Minkälaista osaamista AV-ala tarvitsee 2030-luvulla?

Minkälaista osaamista AV-ala tarvitsee 2030-luvulla? -paneelikeskustelu järjestettiin Tampere Film Festival 2024 -tapahtuman yhteydessä. Panelistit tiivistivät keskeiset taidot, joita heidän mielestään alalla tulevaisuudessa tarvitaan. 

AV-alan vastuullisuushanke Avauksen hankepäällikkö Roosa Tikanoja nosti esiin ihmistaidot, kommunikaation ja aidon kuuntelemisen. Media Minds Oy:n perustajan Hanna Vuorisen mukaan tärkein yksittäinen taito on kyky toimia yhdessä. Blockbusters Gang Oy:n toimitusjohtaja Emma Ilves tiivisti tärkeimmiksi taidoiksi rohkeuden kyseenalaistaa totuttua ja omaksua uutta. Tampereen ammattikorkeakoulun tuottamisen lehtori Kai Salonen mainitsi tärkeimpänä uskalluksen avata suunsa ja sanoa. (Tampere Film Festival 2024.) 

Osaajapulaa ja työttömyyttä, Nuorten mutkikas tie av-alalle

Osaajapulaa ja työttömyyttä, Nuorten mutkikas tie av-alalle -julkaisuun on koottu av-alan työnantajille tehdyn osaamis- ja työvoimatarveselvityksen tuloksia. Selvityksen mukaan vuonna 2023 pulaa on ollut etenkin osaavista tuottajista, linjatuottajista sekä tuotantopäälliköistä (Kaarivuo & Salo 2023, 11).

Rekrytointitilanteessa työnhakijan tärkeiksi ominaisuuksiksi nousivat ryhmätyötaidot kuten vuorovaikutus ja kuunteleminen sekä hakijan aktiivisuus eli motivaatio, oma-aloitteisuus ja halu oppia uutta (Kaarivuo & Salo 2023, 15). 

Viestinnän ala 2023

Viestinnän ala 2023 on Viestinnän ammattilaiset ry:n, Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti ry:n ja Julkisen alan viestijät JAT ry:n tilaama, viestinnän ammattilaisille suunnattu tutkimus, jolla kartoitettiin muun muassa tarpeita lisäosaamiselle. Tutkimuksen toteutti IRO Research. 

Tutkimuksen mukaan viisi aluetta, johon vastaajat eniten haluaisivat lisäosaamista, ovat: 

1. Strategiatyö ja kokonaisuuksien johtaminen 
2. Tekoäly 
3. Analytiikka & mittaaminen, tutkimus 
4. Vastuullisuus 
5. Viestinnän johtaminen 

(IRO Research 2023, 36.) 

Tutkimukseen osallistuneiden tärkeimpiä työtehtäviä olivat sisällöntuotanto, media- ja sidosryhmäviestintä, maineenhallinta, sosiaalinen media sekä digi- ja verkkoviestintä (IRO Research 2023, 25). 

MediaTyö2030 – Media-alan tulevaisuuden osaamistarpeet ja jatkuva oppiminen

MediaTyö2030 – Media-alan tulevaisuuden osaamistarpeet ja jatkuva oppiminen -kehittämishanke päättyi joulukuussa 2022. Hankkeen toteuttivat Medialiitto, alan palkansaajajärjestöjen Ammattiliitto Pro, Suomen Journalistiliitto ja Teollisuusliitto. 

Hanke selvitti media-alan osaamistarpeita kyselyiden ja haastattelujen avulla. Tärkeimmiksi osaamistarpeiksi nousivat: 

1. digitaidot, 
2. monikanavaisuus ja 
3. kaupallistaminen. 

Digitaalisuuden osalta tärkeinä nähtiin työkalut sekä muutosvalmius. Digitaalisuuteen liittyvä monikanavaisuus on muuttanut media-alan toimintaa, sillä käytössä olevien kanavien määrä on olennaisesti lisääntynyt. Myös kaupallisuuden ja liiketoiminnan periaatteiden ymmärtäminen nähtiin tärkeänä. Media-alalle tärkeitä alueita kaupallisuudessa ovat erityisesti tuotteiden ja palvelujen monetisointi sekä hinnoittelumallit. (Lehto & Kiukkonen 2023.) 

Media- ja viestintäalan osaamistarpeet

Media- ja viestintäalan osaamistarpeet (Haasmaa, Hägg, Sillanpää & Tuominen-Thuesen 2020) on selvitys, jonka toteutti KPMG Oy Ab Opetushallituksen tilauksesta. 

