurssien kuvakäsikirjoitukset fläppipapereiden ja tarralappujen avulla, ja meille alkoi piirtyä käsitys kurssien oppimistavoitteista, opettettavista asioista, etenemisjärjestyksestä, harjoitustehtävistä ja arviointtavoista. Toinen päivä alkoi kurssiaktiviteettien suunnittelulla.

E-tivities, aktiviteetit

Carpe Diem -menetelmässä kurssin aktiviteettit suunnittellaan e-tivity-nimisen rakenteen mukaisesti. Tavoitteena on suunnitella ja kuvata aktiviteetti, eli esimerkiksi opiskelijoille annettava tehtävä, huolellisesti ennen oppimisalustalle viemistä. Esimerkkinä aktiviteetti, jota työstin aamupäivän aikana:

Tämäkin työvaihe, kuten fläppi ja tarralaput, oli nähdäkseni tarkoitettu ajatusharjoitukseksi ennen varsinaiseen verkko-oppimisympäristöön siirtymistä. Tehtävän läpiajattelu oli ainakin itselleni selkeyttävä välivaihe, jonka jälkeen verkkoalustalla työskentely oli määrätietoisempaa.

Ensimmäiset toiminnot kurssialustalle

Olimme suunnittelemassa verkkokurssia ja pääsimme työstämään aineistoja kurssialustalle toisena suunnittelupäivänä aamupäivän lopuksi. Valmiiksi suunniteltujen aktiviteettien kanssa tutkimme oppimisympäristömme työkaluja ja pyrimme löytämään eri tehtäville sopivat välineet. Yhdessä työskennellen tämä vaihe sujui mukavasti. Kukin työskenteli omien tehtäviensä parissa, mutta ilmassa oli vuorovaikutusta, ääneen ajatettelua ja ideoiden jaettua rakentelua.

Reality check

Seuraava Carpe Diem -työvaihe on tehtyjen aktiviteettien tarkistus. Meillä tästä työvaiheesta vastasi suunnittelutyöryhmän ulkopuolinen lehtori Humakista, joka kävi kokeilemssa kaikkia tähän mennessä oppimisympäristöön tuotettamiamme tehtäviä.

Reality check -palautteen pohjalta aktiviteetteja muokattiin taas käyttäjäystävällisempään suuntaan ja samalla kokonaisuutta paranneltiin ja täydenneltiin.

Jatkosta sopiminen

Päivän päätteeksi kävimme vielä läpi työpajan tulokset ja totesimme, että olimme päässeet hyvin eteenpäin. Kaikilla oli varsin selvä käsitys omien kurssien jatkotoimenpiteistä. Carpe Diem -mallin mukaisesti tässä vaiheessa olisi tullut laatia – jälleen valmiiseen formaattiin perustuva – action plan eli toimintasuunnitelma, mutta me jätimme tämän tällä kertaa tekemättä. Jatkon osalta tarvittavat toimet tuntuivat melko selviltä ja toisaalta väsymys alkoi jo varmasti painaa kaikkia osallistujia.

Itse Carpe Diem -menetelmä onnistui yllätämään minut toimivuudellaan ja hyödyllisyydellään. Edelleen suosittelen kokeilemaan tätä työtapaa verkkokurssien suunnitteluun. Kiitokset Mikalle, Päiville, Suville, Markukselle ja Erjalle antoisasta työskentelystä.