(#osaajiensuomi- ja #delakreativt-haku Twitterin hakutoiminnossa.)

Twitterin tulevien muutosten tarkoituksena on tehdä aikajanojen upottamisesta helpompaa, mutta samalla tuki hakuaikajanojen upottamiselle päättyy:

The one notable exception will be search timelines, which will no longer be rendered in the same way, and will fall back to a simple link that points to the corresponding search results on twitter.com. We hope that your search timeline can be replaced with a user timeline, list timeline, collection timeline, or likes timeline which will offer more fine-grained control over what Tweets show up on your webpage.

Kannattaa siis käydä läpi omat sivustot, joilla hakuaikajana on käytössä, ja miettiä, mitä niiden kanssa kannattaa tehdä.

CIF-verkostopäivä 8.11.2016

Lisätietoa hetkistä

• About Moments – Twitterin infosivu Hetket-toimintoon liittyen.
• Näin otat hetkessä helposti haltuun Twitter Hetket – suomenkielistä ohjeistusta Zento-blogissa.

Uuden Hetken rakentaminen on melko helppoa, joten suosittelen kokeilemaan tätä mahdollisuutta, jos hyvä soveltamistilanne tulee eteen.

Tavallisimpien sivu ylös ja sivu alas -komentojen lisäksi monet verkkosivustot ja sosiaalisen median palvelut tarjoavat omia näppäinkomentoja, joiden avulla sisältöjä voi selailla ja esimerkiksi avata, jakaa ja tykätä ilman kursorilla osoittamista ja klikkailua. Tässä muutamia esimerkkejä aiheeseen liittyen.

Yleisesti käytettyjä näppäinkomentoja

Nämä näppäinkomennot ovat yleensä käytössä tietokoneen verkkoselaimessa, ja osa toiminnallisuuksista vaihtelee selain- ja käyttöjärjestelmäkohtaisesti. On kuitenkin muutama yleinen komento, jotka toimivat samalla tavalla suuressa osassa palveluja:

• ? – Voimanäppäin, johon tämän ohjeen voisikin melkein jo lopettaa.
  Kysymysmerkki antaa yleensä nähtäville käytössä olevien näppäinkomentojen listan, jos sellaisia on tarjolla.
  Kokeile painaa ? vaikka Facebookissa, Twitterissä, Google+:ssa, Google-kalenterissa, Google Drivessä, Gmailissa, Yammerissa, Trellossa, Feedly-syötteenlukijassa tai Dropboxin selainnäkymässä.
• j ja k – Lähes aina käytössä näppäiminä, joilla selataan sivulla olevia kohteita ylös tai alas, seuraavaan tai edelliseen. Esimerkiksi Facebookin kotisivulla painamalla j selain kohdentaa ensimmäiseen ja lisäpainallukset aina seuraavaan tilapäivitykseen.

Muutama palvelukohtainen komento

Facebook

• p – Post, tee tilapäivitys
• l – Like, tykkää valitusta julkaisusta
• o – Open, avaa valitun julkaisun linkki tai muu liite
• c – Comment, kommentoi valittua julkaisua

Facebookin osalta olen havainnut, että näppäinkomennot eivät ikävä kyllä toimi käyttäjien ja sivujen aikajanoilla.

Twitter

• n – New, tee uusi twiitti
• l – Like, tykkää valitusta twiitistä
• t – Retweet, uudelleentwiittaa valittuna oleva twiitti
• r – Reply, vastaa valittuna olevaan twiittiin

Yllä mainittujen yhden näppäimen komentojen lisäksi Facebookissa ja Twitterissä on käytössä näppäinyhdistelmiä, joiden avulla voi esimerkiksi siirtyä eri aikajanoille.

Itse koen näppäimillä navigoinnin miellyttäväksi, kun kädet voivat pysyä asemissaan eikä hiiren tai ohjainlevyn kurkotteluun ole tarvetta. Suosittelen kokeilemaan, eli suuntaa nettiselaimesi johonkin some-palveluun ja paina ?.