Selvityksen mukaan media- ja viestintäalalla tarvitaan tulevaisuudessa erityisesti seuraavia osaamisia: 

1. Substanssiosaaminen, 
2. liiketaloudellinen osaaminen, 
3. toimintaympäristöön liittyvä osaaminen, 
4. teknologinen osaaminen sekä 
5. geneerinen osaaminen ja yleinen työelämäosaaminen. 

Substanssiosaamista ovat esimerkiksi viestinnän eri muotojen, tyylien ja kanavien osaaminen sekä kielelliset taidot. Lisäksi siihen kuuluu tarinankerronta, eli kyky luoda yleisöä kiinnostavia kokonaisuuksia. 

Liiketaloudellisessa osaamisessa korostuu ansaintalogiikoiden uudistaminen sekä konseptointi ja kaupallistaminen sekä niihin liittyvä verkostojen luominen ja hyödyntäminen.  

Toimintaympäristöön liittyvässä osaamisessa korostuvat verkostot, joita tulee tunnistaa, rakentaa ja johtaa ketterästi. Samoin painottuivat yhteiskunnallisten ilmiöiden ja diversiteetin ymmärrys. Myös vastuullisuus on tärkeää osaamista, jonka tulee näkyä kaikessa toiminnassa. 

Teknologinen osaaminen liittyy erityisesti datan ja virtuaalisten ympäristöjen hyödyntämiseen ja käyttöön, alustaosaamiseen, koodaamiseen ja koneoppimiseen.

Geneerinen osaaminen ja yleinen työelämäosaaminen sisältävät metataitoja, jotka leikkaavat läpi määriteltyjen osaamisalueiden. Metataitoina esiin nousivat jatkuva oppiminen itseohjautuvasti, sosiaaliset ja psykologiset taidot, joukkoistaminen ja siltaaminen. (Haasmaa ym. 2020.) 

Selvityksessä esiin nousseita osaamistarpeita Uraohjain+-toiminnan näkökulmasta: 

Substanssiosaaminen 

Sisällöntuotanto

• Muoto, rakenne, tyyliosaaminen ja erilaiset tarinankerronnan tavat sekä näiden välillä liikkuminen 
• Sisällön taju: visuaalinen, kirjallinen, ääni 
• Metatason sisällöntuotanto: mitä kanavia hyödynnetään eri sisällöille 
• Viestinnän lyhenevä formaatti, tiivistämisen taito 

Audio-osaaminen

• Audiovisuaalinen osaaminen 

Liiketaloudellinen osaaminen 

Strateginen johtaminen 

• Ansaintalogiikat 
• Kaupallistamisen ymmärrys 
• Tarinoiden rakentaminen asiakkaille ja tekijöille, merkityksellisyyden luonti 
• Uusien tuotteiden ja palveluiden kehittäminen 

Asiakas- ja käyttäjäymmärrys 

• Asiakassegmentointi 
• Osataan tunnistaa, mikä sisältö tuo uusia asiakkaita ja mikä sitouttaa olemassa olevia asiakkaita 
• Asiakaspalvelukyky ja vuorovaikutus 

Yrittäjyys 

• Markkinointi, hinnoittelu, toimintamallin osaaminen, legal 

Brändi ja maineenhallinta 

• Oikeat kanavat ja henkilöt 
• Mittaaminen ja arviointi 

 (Haasmaa ym. 2020.) 

Mediatyöntekijöiden kokemuksia työstä digitaalisessa toimintaympäristössä -työraportti

Mediatyöntekijöiden kokemuksia työstä digitaalisessa toimintaympäristössä -työraportti (Rantanen, Koivula & Hiltunen & Niemi & Saari & Tammelin & Parviainen & Villi 2020) kuvaa Media Work 2030 -kyselyn alustavia tuloksia, ja vastaajien mukaan tärkeimmät osaamisalueet media-alan työssä ovat: 

1. innovatiivisuus, uuden oppiminen, luovuus, 
2. journalistinen, ammatillinen ja substanssiosaaminen, 
3. monimediaisuus, monialainen ja monivälineellinen osaaminen ja 
4. nopeus ja tehokkuus. 

Myös sosiaalisen median käytön hallinta sekä IT- ja digitaidot koettiin tärkeiksi taidoiksi. (Rantanen ym 2020, 21.) 

