Immateriaalioikeusjärjestelmä Suomessa

Alkuun pieni ryhmätyö, mitkä ovat Metropolian kolme keskeistä pointtia immateriaalioikeuksiin? Esimerkiksi työsuhdekeksinnöt, opiskelijoiden IPR-juridiikka, tutkimushankkeiden IPR-asiat.

Mitä immateriaalioikeudet ovat?

• Immateriaalioikeudet = Intellectual Property Rights
  • Industrial Property Rights = teollisoikeudet
  • Intellectual Property = aineeton omaisuus

IPR:t ovat jälkiteollisen tietoyhteiskunnan keskeinen tuotannontekijä, ne turvaavat tuotekehitystä ja investointeja. Kielto-oikeuksia. Kannustavat luovaan työhön – korvaus oikeudenhaltijalle. Tietoyhteiskunta on lisännyt IPR:n määrää. Tiedonjakamisen helppous ja globalisaatio ovat haastaneet IPR-järjestelmän.

• Sopimukset
  • Tekijänoikeudet
  • Tavaramerkit
  • Patentit
  • Know-How
  • Liikesalaisuudet
  • Mallisuoja
  • Toiminimi
  • Domain-nimet

Immateriaalioikeusjärjestelmän keskeiset teemat

1. Oikeuksien identifiointi ja hankkiminen
2. Oikeuksien suojaaminen – Esimerkiksi mallisuoja ja patentti edellyttävät aktiivista toimintaa. Tekijänoikeus syntyy automaattisesti.
3. Oikeuksien hyödyntäminen – Esimerkiksi patentoidun keksinnön markkinoille saattaminen, kirjan oikeuksien myyminen.
4. Oikeuksien puolustaminen – Esimerkiksi patenttiloukkauksen riitauttaminen ja korvausten hakeminen oikeusteitse.

Patentti

Yksinoikeus keksinnön ammattimaiseen käyttöön, valmistukseen, tuontiin, myyntiin ja vuokraukseen.

• Suojan kohteena uusi ja ennalta arvaamaton ratkaisu tekniseen ongelmaan
• Edellytyksenä
  • Uutuus
  • Ennalta arvaamattomuus/keksinnöllisyys
  • Teollinen hyödynnettävyys
• Suoja hakemuspäivästä – patentoitu keksintö on julkinen – käsittely noin 2 vuotta

Patentin suojaus

• Identifiointi
• Patenttihakemus PHR:lle – 18 kuukauden salassapito
• Hakemuksen käsittely: muotoseikat, uutuus, keksinnöllisyys, ratkaisu (myöntö/hylkäys)
• Väiteaika 9 kuukautta patentin myöntämisestä – patentin mahdollinen rajoittaminen
• Voimassa 20 vuotta hakemuspäivästä
• Ylläpitomaksu on maksettava, muuten patentti raukeaa
• KV-suojauksen mekanismi on samanlainen (PPH-sopimukset)

Hyödyllisyysmalli

• Pikku patentti – patentin kaltainen kielto-oikeus
• Ei edellytä keksinnöltä keksinnöllisyyttä – tutkimus vain muodollinen
• Aueellisesti rajallinen
• Voimassa enintään 10 vuotta (4+4+2) hakemuspäivästä
• Kuulutus ja merkintä hyödyllisyysmallirekisteriin
• Voidaan hakea rinnakkain patentin kanssa

Tavaramerkki

Tavaramerkki on yksinoikeus kieltää muita käyttämästä sekoitettavissa olevaa kuviota, sanaa, ääntä, väriä ja niin edelleen tavaroiden tai palveluiden tunnuksena.

• Suoja edellytää vakiintumista tai rekisteröimistä
• Rekisteröinnin edellytyksenä erottamiskyky
  • Kuvailevat laji- tai laatusanat eivät kelpaa tavaramerkiksi
• Merkki ei saa olla sekoitettavissa toiseen tavaramerkkiin
• Merkki ei saa olla harhaanjohtava
• Teknisiä ominaisuuksia ei voi suojata
• Ei saa loukata toisen tekijänoikeutta, toiminimeä, mallioikeutta tai teoksen nimeä
• Rekisteröidään tavara-/palveluluokittain (45 kpl)
• Suoja-aika 10 vuotta, uusittavissa ikuisesti
• Suoja on alueellista
• Suojan voi menettää yleisyyden vuoksi (esimerkiksi Turvaura, Heteka ja niin edelleen)

Tekijänoikeus

• Syntyy automaattisesti teoksen syntyhetkellä
• Syntyy teoksen tekijälle
• Ei vaadi rekisteröintiä
• Suoja-aika on 70 vuotta tekijän kuolemasta
• Lähioikeuksien suoja-ajat ovat poikkeavia
• Sisältötuotteiden keskeinen suojamuoto

Tekijänoikeuslaista löytyvät muun muassa taloudelliset ja moraaliset oikeudet ja muut aiheeseen liittyvät seikat kuten esimerkiksi tekijänoikeuden rajoitukset.