1. Kirjaudu Twitteriin www-selaimella.
2. Klikkaa selainkkunan vasemmassa alareunassa olevaa ”Lisää”-kuvaketta.
3. Valitse avautuvasta valikosta kohta Asetukset ja yksityisyys (tai Settings & privacy, jos käytät Twitteriä englanniksi).
4. Avautuvan asetussivun oikeasta reunasta löydät kohdan Poista tilisi käytöstä. Sen kautta pääset eroon Twitter-tilistäsi.

Jos olet halukas antamaan palvelulle vielä mahdollisuuden, voit tutustua vasta-alkajille suunnattuun Twitter-oppaaseeni.

1. Facebook → Twitter: Tarvittava toiminto löytyy Facebookista osoitteesta https://www.facebook.com/twitter/. Kun olet kirjautununeena Facebookiin, näet sivulla henkilökohtaisen profiilisi sekä kaikki sivut, joilla olet ylläpitäjänä.

2. Kirjaudu Twitteriin sillä käyttäjätunnuksella, johon haluat Facebook-päivitykset yhdistää.

3. Paina Facebookin ”Linkitä Twitteriin” -painiketta, joka ohjaa sinut Twitterin valtuutussivulle. Tarkista vielä, että olet kirjatuneena oikealla tunnuksella.

Hyväksy yhdistäminen ”Salli sovellus” -painikkeella.

4. Harkitse vielä: Twitter-tilille automaattisesti ohjattu sisältövirta ei ole kiinnostavinta seurattavaa. Voi olla parempi, jos teet Twitter-päivitykset erikseen palvelun toimintatapoja ja piirteitä mukaillen.

Reaaliaikaista Twitter-aktiivisuutta visualisoituna.

1. Asetukset: Valitse Twitterin yläpalkin hammasrataspainikkeen takaa löytyvästä valikosta kohta Asetukset:

2. Profiili: Valitse asetussivun vasemman palstan luettelosta kohta Profiili:

3. Yhdistä Facebookiin: Profiiliasetussivun alareunasta löytyy kohta Yhdistä Facebookiin:

Paina painiketta ja seuraa annettuja ohjeita.

4. Harkitse vielä: Kannattaa miettiä, haluatko todella ohjata kaikki Twitter-päivitykset Facebookiin. Jos twiittaat paljon, voivat FB-kaverit häiriintyä viestitulvasta. Jos twiittaat vähän, voit pienellä vaivalla muokata twiitin Facebookille ominaisempaan muotoon.

Lisää ohjeita Twitterin englanninkielisellä ohjesivulla.

Merkintänsä lopuksi Petteri esittää kysymyksen:

Mikä on mielestäsi paras tunnusluku tai palvelu, jolla Twitter-käyttöä voi mitata? Kuka kehittäisi Twitter-indeksin, joka huomioisi mahdollisimman monia edellä esitetyistä metriikoista ja kuvaisi yhdellä luvulla henkilön todellista Twitter-aktiivisuutta.

Sosiaalisen median mittaaminen ja panos/tuotto-suhteen arvioiminen on kiinnostava aihe, ja vaikka en tiedä Järvisen kysymykseen yhtä vastausta, esitän tapoja arvioida Twitterin käytön laatua ja vaikuttavuutta.

Määrälliset mittarit

Määrälliset mittarit ovat helposti löydettävissä twitter-käyttäjän profiilista. Näitä avataan hyvin Järvisen merkinnässä.