Mediaosaaja 2030

Mediaosaaja 2030 (Huhtala & Paakkola & Sunila & Tikkanen & Vaniala & Vittaniemi 2020) on Nordic Institute of Business & Societyn (NIBS) tutkimus, joka kartoitti media-alan koulutuksellisia tarpeita sekä osaamistarpeita tulevaisuudessa. Uraohjain+-toiminnan näkökulmasta keskeiset toimenpidesuositukset: 

Teknologiaan liittyvät toimenpiteet 

1. Media-alan osaajan on hallittava teknologinen perusymmärrys nykyistä paremmin – vastavalmistuneet media-alan osaajat ymmärtävät digitalisaation mahdollisuudet, mutta eivät hallitse riittävästi digiajan työvälineitä. 
2. Robottien ja tekoälyn hyödyntämistä journalismissa ja muussa sisällön tuottamisessa tulee laajentaa, mutta ei luovuuden ja empatian kustannuksella – analyyttinen ja luova journalismi voisivat toimia erillisinä opintopolkuina. 
3. Uudenlaisten teknologioiden, kuten virtuaalitodellisuuden ja laajennetun todellisuuden yleistymiseen on varauduttava nykyistä perusteellisemmin sekä koulutustoimijoiden että media-alan yritysten osalta, ja niihin liittyviä kokeiluja on lisättävä. 

Liiketoimintaosaamiseen liittyvät toimenpiteet 

1. Liiketoimintaosaamista on syvennettävä media-alan kaikilla osa-alueilla. 
2. Freelance-työn yleisyyteen nähden on merkillistä, kuinka vähän yrittäjyyteen liittyviä taitoja on sisällytetty media-alan koulutusohjelmien kurssitarjontaan. 
3. Markkinoinnin ja myynnin opetusta ja valmennusta on lisättävä kaikissa media-alan koulutusohjelmissa – myyntiosaamisen rooli korostuu voimakkaasti moninaisella ja alati pirstaloituvalla media-alalla. 

(Huhtala ym. 2020, 91–93.)

Selvitys: Pelialan koulutuksesta vuosina 2016-2019 valmistuneiden tai opintonsa keskeyttäneiden työllistyminen

Selvitys: Pelialan koulutuksesta vuosina 2016-2019 valmistuneiden tai opintonsa keskeyttäneiden työllistyminen (NeoGames 2020) kartoitti pelialan työllistymisen haasteita työnhakijoiden ja alan yritysten näkökulmasta. Työnhakijoiden mielestä alan opintojen aikana saavutettu osaamisen taso on ylipäänsä riittämätön työmarkkinoille (NeoGames 2020, 9). 

Työnantajien näkökulmasta osaamispuutteita on monilla alueilla, ei ainoastaan alan substanssiosaamisessa: 

• Puutteelliset työnhakutaidot 
• Puutteelliset työelämä-, tiimityö-, kommunikointi- ja elämänhallintataidot 
• Epärealistiset odotukset työelämässä vaaditun osaamisen osalta 
• Opintojen aikana saavutetun osaamisen riittämätön taso 
• Itseohjautuvuuden ja harrastuneisuuden puute 

(Neogames 2020, 10.) 

Koulutuksen näkökulmasta valmistuneiden taitotasossa on työntajien näkökulmasta seuraavia puutteita: 

• Riittämätön perusliiketoimintaosaaminen 
• Riittämätön substanssiosaaminen omalla erikoistumisalalla 
• Riittämättömät projektinhallintataidot 
• Riittämätön koulutustaso tarvittavan osaamisen kannalta 

(Neogames 2020, 15.) 

Pelialan työnantajat suosittelevat osaamisen kehittämiseksi omaa harrastuneisuutta ja aktiivisuutta, esimerkiksi osallistumista opetuksen ulkopuolisille luennoille sekä gamejam-tyylisiin pelikehitystapahtumiin, joissa oppii tiimityöskentelyä ja aikataulujen hallintaa (Neogames 2020, 11). 

Yhteenveto

Tässä katsauksessa on käytetty seitsemää tutkimusta, selvitystä tai lähdettä, joista yksi on julkaistu vuonna 2024, kaksi 2023 ja neljä vuonna 2020. 

Aineistoissa nousevat esiin digitaalisuuteen ja teknologiseen osaamiseen liittyvät taidot, jotka edellyttävät kaikilla aloilla jatkuvaa oppimista ja osaamisen päivittämistä. 