Tauko

Mallioikeus

Mallina voidaan suojata tuotteen tai sen osan ulkomuoto (koristelu, linjat, värit, muoto, pinta, materiaali). Teollisen muotoilun tärkein suojausmetodi.

• Konkreettinen tavara tai sen osa – esimerkiksi sämpylä tai kahvikupin korva
• Erottamisvaatimus – kokonaisarvio
• Suojataan yksinoikeus mallin kaupalliseen käyttöön
• Ei suojaa teknisiä ratkaisuja

Lisää aiheesta esimerkiksi tältä PRH:n Mallioikeus pähkinänkuoressa -sivulta.

Mallioikeuden suojaaminen

• Hakemus PRH:lle
• Myönnetään, jos malli on uusi ja yksilöllinen (ei saa olla tullut julkiseksi – kuitenkin 12 kk grace period ennen hakemuksen tekoa)
• Voimassa enintään 25 vuotta hakemuspäivästä

Uusittava 5 vuoden välein

Työsuhdekeksintölaki

• Työsuhdekeksintölain soveltaminen
  • Työ- tai virkasuhde
  • Patentoitavissa olevat keksinnöt
  • Työnantajan toimialaan liittyvää
• Työntekijän velvollisuus ilmoittaa keksinnöstä
• Työnantajan velvollisuus maksaa kohtuullinen korvaus, jos keksintö tulee käyttöön
• Sisäiset ohjeet
• Työsuhdekeksintölautakunta

Muut immateriaalioikeudet ja työsuhde

Ainoastaan tietokoneohjelmat, tietokannat ja näihin liittyvät aineistot siirtyvät oletusarvoisesti työnantajalle. Muilta osin asiat edellyttävät sopimista. Jos ei sovita erikseen, on työnantajalla käyttöoikeus.

Runsasta keskustelua opettajien tuottamien opetusmateriaalien käyttöoikeuksista, eli jos opettaja työajalla tekee kurssin opetusmateriaalia, onko työnantajalla oikeus käyttää materiaaleja? On olemassa kulttuuri, että ainakin osa opettajista pitää kiinni omista materiaaleistaan. Onnin mukaan kuitenkin on niin, että jos asiasta ei ole erikseen sovittu, on työnantajalla oikeus käyttää materiaaleja.

Know-how ja liikesalaisuudet

• Laki sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa, Työsopimuslaki ja Rikoslaki sääntelevät liike- ja ammattisalaisuuksien suojaa
• Suojan edellytyksenä todellinen salassapito, salassapitointressi ja taloudellinen arvo
• Salassapitosopimukset

Keskusteltiin muun muassa opinnäytetöiden julkisuudesta sekä osittaisesta salaamisesta muun muassa liikesalaisuuksien osalta.

Immateriaalioikeuksien siirtäminen

Tämä on se suurin maailma, eli oikeuksien siirtäminen ja bisneksen tekeminen immateriaalioikeuksien avulla.

Patentit, mallioikeudet ja tekijänoikeudet ja niin edelleen ovat siirrettävissä sopimuksella:

• Kokonaisluovutus – kauppa oikeuksista
• Osittaisluovutus lisenssisopimuksella
  • Ekslusiivinen – ei-eksklusiivinen
  • Ajallinen rajoitus
  • Toimiala/kohderajaus – mihin käyttöön?
  • Alueellinen rajoitus

Omia tunnelmia

Varsin asiallista kertausta immateriaalioikeuksiin liittyen. Ei varsinaisesti uusia tai yllättäviä asioita, mutta tärkeitä aiheita, joita on aina välillä hyvä palautella mieleen.

• Unsplash
• FreeImages
• Pixabay
• Pexels
• ISO Republic
• Picography
• Gratisography

Näistä voi olla hyötyä, jos pitää esimerkiksi löytää blogimerkintää tai muuta verkkosisältöä varten kuvitusmateriaalia.

Tässä presentaatiossa esitellään tiiviisti Creative Commons -lisenssien ehdot:

Jos haluat esimerkiksi sallia valokuvasi tai blogikirjoituksesi jatkokäytön ja jakamisen, julkaise se sopivan Creative Commons -lisenssin kera.