• Seuraajat – Montako seuraajaa käyttäjällä on? Tämä kertoo jotain kiinostavuudesta (näin moni käyttäjä haluaa seurata häntä) ja vaikuttavuudesta (näin moni seuraaja potentiaalisesti näkee käyttäjän twiitit). Tarkassa analyysissä pitäisi perehtyä myös seuraajien laatuun.
• Seurattavat – Montaako seurattavaa käyttäjällä on? Vain muutama seurattava osoittaa, että käyttäjä ei todennäköisesti pyri Twitterille ominaiseen vuorovaikutukseen. Tuhannet seurattavat panevat epäilemään seuraamisen motiiveja; pyrikiikö käyttäjä aktiivisella seuraamisella vain saamaan itselleen lisää seuraajia?
• Twiitit – Twiittien määrä kertoo aktiivisuudesta. Myös laatu vaikuttaa.
• Suosikit – Suosikkitwiittien lista voi kertoa käyttäjän kiinnostuksen kohteista. Jos suosikkeja ei ole, käyttäjä ei tunne tai jostain syystä hyödynnä kyseistä toimintoa.
• Listat – Listoilla olo kertoo käyttäjän kiinnostavuudesta ja listojen aiheet kertovat käyttäjän jotain siitä, miten listojen ylläpitäjät kokevat ja ”luokittelevat” käyttäjän. Käyttäjän omat listat kertovat ainakin listatoiminnon sisäistämisestä ja käyttötavoista.

Toiminnan laatu – erilaiset twiitit

Käyttäjän twiittien määrän lisäksi pitää arvioida twiittien laatua. Twiittejä voisi lajitella esimerkiksi seuraavasti:

• Automaattiset – Twiitit, jotka tulevat automaattisesti jostain muusta lähteestä, eivät ole suositeltavia. Ne tuntuvat vain keinotekoiselta tavalta pitää Twitter-tili elossa.
• Linkit – Linkkien jakaminen osoittaa, että käyttäjä on nähnyt ainakin hieman vaivaa tuottaakseen muille hyödyllistä tai muuten kiinnostavaa sisältöä. Plussaa on, jos käyttäjä taustoittaa tai kommentoi jakamiaan linkkejä.
• Maininnat – Jos käyttäjä mainitsee twiiteissään muita käyttäjiä, osoittaa se pyrkimystä vuorovaikutukseen ja avoimeen kontaktiin.
• Vastaukset – Muiden twiitteihin vastaaminen ja keskusteleminen ovat twitterin ydintä, henkilökontaista mutta avointa viestintää.
• Retweetit – Toisten tekemien twiittien uudelleen julkaiseminen on myös twittermäisen vuorovaikutuksen keskeinen toimintatapa. Se osoittaa alkuperäiselle twiittaajalle, että käyttäjä on pitänyt hänen viestiään jakamisen arvoisena.
• Hashtag-Twiitit – Hashtagien perusteella voi päätellä, millaisiin aiheisiin ja keskusteluihin käyttäjä osallistuu.
• Perustwiitit – Tällä voisi kenties kuvata twiittejä, jotka eivät sovi edellä mainittuihin kuvauksiin. Käyttäjän ajatuksia, kysymyksiä jne.

Esimerkkejä

Esimerkki Twitter-tilille automaattisesti ohjatusta twiitistä:

Hobitti kolmiulotteisena kolmena elokuvana bit.ly/TYQ8oh

— Helsingin Sanomat (@hsfi) joulukuu 14, 2012

Matti Wäänänen jakaa twiitissä uutisen, linkittää siihen ja herättää keskustelua:

Helsinki hyväksyi HUS:n uuden potilastietojärjestelmänj.mp/W48lmQ kuinka moni tajusi mitään oikeesti tämän asian ongelmista.

— Matti Wäänänen (@mattiwaananen) joulukuu 14, 2012

Keskustelua, vuorovaikutusta:

@annakarismo Fellow Europe Ministers and international media.

— Alexander Stubb (@alexstubb) joulukuu 13, 2012

Olisi toki työlästä analysoida käyttäjien twiittejä näiden laadullisten mittareiden mukaan. Mutta jos haluttaisiin esimerkiksi tilannekatsaus organisaatiotilin vaikuttavuudesta, voisi tällainen analyysi auttaa ohjaamaan toimintaa haluttuun suuntaan.

