Tein edellisessä julkaisussa mainitsemani Oiva-hankkeen mentorointi-podcastin litteroinnin tällä tekniikalla.

Tarvikkeet

1. Tietokone, johon saa liitettyä ulkoisen äänilähteen. Tähän tarvitaan mahdollisesti ulkoinen äänikortti, jossa on mikrofoni/linjatulo äänelle. Minulla oli käytössä Zoom H2N -mikrofoni, joka toimii ulkoisena äänikorttina ja johon saa yhdistettyä myös puhelimen.
2. Matkapuhelin, jossa on mediasoitin ja äänilähtö kuulokkeille
3. Audiokaapeli, joka sopii puhelimen kuulokeliitäntään ja tietokoneen tai äänikortin audioliitäntään (usein toimii 3,5mm uros – 3,5mm uros -audiokaapeli).

Litterointiprosessi

1. Avaa litteroitava podcast tai äänitiedosto matkapuhelimesi mediasoittimella (tai verkkoselaimella, jos tiedosto on jo julkaistu)
2. Liitä matkapuhelin tietokoneeseen audioliitäntään sopivalla kaapella
3. Avaa uusi Google-tekstidokumentti, sitten Työkalut / Puhekirjoitus
4. Käynnistä sanelu ”Klikkaa ja puhu” -painikkeesta.
5. Käynnistä podcast matkapuhelimesta.

Tämän jälkeen pitäisi Google-dokumenttiin muodostua tekstiä podcastin puheen mukaisesti. Onnistumiseen vaikuttaa podcastin äänenlaatu sekä puhujan artikulointi ja puhenopeus. Myös verkkoyhteyden pitää olla hyvä, koska puheentunnistus tapahtuu käsittääkseni Googlen palvelimilla reaaliaikaisesti verkon yli.

Todennäköisesti sanelutoiminnolla tehty litterointi sisältää runsaasti virheitä, joten teksti on käytävä ainakin kertaalleen läpi ääniraidan kanssa. Tässä vaiheessa on hyvä korjata virheet sekä lisätä puhujien nimet ja tarvittaessa aikakoodit dialogiin.

Minulla kului tällä tekniikalla noin 3,5 tuntia 20 minuutin mittaisen podcastin litterointiin ja tekstin muotoiluun ja julkaisemiseen verkkosivuilla.

Muita litterointityökaluja

Puheentunnistus kehittyy ja litterointiin on sovelluksia, joista itselläni ei ainakaan vielä ole kokemusta. Listaan tähän kuitenkin muutaman vaihtoehdon. Suomenkielisten podcastien osalta haasteena on pieni kielialue, jonka vuoksi suomen kieli ei ole etusijalla suurille markkinoille pyrkivien yritysten palveluissa.

• Microsoft Word (Office 365 & Web) – Word-tekstinkäsittelyohjelmaan tuli sanelutoiminto (Dictate) syksyllä 2020, ja lisäksi on toiminto tekstin litteroinnille (Transcribe) äänitiedoston pohjalta. Transcribe toimii tällä hetkellä vain englanninkielisellä puheella, sanelu myös suomeksi. (Päivitys 28.3.2025: Office 365 ja Web toimivat tällä hetkellä erittäin hyvin suomenkielisen aineiston litteroinnissa äänitiedoston pohjalta).
• Sonix
• Watson Speech to Text
• Ääni Company

Jos sinulla on kokemuksia tai vinkkejä podcastien saavutettavuuteen ja tekstiversioiden tekemiseen liittyen, voit jakaa ne kommenttikentässä.

Lue myös edellinen julkaisu, joka käsittelee podcastin suhdetta saavutettavuusvaatimuksiin.

Artikkelin kansikuva: Christopher Ivanov on Unsplash.

Osaamismerkkistandardi mahdollistaa muun muassa sen, että eri tahot voivat myöntää osaamismerkkejä eri verkkopalvelujen ja oppimisympäristöjen kautta, merkit ovat määrämuotoisia ja merkin saaja voi tallettaa merkit keskitetysti sekä valita, missä yhteydessä hän niitä esittelee.

Osaamismerkin luominen ja myöntäminen

Open Badge -standardi määrittelee merkin teknisen ja sisällöllisen rakenteen. Merkki muodostuu kuvamerkistä ja kuvamerkkiin ”leivotusta” metatiedosta, josta löytyvät muun muassa tiedot merkin myöntäjästä ja saamiskriteereistä. Myös saajan nimi sekä tunnisteena toimiva sähköpostiosoite ovat sisällä merkin metadatassa.