Operight-sivusto on tarkoitettu vastaamaan opettajan työhön liittyviin tekijönoikeuskysymyksiin.

Kun kuva on julkaistu Creative Commons -lisenssillä, sen saa vapaasti kopioida verkosta ja uudelleenjulkaista vaikkapa omalla verkkosivullaan. Lisenssi voi kieltää kaupallisen käyttämisen tai kuvan muokkaamisen, mutta muuten kopiointia ei rajoiteta. Lisenssi edellyttää tekijän sekä lisenssin mainitsemisen.

Osallistujat oli jaettu neljään pöytään. Ensin pyydettiin esittäytymään ja miettimään pöydissä vähintään yksi kysymys, joka askarruttaa hankkeiden tekijänoikeusasioihin liittyen:

• Milloin hankkeessa toteutettu tuota/palvelu muuttuu sellaiseksi, että sillä saa tehdä voittoa?
• Kuka omistaa oikeudet hankkeen päätyttyä?
• Onko jotain erityistä mitä KV-hankkeissa tulisi ottaa huomioon IPR-oikeuksien osalta?
• Sopimusten puute?
• Rekisteröityjen mallien jatkokehittäminen (siirto, myynti jne.)

Hynynen tulee keksintösäätiöstä, joka toimii ELY-keskuksen alla ja joka tekee yhteistyötä patentti- ja rekisterihallituksen kanssa => ”Luovuudesta liiketoimintaa”.

Yleinen tapaus Jounilla on, että joku soittaa ja sanoo, että pitäisi saada patentti. Jouni jarruttelee ja sanoo, että tiedätköhän sinä, mikä se patentti on. Eli on monia eri asioita, joita voidaan tuotteeseen liittyen rekisteröidä ja ottaa huomioon:

• Toiminimi
• Patentti
• Pikkupatentti
• Mallioikeus – kuka omistaa oikeuden designiin…
• Tavaramerkki
• Verkkotunnus
• jne.

Nämä kaikki yhdessä sitten tiivistetään IPR-oikeuksiksi, eli ”pannaanko firman IPR-asiat kuntoon”, sanoo Hynynen. Vielä monimutkaisemmaksi homma menee, kun mukaan kuvioon tulee HANKE!

Perusvirhe, johon Jouni on usein törmännyt, on se, että oletetaan IPR:n olevan sama asia kuin patentti.

Jounin tuottamaa materiaalia

• Suojaa kilpailuetusi – IPR-pähkinänkuoressa
• IP-Pikaopas – tätä jaettiin tilaisuudessa printtinä (otetaan ylimääräisiä mukaan)

Mikä on patentti? = Kielto-oikeus! – eli minulla on oikeus kieltää muita tekemästä tiettyjä asioita patentin kohteella. Sama pätee mallioikeuteen ja tavaramerkkiin.

Suomalaisten orientaatio yrittäjyyteen on se, että on paljon pelkoja, joita halutaan kiertää. Ei haluta hakea patenttia, ettei jouduta riitelemään :) – Mutta miksi sitä pitäisi haluta hakea? No – esim. savimukin valmistaminen maksaa n. 0,2 euroa. Mutta kun se on Teema-muki + Muumin kuva, se maksaa 20 euroa. Brändiyrityksessä myyntihinnalla ei ole mitään tekemistä tuotantokustannusten kanssa. Mutta suomalainen kun firman perustaa, hän ei millään suostu siihen, että hinnassa on ilmaa! Otetaan tuotantokulut ja lasketaan päälle kate ja ihmetellään, kun firma ei menesty! Tämä on suomalaisissa niin syvällä, että siihen ei mikään terapia auta! Tämä orientaatio ratkaisee sen, onko meillä bisnes.

Entäpä hinta. Miedän mukia myydään naapurikaupassa 50 senttiä halvemmalla ja asiakkaat menevät sinne! … Siis kielto-oikeus! Se on bisneksen perusta. Miksi se haetaan?

Mitä ajattelee suomalainen yrittäjä, kun hän perustaa yrityksen? – ”Kunhan vain saan toiminnan käyntiin…”. ”Entäpä patentti?” – ”Eiku pannaan nyt tämä homma ensin käyntiin?”.

Eli siis, miksi se patentti haetaan? – Saadaan aikaan tilanne, jossa bisneksen arvo rakentuu immateriaaliokeuksiin, voidaan esim. exit-vaiheessa myydä tavaramerkki. – Tavaramerkin / brandin hallinan kautta arvo nousee.