Liiketoimintaan ja kaupallistamiseen liittyvät taidot nousevat esiin etenkin viestintä- ja pelialoilla. Liiketoiminnan ymmärrystä kaivataan jo suoraan oppilaitoksista tulevilta työnhakijoilta. 

Viestintäalalla korostuu monikanavaisuus ja sen edellyttämä osaaminen. Harva media toimii yhdessä kanavassa, joten kanavien osaaminen ja ymmärrys on oleellista. 

AV-median, elokuvan ja television kohdalla korostuvat yleiset työelämätaidot kuten oma-aloitteisuus, ongelmanratkaisukyky, sosiaaliset taidot ja ryhmätyötaidot. 

Selvitys tarjoaa substanssiosaamisen osalta joitakin selkeitä tarpeita, joihin Uraohjain+-toiminnalla voidaan tarttua. 

Liiketoiminnan ja kaupallistamisen näkökulmasta media-alan yrittäjyysosaaminen on hyödyllistä, vaikka yrityksen perustaminen ei olisi osallistujan tavoitteena. Tähän on opintojakso Metropolian avoimen ammattikorkeakoulun tarjonnassa. Lisäksi media-alan tuotanto-opinnot tarjoavat laajempaa tuotannollista näkökulmaa ja ymmärrystä tuotantojen organisoinnista, tehtävänkuvista ja vastuista. Myös digitaalisen markkinoinnin näkökulmaa voidaan tarjota Laurean Fundamentals of Digital Marketing –opintojaksolla. 

Digitalisaation ja teknologisen kehityksen osalta ainakin tekoäly on polttava aihe, josta on tarjolla kaksi opintojaksoa, ChatGPT markkinoinnin tukena sekä Generatiiviset tekoälytyökalut. Myös useita digitaalista markkinointia käsitteleviä opintojaksoja on tarjolla. 

Kenties jonkinlainen katsaus tämän hetken nouseviin teknologioihin voisi myös olla hyödyllinen Uraohjain+-osallistujille, esimerkiksi XR voisi olla kiinnostava aihe eri alojen työnhakijoille. 

Lähteet

Huhtala, J-P., Paakkola, O., Sunila, C., Tikkanen, H., Vaniala, I. & Vittaniemi, H. 2020. Mediaosaaja 2030. Nordic Institute of Business & Society (NIBS). https://www.mediaalantutkimussaatio.fi/wp-content/uploads/NIBS_Mediaosaaja_2030__loppuraportti.pdf  

IRO Research. 2023. Viestinnän ala 2023 – tutkimus. Viestinnän ammattilaiset ry, Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti ry ja Julkisen alan viestijät JAT ry. https://www.procom.fi/site/assets/files/1635/final_14577_viestinnan_ala_2023_final_julkinen.pdf  

Lehto, J. & Kiukkonen A. 2023. Osaamisen kehittäminen yrityksissä. MediaTyö2023. https://www.medialiitto.fi/wp-content/uploads/2023/01/20230124-mediatyo2030-tiivistelma.pdf   

Haasmaa, H., Hägg, M., Sillanpää V. & Tuominen-Thuesen M. 2020. Media- ja viestintäalan osaamistarpeet. Opetushallitus. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/media-ja-viestintaalan-osaamistarpeet_0.pdf   

Neogames. 2020. Selvitys: Pelialan koulutuksesta vuosina 2016-2019 valmistuneiden tai opintonsa keskeyttäneiden työllistyminen. https://neogames.fi/wp-content/uploads/2020/09/TyollistyminenPelialalla.pdf

Rantanen, J., Koivula, M., Hiltunen, P., Niemi, L., Saari, T., Tammelin, M., Parviainen, T. & Villi, M. 2020. Mediatyöntekijöiden kokemuksia työstä digitaalisessa toimintaympäristössä. Työelämän tutkimuskeskus. https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/120374/978-952-03-1549-8.pdf 

Kaarivuo, A. & Salo, A-V. 2023. Audiovisuaaliselle alalle valmistuvien nuorten osaaminen ja työnantajien tarpeet. Teoksessa Salo, A-V. (toim.): Osaajapulaa ja työttömyyttä, Nuorten mutkikas tie av-alalle. TAITO-sarja 129. Metropolia Ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-328-413-5

Tampere Film Festival. 2024. Tampere Film Festival 2024: Minkälaista osaamista AV-ala tarvitsee 2030-luvulla? https://vimeo.com/924519131/1918c0d7ee 

Tein tämän selvityksen osana Uraohjain+-hanketta, jossa työskentelin media-alan asiantuntijalehtorina 2023–2025. Alkuperäinen selvitys on julkaistu hankkeen verkkosivuilla pdf-muodossa, tein tähän verkkoversioon pieniä muutoksia sisällön muotoiluun.

