Setting up a screen reader testing environment on your computer

When you’re designing and developing for accessibility, performing manual testing using a screen reader is important to catch and fix accessibility issues that cannot be caught by automated accessibility testing tools.

Setting up a screen reader testing environment on your computer

Artikkeli on suunnattu näkevälle web-suunnittelijalle, joka haluaa testata kehitettävän sivuston käytettävyyttä ruudunlukijalla.

Artikkelista vinkkasi CSS-Tricks.

Julisteet ovat ladattavissa Githubista:

• Englanninkielinen julistesetti pdf-muodossa.
• Muut kieliversiot (ei suomenkielisiä versioita).

Tein edellisessä julkaisussa mainitsemani Oiva-hankkeen mentorointi-podcastin litteroinnin tällä tekniikalla.

Tarvikkeet

1. Tietokone, johon saa liitettyä ulkoisen äänilähteen. Tähän tarvitaan mahdollisesti ulkoinen äänikortti, jossa on mikrofoni/linjatulo äänelle. Minulla oli käytössä Zoom H2N -mikrofoni, joka toimii ulkoisena äänikorttina ja johon saa yhdistettyä myös puhelimen.
2. Matkapuhelin, jossa on mediasoitin ja äänilähtö kuulokkeille
3. Audiokaapeli, joka sopii puhelimen kuulokeliitäntään ja tietokoneen tai äänikortin audioliitäntään (usein toimii 3,5mm uros – 3,5mm uros -audiokaapeli).

Litterointiprosessi

1. Avaa litteroitava podcast tai äänitiedosto matkapuhelimesi mediasoittimella (tai verkkoselaimella, jos tiedosto on jo julkaistu)
2. Liitä matkapuhelin tietokoneeseen audioliitäntään sopivalla kaapella
3. Avaa uusi Google-tekstidokumentti, sitten Työkalut / Puhekirjoitus
4. Käynnistä sanelu ”Klikkaa ja puhu” -painikkeesta.
5. Käynnistä podcast matkapuhelimesta.

Tämän jälkeen pitäisi Google-dokumenttiin muodostua tekstiä podcastin puheen mukaisesti. Onnistumiseen vaikuttaa podcastin äänenlaatu sekä puhujan artikulointi ja puhenopeus. Myös verkkoyhteyden pitää olla hyvä, koska puheentunnistus tapahtuu käsittääkseni Googlen palvelimilla reaaliaikaisesti verkon yli.

Todennäköisesti sanelutoiminnolla tehty litterointi sisältää runsaasti virheitä, joten teksti on käytävä ainakin kertaalleen läpi ääniraidan kanssa. Tässä vaiheessa on hyvä korjata virheet sekä lisätä puhujien nimet ja tarvittaessa aikakoodit dialogiin.

Minulla kului tällä tekniikalla noin 3,5 tuntia 20 minuutin mittaisen podcastin litterointiin ja tekstin muotoiluun ja julkaisemiseen verkkosivuilla.

Muita litterointityökaluja

Puheentunnistus kehittyy ja litterointiin on sovelluksia, joista itselläni ei ainakaan vielä ole kokemusta. Listaan tähän kuitenkin muutaman vaihtoehdon. Suomenkielisten podcastien osalta haasteena on pieni kielialue, jonka vuoksi suomen kieli ei ole etusijalla suurille markkinoille pyrkivien yritysten palveluissa.

• Microsoft Word (Office 365 & Web) – Word-tekstinkäsittelyohjelmaan tuli sanelutoiminto (Dictate) syksyllä 2020, ja lisäksi on toiminto tekstin litteroinnille (Transcribe) äänitiedoston pohjalta. Transcribe toimii tällä hetkellä vain englanninkielisellä puheella, sanelu myös suomeksi. (Päivitys 28.3.2025: Office 365 ja Web toimivat tällä hetkellä erittäin hyvin suomenkielisen aineiston litteroinnissa äänitiedoston pohjalta).
• Sonix
• Watson Speech to Text
• Ääni Company

Jos sinulla on kokemuksia tai vinkkejä podcastien saavutettavuuteen ja tekstiversioiden tekemiseen liittyen, voit jakaa ne kommenttikentässä.