Vaikuttavuus ja vuorovaikutus

Käyttäjätilin määrällisten mittareiden ja käyttäjän twiittien analysoinnin lisäksi keskeistä on analysoida sitä, miten muut käyttäjät reagoivat ja käyttäjän twiitteihin. Tässä voitaisiin käyttää esimerkiksi seuraavia mittareita:

• Kaikki maininnat – Kuinka monta kertaa käyttäjän käyttäjätunnus on mainittu esimerkiksi tiettynä ajanjaksona. Käytännöllinen otanta on Twitterin hakutoiminnon tarjoama n. 2 viikon katsaus historiaan, esimerkkihaku tunnukselle @TarjaHalonen antaa kirjoittamishetkellä 12 osumaa.
• Vastaukset – Kuinka monta viestiä on osoitettu käyttäjälle suoraan, esimerkkihaku tunnukselle @TarjaHalonen antaa kirjoittamishetkellä 6 osumaa.
• Maininnat – Kun kaikista käyttäjätunnuksen ilmenemiskerroista vähennetään suorat vastaukset, selviää, montako kertaa käyttäjä on mainittu sellaisissa twiiteissä, joita ei välttämättä ole suoraan osoitettu hänelle. Halosen tapauksessa hänet on mainittu näin 6 twiitissä.
• Retwiittaukset – Montako kertaa käyttäjän twiittejä on retweetattu tiettynä aikajaksona? Tähän ei tietääkseni löyty kätevää työkalua, jolla asian voisi helposti selvittää(?). Mutta esimerkiksi harvakseltaan twiittaavan Halosen tapauksessa voisi asian tutkia twiitti kerrallaan.

Suhdelukuja

Millaisilla suhdeluvuilla voisi edellä mainittuja seikkoja sitten arvioida? Joitain suuntaa-antavia suhdelukuja ja arvoja voisivat olla esimerkiksi:

• Aktiivisuus – Twiittien määrä (ja laatu) arviointijaksolla.
• Huomio (jokin parempi nimi tälle?) – Muiden käyttäjien tekemät maininnat, vastaukset ja retweettaukset arviointijaksolla (kuinka paljon käyttäjän toimintaan tai käyttäjään muuten on reagoitu).
• Vuorovaikutus – Kuinka suuri osa käyttäjän twiiteistä sisältää muiden käyttäjien mainintoja tai vastauksia muille käyttäjille.
• Teho / vaikuttavuus / panos/tuotto – Käyttäjän aktiivisuus suhteessa saavutettuun huomioon, ääripäinä käyttäjä, joka on hyvin aktiivinen mutta jota kukaan ei noteeraa sekä käyttäjä, joka on passiivinen mutta jota mainitaan ja josta keskustellaan paljon.

Näiden seikkojen pohtiminen voi jo sinänsä olla hyödyllistä, jos pohditaan Twitterin tavoitteellista ja tuloksellista käyttöä. Mikään mittari yksinään ei anna täsmällistä vastausta Twitterin käytön laadusta ja tehosta, mutta aihe on sen verran kiinnostava, että olisi hauska nähdä kattavia analyysejä tällaisilla mittareilla toteutettuna. Voitaisiin esimerkiksi verrata muutamaa aktiivikäyttäjää viikon ajalta ja katsoa, vastaavatko tulokset odotuksia ja ennakkovaikutelmia käyttäjien toiminnasta. Kenties tällaisia tutkimuksia on jo tehtykin(?).