Yksinkertaisin tapa merkkien luomiseen on käyttää jotain valmista sovellusta tai verkkopalvelua. Tähän on runsaasti vaihtoehtoja, esimerkiksi:

Moodle-oppimisympäristössä voidaan ottaa käyttöön osaamismerkki-moduuli, jolloin ympäristön kautta voidaan luoda ja myöntää merkkejä.

Open Badge Factory on suomalaisen Discendum Oy:n palvelu, jossa organisaatio voi ylläpitää osaamismerkkejään. Maksuttomalla Open Badge Factory -tilillä voi luoda kaksi osaamismerkkiä. Laajin palvelukokonaisuus maksaa 600 euroa vuodessa, sillä voi luoda rajattomasti merkkejä ja hallinnoida niitä monipuolisesti.

Credly on Open Badge Factoryn kaltainen palvelu, jonka kautta merkkejä voi luoda, myöntää ja vastaanottaa.

BadgeOS on WordPress-lisäosa, jonka avulla osaamismerkit voidaan integroida WordPress-pohjaiselle verkkosivustolle. Open Badge -yhteensopivuus saavutetaan edellä mainitun Credlyn avulla, eli WordPressissä BadgeOS:lla myönnetty merkki voidaan automaattisesti tallentaa käyttäjän Credly-tilille.

Osaamismerkin vastaanottaminen ja tallentaminen

Saadun osaamismerkin voi tallentaa omalle tietokoneelle, mutta merkin esittelyn mahdollistamiseksi se kannattaa tallentaa johonkin Open Badge -yhteensopivaan palveluun, esimerkiksi:

Backpack on Mozillan tarjoama osaamismerkkien tallennuspaikka.

The Backpack supports this standard by providing a safe independent locker, sitting in the background, giving individuals the confidence that their badges can always be accessed.

Open Badge Passport on Discendum Oy:n vaihtoehto, joka toimii sujuvasti Open Badge Factoryn kanssa. Palvelu on maksuton.

Credly toimii myös merkkien tallennuspaikkana.

Lisämahdollisuuksia merkkien myöntämiseen ja vastaanottamiseen Open Badge -sivustolla.

Facebook Live Video ei korvaa ammattimaisesti hyvällä kalustolla tuotettua livestreamausta, mutta kevyenä lähetyskanavana se on toimiva.

Esimerkki: Facebook Live Video -toiminnolla tallennettu Country Couple -duon konsertti, joka pidettiin 18.3.2020.

Tuetut päätelaitteet

Live Video -ominaisuus toimii tällä hetkellä Applen iOS-laitteilla sekä Android-laitteilla. Itse olen toistaiseksi käyttänyt palvelua iPhonella ja iPadilla, ja olen nähnyt sitä käytettävän Honor-älypuhelimella, jossa käyttöjärjestelmänä on siis Android.

Jos ominaisuus ei ole käytettävissä omassa Facebook-sovelluksessasi, kannattaa päivittää sovellus uusimpaan versioon. Jos ominaisuus siltikään tule käyttöön, ei liene muuta vaihtoehtoa kuin odottaa, että toiminto jossain vaiheessa aktivoituu.

Lähetyksen tekeminen

Facebook Live Video -lähetys aloitetaan normaalin tilapäivityksen kautta. Jos ominaisuus käytettävissä, näkyy tilapäivitysikkunassa videolähetyksen symboli. Videolähetyksen voi käynnistää henkilökohtaisen profiilin, Facebook-sivun tai Facebook-ryhmän tilapäivityksen kautta.

Videolähetyssymbolin klikkaamisen jälkeen avautuu näkymä, jossa aloitettavalle lähetykselle annetaan kuvaus ja asetetaan julkisuusasetukset. Siirry live-tilaan -painikkeella lähetys alkaa.

Lähetyksen aikana katsojat voivat kommentoida käynnissä olevaa lähetystä tekstikommenteilla. Videon lähettäjällä on mahdollisuus poistaa ja estää häiritsevien kommenttien tekijöiden kommentit lähetyksen aikana.

Käynnissä olevaa lähetystä voi myös jakaa Facebookin sisällä ja näin houkutella paikalle lisää katsojia. Lähetyksen voi jakaa kuten minkä tahansa Facebook-julkaisun esimerkiksi kavereille oman Facebook-seinän kautta, Facebook-sivuille tai ryhmiin. Luonnollisesti video näkyy kuitenkin lähettäjän tekemien näkyvyysasetusten mukaisesti vain niille käyttäjille, kenelle katseluoikeus on annettu.