Lue myös edellinen julkaisu, joka käsittelee podcastin suhdetta saavutettavuusvaatimuksiin.

Artikkelin kansikuva: Christopher Ivanov on Unsplash.

Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta ja WCAG 2.1

Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta edellyttää siirtymäsäännösten puitteissa, että esimerkiksi viranomaisen ja julkisoikeudellisen laitoksen digitaaliset palvelut ovat saavutettavia.

Saavutettavuusvaatimusten toteutumista valvova viranomainen Aluehallintovirasto ylläpitää saavutettavuusvaatimukset.fi-sivustoa, jonka mukaan on noudatettava WCAG 2.1 eli Web Content Accessibility Guidelines 2.1 -ohjeistusta:

Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta velvoittaa noudattamaan WCAG-ohjeistuksen uusimman version eli WCAG 2.1 -ohjeistuksen A- ja AA-tason kriteerejä.

WCAG 2.1: lain vaatimukset – Saavutettavuusvaatimukset

WCAG 2.1 ja podcast

Podcast on audiotallenne, joten WCAG 2.1 -ohjeistuksessa sitä käsittelevä kohta on Onnistumiskriteeri 1.2.1 Pelkkä audio tai pelkkä video (tallennettu). Onnistumiskriteerin perusteluja ei ole tämän artikkelin kirjoittamishetkellä suomennettu, mutta englanniksi ne ovat:

The intent of this Success Criterion is to make information conveyed by prerecorded audio-only and prerecorded video-only content available to all users. Alternatives for time-based media that are text based make information accessible because text can be rendered through any sensory modality (for example, visual, auditory or tactile) to match the needs of the user.

Understanding Success Criterion 1.2.1: Audio-only and Video-only (Prerecorded)

Tavoitteena on siis tehdä audio- ja videotallenteiden sisältö saavutettavaksi kaikille käyttäjille. Tekstimuotoinen sisältö on saavutettavaa, koska se voidaan esimerkiksi lukea visuaalisesti tai pistenäytöltä tunnustelemalta, tai se voidaan kuunnella ruudunlukuohjelmalla.

Tavoitteen vaatimukset kuvataan seuraavaasti:

In an audio-only presentation, information is presented in a variety of ways including dialogue and sounds (both natural and artificial). In order to present the same information in accessible form, this technique involves creating a document that tells the same story and presents the same information as the prerecorded audio-only content. In this technique, the document serves as long description for the content and includes all of the important dialogue and as well as descriptions of background sounds etc. that are part of the story.

Providing an alternative for time-based media for audio-only content

Edellisestä käy selväksi, että podcast-äänitallenteen vaihtoehtona on tarjottava tekstidokumentaatio, joka sisältää kaiken puhutun tekstin sekä esimerkiksi taustaäänet, jotka ovat osa kokonaisuutta. Tämä on nähdäkseni ainoa saavutettavuusvaatimusten mukainen tapa toteuttaa podcast.

Täydellisen litteroinnin lisäksi voi olla hyvä tehdä podcast-jaksosta myös tiivistelmä, josta selviävät tärkeimmät asiat. Näin käyttäjä voi tiivistelmän perusteella päättää, haluaako tutustua koko sisältöön.

Esimerkkejä podcastien tekstiversioista

• Oiva mentorointi: mind-set ja mahdollisuus – Tekstiversio – Oiva-hankkeen podcast, jonka olen litteroinut Google-dokumentit-sovelluksen sanelutoimintoa käyttäen (tästä lisää seuraavaksi).

Lue myös julkaisuni Podcast-litterointi Google-dokumentin avulla, jos kaipaat helpotusta tekstivastineen tekemiseen.