Sitten vastauksia alun kysymyksiin:

Miksi nämä asiat meitä kiinnostavat? Koska meitä pelottaa, eli meitä esim. pelottaa, että jos käytämme hankkeessa tehtyä tuotetta ilman lupaa, meitä kielletään ja joudumme käräjille. Jounin mukaan tämä on täysin irrelevantti kysymys. Käräjille vaan, se tuo julkisuutta, nyt pientä yrittäjää kohdellaan kaltoin!

Halutaanko suojata jotain? Näin kuvitellaan, mutta ei voi suojata mitään! Voi vain hankkia oikeuden kieltää!

Esimerkkinä nyt Vyyhti-peli:

• Kuka on suunnitellut pelin ulkoasun? Onko suunnittelijoiden kesken sovittu tekijänoikeuksista?
• Jollakulla pitää olla oikeus kieltää jotain. Hynysen mukaan esim. Vyyhti-pelin osalta on hyvin epätodennäköistä, että millään osapuolella olisi oikeutta kieltää vaikkapa pelin hyödyntämistä hankkeen jälkeen.
• Jos oleteaan, että jollakin olisi oikeus kieltää, voidaan alkuperäiseen juttuun tehdä muutoksia. Mikä on sitten riittävä määrä muutoksia? Tässä törmätään tekijänoikeuksiin, jotka ovat sitten tässä kentässä ne monimutkaisimmat asiat.
• Esim. se, jolla on lautaan tekijänoikeus, voi kieltää tekijänoikeuden perusteella käytön.
• Olisi hyvä sopia jo hankkeen alussa tekijänoikeuksista.

Kuka ottaa oikeudet hankkeen päätyttyä? – Ei olla vielä jouduttu korkeimman oikeuden päätöstilanteeseen, eli tiedetä. Kuopion hallinto-oikeus on tehnyt päätöksen ja ohjeet siitä, kuinka tulisi toimia ESR-hankkeen tulosten hyvien käytäntöjen levittämisessä. Tulkinta olisi, että EU:lla ja Elyllä ei ole intressiä kieltää minkään hankkeessa tuotetun tuotteen tai palvelun hyötykäyttöä.

Tarmo Toikkasen upea ohje avoimen lisenssin valintaan.

Tallensin videon kannattavan tietokoneen sisäänrakennetulla kameralla ja mikrofonilla. Kuvan- ja äänenlaatu riittäisi mainiosti rouheaan opetusvideoon, mutta tällä kertaa on tarjolla vain pikainen soolokokeilupätkä :).

Videopalveluista

Omat suosikkini videopalveluista ovat YouTube ja Vimeo.com. Tehtävänannossa listatut ohje- ja opastusvideoiden pavelut eivät ole käytettävyydeltään samaa tasoa kuin nuo edellämainitut. Lisäksi etenkin YouTuben materiaalin määrä on huimaava. Jos olen johonkin aiheeseen liittyen tarvinnut videota, etsin sitä yleensä aina ensiksi YouTubesta. Vimeosta pidän muuten toiminnallisuuksien ja käyttötuntuman ansiosta ehkä enemmän, ja mutuni mukaan siellä on tarjolla laadukkaampia videoteoksia kuin YouTubessa. Vimeo on enemmän videoharrastajien alkuperäisteosten julkaisupaikka, kun YouTubessa taas julkaistaan enemmän esim. tv-sarjoja ja pätkiä elokuvista ja musiikkivideoista (vaikka ne toki ymmärtääkseni ovatkin pääsääntöisesti käyttöehtojen vastaisia).

Käyttöoikeudet ovat videoidenkin kohdalla hämmentäviä, kun eri palvelut noudattavat eri ehtoja. Esim. YouTuben käyttöehtojen mukaan palvelun sisältö on vain henkilökohtaiseen käyttöön, ja muuhun käyttöön tarvitaan olla tekijän kirjallinen lupa. Tähän liittyen esimerkiksi koulumme sosiaalisen median infosivuston vastaava pyysi Common Craftin Lee LeFeverin luvan yrityksen infovideoiden julkaisemiseen koulumme wikisivuilla. Vaikkakin YouTuben ehtojen mukaan videon esilleasettaja suostuu siihen, että embed -toiminnolla videon voi upottaa ulkopuolisille sivuille. Ehkä varmanpäälle pelaaminen kuitenkin kannattaa…

Jos löytäsin videon, jota haluaisin höydyntää mutta jonka lisenssi olisi epäselvä, pyrkisin selvittämään videon tekijän ja julkaisuoikeuden haltijan. Jos käyttö olisi maksullista, ratkaisisi videon hinta-laatusuhde ja erityislaatu. Olen toki myös valmis maksamaan laadukkaasta ja innostavasta opetusvideosta.