Kun lähetys päättyy, video jää Facebookiin näkyviin kuten muutkin tilapäivitykset. Lisäksi videon voi tallentaa myös oman päätelaitteen muistiin, jolloin sitä voi vaikkapa muokata jollain videoeditorilla.

Lähetyksen tilastotiedot

Varsin käyttökelpoinen ominaisuus on tilastotietojen kokonaisuus, jonka Facebook-sivulle tehdystä videolähetyksestä saa käytettäväksi. Tilastotiedot jakautuvat osittain varsinaisen reaaliaikaisen lähetyksen aikana tallentuneisiin tietoihin sekä videon sisältävän Facebook-päivityksen tietoihin.

Vinkkejä

• Markkinoi tiedossa olevaa videolähetystä ennakkoon
• Käytä kuvatessa jalustaa – katsojien on miellyttävämpää katsoa vakaata videota varsinkin, jos lähetys on pitkä
• Varmista, että langaton verkkoyhteys tai puhelimen dataliittymä on riittävän nopea
• Anna videolle selkeä ja havainnollinen kuvaus
• Jaa videota eteenpäin jo lähetyksen aikana, jos haluat lisätä katsojamäärää

Tämä blogimerkintä on julkaistu alun perin Luova ja osallistava Suomi -sivustolla.

Tavallisimpien sivu ylös ja sivu alas -komentojen lisäksi monet verkkosivustot ja sosiaalisen median palvelut tarjoavat omia näppäinkomentoja, joiden avulla sisältöjä voi selailla ja esimerkiksi avata, jakaa ja tykätä ilman kursorilla osoittamista ja klikkailua. Tässä muutamia esimerkkejä aiheeseen liittyen.

Yleisesti käytettyjä näppäinkomentoja

Nämä näppäinkomennot ovat yleensä käytössä tietokoneen verkkoselaimessa, ja osa toiminnallisuuksista vaihtelee selain- ja käyttöjärjestelmäkohtaisesti. On kuitenkin muutama yleinen komento, jotka toimivat samalla tavalla suuressa osassa palveluja:

• ? – Voimanäppäin, johon tämän ohjeen voisikin melkein jo lopettaa.
  Kysymysmerkki antaa yleensä nähtäville käytössä olevien näppäinkomentojen listan, jos sellaisia on tarjolla.
  Kokeile painaa ? vaikka Facebookissa, Twitterissä, Google+:ssa, Google-kalenterissa, Google Drivessä, Gmailissa, Yammerissa, Trellossa, Feedly-syötteenlukijassa tai Dropboxin selainnäkymässä.
• j ja k – Lähes aina käytössä näppäiminä, joilla selataan sivulla olevia kohteita ylös tai alas, seuraavaan tai edelliseen. Esimerkiksi Facebookin kotisivulla painamalla j selain kohdentaa ensimmäiseen ja lisäpainallukset aina seuraavaan tilapäivitykseen.

Muutama palvelukohtainen komento

Facebook

• p – Post, tee tilapäivitys
• l – Like, tykkää valitusta julkaisusta
• o – Open, avaa valitun julkaisun linkki tai muu liite
• c – Comment, kommentoi valittua julkaisua

Facebookin osalta olen havainnut, että näppäinkomennot eivät ikävä kyllä toimi käyttäjien ja sivujen aikajanoilla.

Twitter

• n – New, tee uusi twiitti
• l – Like, tykkää valitusta twiitistä
• t – Retweet, uudelleentwiittaa valittuna oleva twiitti
• r – Reply, vastaa valittuna olevaan twiittiin

Yllä mainittujen yhden näppäimen komentojen lisäksi Facebookissa ja Twitterissä on käytössä näppäinyhdistelmiä, joiden avulla voi esimerkiksi siirtyä eri aikajanoille.

Itse koen näppäimillä navigoinnin miellyttäväksi, kun kädet voivat pysyä asemissaan eikä hiiren tai ohjainlevyn kurkotteluun ole tarvetta. Suosittelen kokeilemaan, eli suuntaa nettiselaimesi johonkin some-palveluun ja paina ?.

Hallitummin kanavan luominen onnistuu Google+ -sivun avulla seuraavasti:

1. Perusta kanavaa varten Google+ -sivu

Luo Google+ -sivu tulevan YouTube-kanavan nimellä. Sivua ei varsinaisesti tarvitse käyttää mihinkään, mutta se toimii kanavan ylläpitäjien hallinnointivälineenä.