Jos sinulla on kokemuksia ja esimerkkejä podcastien saavutettavuuteen ja tekstiversioihin liittyen, tai jos haluat korjata tässä tekstissä olevia päätelmiä, voit jakaa ajatuksesi kommenttiosiossa.

Artikkelin kansikuva:  Dan LeFebvre on Unsplash.

Video sivuaa yleisemminkin saavutettavuusdirektiivin vaatimuksia ja saavutettavuusasioita. Tärkein huomio verkkoon julkaistavien tiedostojen osalta tulee jo videon alkuosassa:

mieti ensin, kannattaako dokumenttia julkaista tiedostona, vai voisiko sen julkaista tavallisena www-sivuna?

Jos julkaiseminen tiedostona kuitenkin on perustelua, huolehdi, että tiedosto on saavutettava.

• Lisää AVIn saavutettavuusainoistoja verkossa.

Papunetin saavutettavuussivusto auttaa ymmärtämään, mistä saavutettavuudessa on kyse ja opastaa tekemään verkkopalveluista saavutettavia.

Sivustolta löytyy hyvin jäsennelty ja selkeästi kirjoitettu ja tuotettu Saavutettavien verkkosivujen suunnitteluopas.

Poimintoja puheenvuoroista

Lainsäädäntö ja saavutettavuusdirektiivi

Aluksi Markus Rahkola (Twitter-profiili) Valtiovarainministeriöstä kertoi saavutettavuusdirektiivin ja saavutettavuuslainsäädännön toimeenpanon tilanteesta. Saavutettavuusdirektiivi on tullut voimaan 22.12.2016 ja siinä säädetään esimerkiksi julkisen hallinnon verkkopalveluiden saavuttavuudelle asetettavista minimitason vaatimuksista. EU:n jäsenmaiden täytyy huolehtia, että oma lainsäädäntö vastaa direktiiviin vaatimuksia.

Saavutettavuusdirektiivin tavoitteena on:

• edistää kaikkien mahdollisuutta toimia täysivertaisesti digitaalisessa yhteiskunnassa
• luoda yhdenmukaiset minimitason vaatimukset julkisen hallinnon verkkopalveluiden saavutettavuudelle
• parantaa digitaalisten palveluiden laatua.

Saavutettavuusdirektiivi, Valtiovarainministeriö

Jani Ruuskanen (Twitter-profiili) Väestörekisterikeskuksesta jatkoi kertomalla tarkemmin saavutettavuusdirektiivin toimeenpanosta. Jani on Suomen edustaja Web Accessibility Directive Expert Group eli WADEX-ryhmässä, joka antaa komissiolle asiantuntija-apua täytäntöönpanotoimenpiteiden valmistelussa. Janin valistuneen arvauksen mukaan Suomen lainsäädäntö tulee edellyttämään lain piirissä olevilta verkkosivuilta ja -palveluilta vähintään Web Content Accessibility Guidelines (WCAG) 2.1:n mukaisia saavutettavuusvaatimuksia.

Ikäihmiset verkossa

Vappu Taipale (Wikipedia-artikkeli) piti nostattavan puheen ikäihmisten verkon käyttöön liittyen. Vappu kannusti vaatimaan paremmin toimivia tietokoneita ja verkkopalveluja sekä valloittamaan digitaalisen viidakon.

Lea Stenberg Valli ry:stä esitteli Ikäihimiset ja sähköinen asiointi (PDF) -selvityksen tuloksia. Esiin nousi ainakin merkittävä määrä ihmisiä, jotka eivät käytä verkon palveluja ollenkaan tai niin harvoin, että opitut taidot eivät pysy yllä eikä uuden oppimista tapahdu.