Tekijänoikeudet syntyivät kirjapainon myötä. Uusi tekniikka mahdollisti kirjallisten tuotteiden tehokkaan kopioinnin, jota haluttiin rajoittaa säädöksillä.

Ensimmäinen varsinainen tekijänoikeuslaki oli Englannin Statute of Anne vuodelta 1709. Se määritteli tekijänoikeuden nimenomaan tekijän – ei julkaisijan – oikeudeksi. Lisäksi Statute of Annen tekijänoikeus koski kaikkia kirjallisia teoksia, ei pelkästään järjestäytyneiden ammattikuntien teoksia, kuten esimerkiksi edeltäjänsä Stationer’s Copyright. Merkittävä piirre oli myös tekijänoikeuden rajaaminen ajallisesti 14 vuoden mittaiseksi teoksen julkaisemisesta.

Statute of Annen tulkinta ei ollut yksiselitteistä. Suoja-ajan kestosta kiisteltiin, samoin siitä, mitä teoksen oikeuksille suoja-ajan jälkeen tapahtuu. Myös tekijän ja julkaisijan roolit rakentuivat ja muovautuivat käytäntöjen myötä.

Kansainvälinen tekijänoikeus on lähtöisin vuoden 1886 Bernin sopimuksesta. Sopimuksen mukaan muista jäsenvaltioista peräisin olevat teokset saavat saman tekijänoikeudellisen suojan kuin omassa maassa julkaistut teokset.

Tekijänoikeuden historiassa on useita toistuvia teemoja:

• teknisiin innovaatioihin vastaaminen,
• tekijänoikeuden määritelmän laajentuminen,
• oikeuden laajuus ja toiminta sekä
• kansainvälinen levitys.

Creative Commons

Creative Commons tarjoaa tekijälle keinon luopua osasta teokselle automaattisesti syntyvästä tekijänoikeudellisesta suojasta. Tekijä voi esimerkiksi sallia teoksensa kopionnin ja levittämisen tai muokkaamisen ja uudelleen julkaisemisen.

Tällainen lisensointi voi edistää omien teosten leviämistä ja jatkokäyttöä. Sen avulla voi antaa muille oikeuden kehittää omaa teosta eteenpäin siten, että saa kuitenkin tunnustuksen omasta osuudestaan uuteen teokseen.

Pohdintaa

Tekijänoikeudet ovat syntyneet luovan työn tekijöiden taloudellisten ja moraalisten etujen turvaamiseksi. Avoimien sisältöjen kannalta ne ovat pulmallisia ja varsinkin internetin myötä myös osin vanhentuneita.

Tekijänoikeus rajoittaa verkossa olevien sisältöjen käyttöä ja levittämistä, ellei tekijä ole erikseen sallinut teoksensa hyödyntämistä esimerkiksi Creative Commons -lisenssillä. Yleisesti hyödynnettäviksi tarkoitettujen sisältöjen osalta olisikin järkevää käyttää sopivaa CC-linsenssiä, joka mahdollistaisi aineiston laajan hyödyntämisen ja kehittämisen. Ainakin avoimet oppiresurssit ovat sisältöjä, joiden leviämistä ja kehittymistä avoin lisensointi edistäisi.

Bissell ja Boyle kuvaavat artikkelissaan yhdeksi avoimien oppiresurssien leviämistä jarruttavaksi tekijäksi ”minun materiaalit” -kulttuuria, jota tulisi ohjata kohti ”meidän” -kulttuuria. Internetin käytön yleistyminen ja varsinkin sosiaalisten verkkopalvelujen suosio tulee mielestäni nopeuttamaan tätä kehitystä. Yhä useammat löytävät helppoja julkaisukanavaia ja yhteydenpitovälineitä suosittujen palvelujen kautta, ja uudet toimintamallit asettavat odotuksia ja vaatimuksia myös oppimateriaaleille.

Opettajat joutuvat seuraamaan verkon kehittymistä ja vähintään peilaamaan opettamaansa aihetta verkosta löytyvään materiaaliin. Asiaan perehtyminen taas vähentää ennakkoluuloja, voi johtaa avoimien resurssien hyödyntämiseen ja lopulta niiden tuottamiseen.