Lisää Google+ -sivulle ne ylläpitäjät, joiden on tarkoitus hallinnoida tulevaa YouTube-kanavaa. Lisää käyttäjät ylläpitäjiksi heidän omilla Google-tileillään, joilla he muutenkin käyttävät Googlen palveluja.

2. Luo sivulle YouTube-kanava

Luo uusi, yhteiskäyttöön tarkoitettu YouTube-kanava. Luo kanava omilla YouTube-tunnuksillasi, älä siis turhaan luo uutta Google-tiliä. Kirjaudu omilla tunnuksillasi YouTubeen, mene asetussivulle (osoitteeseessa https://www.youtube.com/account) ja valitse sivun alalaidasta linkki See all my channels or create a new channel.

Aiemmin perustamasi Google+ -sivu näkyy valmiina kanavaehdotuksena, tässä esimerkkinä perustamani Distanssi-hankkeen kanava:

3. Ylläpitäkää kanavaa yhdessä

Kun YouTube-kanava on luotu Google+ -sivun kautta, voivat sivun ylläpitäjät hallinnoida kanavaa omien Google-tunnustensa avulla. Käyttäjä näkee YouTuben profiilivalikossa kaikki kanavat, joilla hän on ylläpitäjänä.

Kanavan ylläpitäjiä voi helposti lisätä ja poistaa Google+ -sivun asetusten kautta.

Nämä ohjeet perustuvat MediaWikin versioon 1.23.2, kokeilu omalla vastuulla.

OpenGraphMeta Extension

Open Graph -määritysten lisäämiseen on tässä esimerkissä käytetty OpenGraphMeta-nimistä laajennusta, joka asennetaan aluksi asennusohjeen mukaan.

Tavoitetila

Halutaan, että sivuilla, joille ei erikseen ole määritelty artikkelikuvaa (Featured Image), Facebook näyttää linkin yhteydessä wikisivuston logon. Oletuskuva pitää voida ohittaa määrittelemällä sivulle erikseen kuva, jota sen oletuskuvana käytetään. Artikkelikuvaan liittyvä Open Graph -tietue näyttää suunnilleen tältä:

<meta property="og:image" content="http://example.com/w/skins/myskin/mylogo.jpg" />

Havaitut ongelmat

Asennuksen jälkeen OpenGraphMeta tuottaa <head>-osioon sivuston logoon viittaavan artikkelikuvan, kun kyseessä on sivuston etusivu. Muille sivuille kuvatietue ei tulostu.

Korjauksia

Ensimmäinen korjaus löytyy OpenGraphMeta-lisäosan keskustelusivulta. Lisäosan koodia tiedostossa /extensions/OpenGraphMeta/OpenGraphMeta.php pitää muuttaa seuraavasti:

Rivillä 46 oleva määritys:

Title::newFromDBkey($data['dbkey'], NS_FILE) )

muutetaan muotoon:

Title::newFromDBkey( "File:" . $data['dbkey'] )

Tämän jälkeen lisäosan ohjeiden mukaisen, wikitekstin sekaan määritellyn parseri-funktion, esimerkiksi {{#setmainimage:Otsakekuva.jpg}}, pitäisi tuoda haluttu og:image määritys sivun otsakkeiden joukkoon.

Nyt pitää saada vielä sivuston logo oletuskuvaksi, joka näytetään aina, kun muuta kuvaa ei ole määritelty. Riviltä 80 alkava lauseke:

elseif ( $isMainpage ) {
                $meta["og:image"] = wfExpandUrl($wgLogo);

muutetaan muotoon:

else {
                $meta["og:image"] = wfExpandUrl($wgLogo);

Muuta huomioitavaa

Lisäosa ei ole aivan uusi, ja se muokkaa itse määritellystä kuvasta varsin pienen kuvakkeen. Open Graphin nykyisissä suosituksissa otsakekuvan koko olisi minimissään 1200×630 pikseliä, joten kuvakkeelle asetetun koon voi muuttaa suuremmaksi. (Jos kuvakekoko on suurempi kuin alkuperäinen kuva, käytää MediaWiki alkuperäistä kuvaa.) Eli rivillä 75:

$meta["og:image"] = wfExpandUrl($out->mMainImage->createThumb(100*3, 100));

mutetaan esimerkiksi muotoon:

$meta["og:image"] = wfExpandUrl($out->mMainImage->createThumb(1200, 630));

Logon määrittäminen

Oletuskuvan osalta pitää huomata, että logon polun on oltava määriteltynä LocalSettings.php -tiedostossa:

$wgLogo = "$wgStylePath/myskin/mylogo.jpg";

Kriittinen lukuote

Tämä on itsestään selvää, mutta tärkeimpänä asiana se on tuotava esiin. Eli pohdi aina lukiessasi, voivatko artikkelissa esitetyt asiat pitää paikkansa. Pidä myös mielessä, että Wikipediassa voit halutessasi korjata löytämäsi virheet.