Selkokieltä ja tapausesimerkkejä

Selkokeskus on valtakunnallinen selkokielen asiantuntijakeskus, jonka kehittämispäällikkö Leealaura Leskelä kertoi käytännön esimerkkejä selkokielisestä viestinnästä. Hyvänä esimerkkinä esiteltiin Satakunnan sairaanhoitopiirin verkkosivut. Selkokeskuksen verkkosivuilla on hyviä ohjeita selkokieleen. Yksinkertaista, mutta ei niin helppoa.

Iltapäivän viimeiset puheenvuorot olivat tapausesimerkkejä: Maanmittauslaitoksen verkkosivu-uudistus, koodaajan näkökulma Veikkauksen sivujen tekniseen saavutettavuuteen sekä Valamis-oppimisympäristön kansainvälistymisessä esiin tulleet vaatimukset saavutettavuuden huomioimiselle. Tärkein havainto näistä oli varmaankin se, että tulevaisuudessa sivustoja ja palveluja tilatessa tullaan yhä enemmän vaatimaan saavutettavuusstandardien noudattamista. Näin ollen osaamista tarvitaan niin tilaajan kuin toteuttajankin puolella.

Pimeä huone, sokea koodari ja tekstaribattle

Pimeä huone -kokemuspaja tarjosi kurkistuksen sokean ihmisen verkon käyttöön. Osallistujat johdatettiin täysin pimennettyyn huoneeseen, josta ensin piti ensin etsiä itselle istumapaikka. Seuraavaksi pajan vetäjä selasi kahta verkkosivustoa ruudunlukuohjelmalla (Wikipedia-artikkeli), joka tuotti sivujen sisällöt puhesyntetisaattorin avulla kuultavaan muotoon.

Paja osoitti konkreettisesti, kuinka tärkeää saavutettavuuden huomioiminen verkkossa on. Tällaisen demonstraation pitäisi kuulua jokaisen verkkokehittäjän kouluttautumisen alkumetreille. Verkkosisältöjen saavutettavuuteen voi perehtyä vaikkapa Näkövammaisten liiton tar­kis­tus­lis­ta verk­ko­si­vu­jen te­ki­jöil­le -sivun pohjalta.

Ennen osallistumistani pimeän huoneen pajaan oli seminaariohjelmassa sokean koodarin eli Tuukka Ojalan (Twitter-profiili) tapaus. Tuukka on valmistunut Tampereen ammattikorkeakoulusta tietotekniikan trademomiksi ja työskentelee koodarina Vincit Oy:ssä. Tuukka kertoi opinnoistaan, työstään ja kokemuksistaan sokeana työnhakijana. Tuukka kertoo sokeana koodaamisesta blogimerkinnässään Software development 450 words per minute. Merkinnässä on esimerkit esimerkiksi siitä, miltä tietokoneen tuottama sisältö kuulostaa Tuukan käyttämän ruudunlukuohjelman kautta kuultuna.

Iltapäivän viimeisen puheevuorosession aloitti Johanna Herranen (Twitter-profiili), joka haastoi osallistujat tekstaribattleen. Johanna kirjoitti käsittääkseni Applen VoiceOver-ruudunlukijan avulla, ja tehtävänä oli kirjoittaa lause ”Ei omena kauas puusta putoa” kolme kertaa. Itse ehdin kolmannen lauseen ei-sanaan, kun Johanna oli valmis.

Lopuksi

Seminaari oli hyvin rakennettu paketti saavuttavuuden ja etenkin siihen liittyvän lainsäädännön ajankohtaisista vaiheista. Verkkosisältöihin liittyvät asiat sinänsä olivat minulle kohtalaisen tuttuja jo vuosien takaa, mutta oli mukava keskittyä aiheeseen pitkästä aikaa. Lisäksi oli hienoa kuulla, kuinka asioita aletaan lainsäädännön puitteissa edellyttää ja kuinka näitä on käytännössä toteutettu tuoreissa, merkittävissä projekteissa.

Kiitokset järjestäjille antoisasta tapahtumasta.

(Merkintä on julkastu myös Digisti Fiksu -sivustolla.)