Monimuotoinen media-ala

Media-ala on moninainen ja työtilanne alan sisällä vaihtelee. Alasta keskusteltaessa voivat esillä olla esimerkiksi audiovisuaalinen mediatuotanto, elokuvat ja televisio, radio, journalismi, sanomalehdet, painotuotteet, viestintä, 3D-animointi ja peliala, ja lisäksi myös mainonnassa ja markkinoinnissa työskennellään vahvasti mediasisältöjen parissa. Alan eri puolilla on yhdistäviä tekijöitä, esimerkiksi samoja työkaluja, sisältöjä ja työprosesseja, mutta työtilanne ja rekrytointikäytännöt voivat vaihdella merkittävästi.

Seuraavaksi muutama poiminta media-alan eri alueiden tilanteesta ja työmarkkinoiden kehityksestä.

Journalismi, viestintä- ja media-ala

Suurin media-alaa kohdannut mullistus 2000-luvulla on ollut internetin yleistyminen ja digitaalisten sisältöjen määrän ja saatavuuden valtava lisääntyminen. Tämä on johtanut median murrokseen, joka on ilmennyt esimerkiksi sanoma- ja aikakauslehtien tilaajamäärien sekä perinteisten tv-kanavien katsojamäärien laskuna.

Perinteisen kustannustoiminnan (sis. lehdet ja kirjat) osuus joukkoviestintä-markkinoista on pudonnut 16,5 ja sähköisen viestinnän osuus kasvanut 17,9 prosenttiyksikköä vuosina 2012-22. (1)

Digitalisaatio on muuttanut työn tekemisen tapoja, ja monimediaisuus sekä monialainen ja -välineellinen osaaminen olennaisia taitoja ammatillisen osaamisen, innovatiivisuuden, luovuuden ja uuden oppimisen rinnalla (2).

Työvälineet ja teknologiat kehittyvät koko ajan, joten laaja-alainen osaaminen ja jatkuva osaamisen täydentäminen parantavat työllistymisen mahdollisuuksia.

Audiovisuaalinen mediatuotanto

Audiovisuaalisella alalla koettiin vielä joitain vuosia sitten osaajapulaa nousseiden tuotantomäärien, tuotantojen koon kasvamisen sekä uusien jakelukanavien myötä (3). Viime vuosina tuotantojen määrä on kuitenkin romahtanut. Tähän ovat johtaneet muun muassa koronapandemia, Ylen alkuvuodesta 2023 viivyttelemät tilauspäätökset, suoratoistopalvelujen kilpailutilanne sekä elokuva- ja tv-tuotantojen tukien väheneminen. (4)

Audiovisuaalisella alalla tieto työpaikoista liikkuu perinteisesti sisäpiireissä ja rekrytoinnit tehdään suosittelujen perusteella käsin poimien (5). Tämä lisää työllistymisen haastetta alan hiljaisen kauden lisäksi entisestään ja korostaa verkostoitumisen merkitystä.

Peliala

The Game Industry of Finland Report 2022 -selvityksen (6) mukaan NFT- (non-fungible token) ja kryptovaluuttakuplien puhkeaminen sekä talouden taantuma ovat saaneet sijoittajat epäröimään sijoittamista uusiin teknologioihin ja alustoihin. Lisäksi useat kustantajat edellyttävät uusilta peliprojekteilta vähintään 5 miljoonan euron kehitysbudjettia ennen kuin pelin julkaisemisesta aletaan edes keskustella. Sijoitusten puutteen takia varsinkin pienten peliyritysten on vaikea palkata uusia työntekijöitä, ja trendinä on ollut tehtävien ulkoistaminen rekrytointien sijaan. Junioritason tekijöille tarjolla olevat työmahdollisuudet ovat enimmäkseen vakiintuneissa yrityksissä. (6)

Työnantajien mukaan pelialan opinnoista valmistuneiden työllistymisen esteitä ovat esimerkiksi puutteet työnhakutaidoissa ja työhakemusten kirjoittamisessa. Myös taidot CV:n ja portfolion toteuttamisessa työnantajat näkevät puutteellisina. (7)

Tekoäly vaikuttaa jo

Tällä hetkellä paljon keskustelua herättävä digitalisaation alue on generatiivinen tekoäly ja sen vaikutukset luovaan työhön. Esimerkiksi visuaalisessa viestinnässä ja graafisessa suunnittelussa tekoäly voi nopeuttaa työskentelyä luomalla tai muokkaamalla kuvia käyttäjän antaman tekstisyötteen perusteella. Samoin tekstipohjaiset työkalut voivat auttaa esimerkiksi journalistisessa työssä juttuideoiden kehittelyssä, aiheiden etsimisessä tai taustamateriaalin kartoittamisessa (8).