Lähteet

Wikipedian käytäntöihin kuuluu lähteiden merkitseminen. Näin ollen jokaisesta artikkelista pitäisi löytyä lähdeluettelo, jota tutkimalla voi arvioida artikkelissa käytetyn tastamateriaalin laajuutta ja laatua.

Esimerkiksi nyt kirjoitushetkellä Sauli Niinistö -artikkelissa on 72 lähdeviittausta.

Artikkeliin liittyvä keskustelu

Wikipedian käyttämä MediaWiki-ohjelmisto mahdollistaa jokaiseen sisältösivuun liittyvän keskustelun. Artikkelien muokkaajat voivat käydä hyvinkin laajoja keskusteluja yksityiskohtiin ja ilmaisuihin liittyen. Keskustelusivua tutkimalla voi nähdä, millaisten neuvottelujen ja päätösten tuloksena artikkeli on rakentuntunut.

Katso Sauli Niinistö -artikkelin keskustelusivu.

Artikkelin päivityshistoria

Jos artikkeliin liittyvä keskustelu ei ole aktiivista, voi sivun muokkaushistoriaa tutkimalla selvittää sisällön työstämiseen osallistuneiden käyttäjien määrää ja aktiivisuutta. Jos artikkelin tekemiseen on osallistunut useita henkilöitä, voi kenties olettaa, että karkeat virheet ovat karsiutuneet pois. Useamman osallistujan mukanaolo antaa myös olettaa, että artikkelin näkökulma ei perustu yksittäisen henkilön mielipiteille, vaan sisältö on rakentunut yhteistyössä ja useampi tekijä on hyväksynyt artikkelin viimeisimmän version.

Katso Saulin Niinistö -artikkelin muokkaushistoria.

Lopuksi

Vaikka kaikki muu näyttäisi hyvältä, kannattaa edelleen palata kohtaan yksi ja arvioida artikkelin sisältöä kriittisellä otteella omaa järkeä käyttäen.

Kansikuva: Wikimedia Commons (CC BY-SA 3.0).

1. Facebook → Twitter: Tarvittava toiminto löytyy Facebookista osoitteesta https://www.facebook.com/twitter/. Kun olet kirjautununeena Facebookiin, näet sivulla henkilökohtaisen profiilisi sekä kaikki sivut, joilla olet ylläpitäjänä.

2. Kirjaudu Twitteriin sillä käyttäjätunnuksella, johon haluat Facebook-päivitykset yhdistää.

3. Paina Facebookin ”Linkitä Twitteriin” -painiketta, joka ohjaa sinut Twitterin valtuutussivulle. Tarkista vielä, että olet kirjatuneena oikealla tunnuksella.

Hyväksy yhdistäminen ”Salli sovellus” -painikkeella.

4. Harkitse vielä: Twitter-tilille automaattisesti ohjattu sisältövirta ei ole kiinnostavinta seurattavaa. Voi olla parempi, jos teet Twitter-päivitykset erikseen palvelun toimintatapoja ja piirteitä mukaillen.

1. Asetukset: Valitse Twitterin yläpalkin hammasrataspainikkeen takaa löytyvästä valikosta kohta Asetukset:

2. Profiili: Valitse asetussivun vasemman palstan luettelosta kohta Profiili:

3. Yhdistä Facebookiin: Profiiliasetussivun alareunasta löytyy kohta Yhdistä Facebookiin:

Paina painiketta ja seuraa annettuja ohjeita.

4. Harkitse vielä: Kannattaa miettiä, haluatko todella ohjata kaikki Twitter-päivitykset Facebookiin. Jos twiittaat paljon, voivat FB-kaverit häiriintyä viestitulvasta. Jos twiittaat vähän, voit pienellä vaivalla muokata twiitin Facebookille ominaisempaan muotoon.

Lisää ohjeita Twitterin englanninkielisellä ohjesivulla.