Lopuksi

Verkosta löytyy joitain näppäriä työkaluja, joiden avulla voi tehdä yksinkertaisia Twitter-analyysejä. Esimerkiksi TweetStats on yksi väline, johon kannattaa tutustua. Useimpien analyysipalvelujen heikkoutena on kuitenkin niiden keskittyminen määrällisiin arvioihin, eikä käyttäjien vuorovaikutuksen määrä ja laatu pääse esiin. Käsipelillä taas on varsin työlästä lähteä analysoimaan aktiivisten twiittajien toimintaa tässä kirjoituksessa esitettyjen mittareiden mukaisesti. Monipuolisen Twitter-analysointikoneen tekijälle voisikin olla tilausta.

• Muokkaus 17.12.2012: Muutettu Helsingin Sanomien esimerkki-twiitin kuvaustekstiä palautteen perusteella.

Twitter Fontana on yksi varteenotettava väline twiittien esittämiseksi esimerkiksi tapahtuman yhteydessä. Selkeä ja ymmärrettävä tapa esittää twiitit ja runsaasti mahdollisuuksia näkymän muokkamiseen.

Muutama ajatus Twitter-virran esittämisestä

• Miksi Twitter-virta pitäisi esittää seminaarissa? Twitterin avulla on mahdollista rakentaa nopeasti kevyt taustakanava kommentointia ja keskusteluja varten. Kun kanava esitetään julkisesti, annetaan selvä viesti kavanan virallisuudesta seminaarijärjestäjän taholta.
• Kannattaako Twitter-virta esittää seminaarin tapahtumapaikalla puhujien esitysten aikana? Mielestäni ei tarvitse; twiittaajat seuraavat virtaa omilla laitteillaan, joten he eivät esitystä tarvitse. Muuta yleisöä ja puhujaa Twitter-virta luultavasti häiritsee ja aiheuttaa tarpeetonta levottomuutta.
• Miten virta sitten kannattaisi esittää? Mielestäni taukojen yhteyteen siten, että nähtävissä on viimeisimpiä twiittejä selkeästi esitettyinä; ajatuksena on saada aikaan reaktio ”hei, tällainenkin osallistumismahdollisuus on olemassa, tule mukaan!”. Ja virran yhteyteen aina ohjeet, miten pääsee mukaan.

Välineitä Twitter-virran esittämiseen

Ensimmäisenä oma suosikkini, sitten muutama vaihtoehto.
Päivitys: Lisäyksenä erittäin toimiva väline Twitter Fontana.

Visibletweets.com

Erittäin yksinkertainen mutta näyttävä ja huomiota herättävä esitystapa. Kirjoita hakutermi, esim. hashtagi, klikkaa Go ja valitse yksi kolmesta animointivaihtoehdosta. Toimii todella hyvin fullscreen -tilassa.

Kokeile itse: Esimerkkihaku ”huomenta” @ Visibletweets.com.

Muutama vaihtoehto

• Twazzup.com – Perinteisempi tapa esittää twiittivirtaa. Twazzup listaa twiittien lisäksi aktiivisimmat osallistujat ja hakee myös aiheeseen liittyviä videoita ja muita linkkejä. Esimerkkihaku ”huomenta”.
• Tweetbeam.com – Kokeellisempi twittervirta, joka korostaa käyttäjien profiilikuvia. Voi olla epäselvä tositilanteessa. Esimerkkihaku ”huomenta”.
• Tweetwally.com – ”Twittermäinen” virta. Selkeä ja ymmärrettävä tapa listata twiitit, selkeä alidomain-osoite omalle virralle, vaihtoehtoiset esitystavat projektorille ja iPhonelle sekä virtaan upotetut kuvat. Miinuksena mielestäni jäykkä twiittien animointi ja hidas päivitystiheys. Esimerkkihaku http://huomenta.tweetwally.com/.

Onko sinulla jokin suosikkityökalu Twitter-virran esittämiseen tai muita vinkkejä ja ideoita aiheeseen liittyen? Heitä vinkkisi vaikka Twitteriin.

Vinkki: Suosittelen tutustumaan myös muihin Twitter-aiheisiin merkintöihini, jotka valaisevat lisää Twitterin eri puolia.