Lokakuussa 2023 julkaistun tutkimuksen mukaan verkon freelance-markkinoilla on jo nähtävissä, kuinka tekstipohjaisen tekoälysovelluksen ChatGPT:n julkaisun jälkeen automaatioon taipuvien työtehtävien tarjonta on vähentynyt 21 % verrattuna manuaalista työtä edellyttäviin tehtäviin. Samoin generatiivista tekoälyä hyödyntävien kuvasovellusten myötä kuvien tuottamiseen liittyvien työtehtävien tarjonta on vähentynyt 17 %. (9)

Tekoäly haastaa oppimaan ja löytämään sille omaa työskentelyä tehostavia käyttötapoja. Se voi nopeuttaa rutiininomaisia tehtäviä, mutta esimerkiksi graafisessa suunnittelussa suunnittelijan ammattitaito ja luova näkemys ovat yhä avain laadukkaaseen lopputulokseen.

Media-alan työnhakijoiden uraohjaus Uraohjain-palvelussa

Uraohjain-palvelu on tarjonnut marraskuusta 2023 alkaen uraohjausta Helsingin työllisyyspalveluiden asiakkaina oleville media-alan sekä ICT- (information and communications technology) ja ohjelmistoalan työnhakijoille. Media-alan osallistujia on kirjoittamishetkellä ollut mukana palvelussa noin 50 henkilöä. Palvelun tarkoituksena on tarjota tukea työnhakuun, urasuunnitteluun, osaamisen täydentämiseen ja arjen hyvinvointiin.

Uraohjain-palvelun yksi osa on ohjauskeskustelu, jossa työnhakija pääsee pohtimaan uraohjaajan ja media-alan asiantuntijalehtorin kanssa työtilannettaan, työnsaannin haasteita ja osaamistarpeitaan. Keskusteluissa käsitellään toistuvia teemoja, esimerkiksi työnhakudokumentteja ja täydentävien opintojen suunnittelua, mutta ohjattavien erilaisten taustojen takia keskustelut etenevät myös hyvin vaihteleviin aiheisiin.

Riippumatta ohjattavan koulutuksesta, työkokemuksesta tai media-alan suuntautumisesta voidaan nostaa esiin joitakin yleispäteviä huomioita ja perusasioita, jotka työnhaussa on hyvä muistaa.

Oman osaamisen ja omien vahvuuksien tunnistaminen

Työnhakua ja urasuunnittelua voi jäsentää pohtimalla perusteellisesti omaa osaamistaan, niin koulutuksen, työn kuin vapaa-ajan toiminnan kautta. Eri projektien ja niiden edellyttämän osaamisen kuvaaminen ja sanoittaminen avaa omat mahdollisuudet näkyviksi laajemmin kuin otsikkotason listaus.

Asiaosaamisen lisäksi on hyvä tunnistaa omia vahvuuksia esimerkiksi tiimin jäsenenä, ideoiden tuottajana tai asiakkaan kanssa viestijänä. Syvällinen osaamiskartoitus helpottaa omien vahvuuksien kuvailemista CV:ssä (Curriculum Vitae), työnhakukirjeessä ja työhaastattelussa.

Kohdennettu, osaamista korostava CV ja työnhakukirje

CV:ssä ja työnhakukirjeessä on tärkeää tuoda esiin haettavan työtehtävän kannalta olennainen osaaminen, koulutus ja työhistoria. On hyvä nostaa esiin työpaikkailmoituksessa edellytettäviä taitoja oman osaamiskartoituksen pohjalta. Haettavan tehtävän kannalta epäolennaiset asiat voi jättää pois tai yhdistää ne tiiviisti niin, että huomio on keskeisissä asioissa.

Työn jälkeä ja työskentelytapoja avaava portfolio

Ajatuksella koottu kokoelma työnäytteitä antaa mahdollisuuden esitellä omaa osaamista ja tekemisen tapaa konkreettisemmin kuin CV:ssä ja työnhakukirjeessä on mahdollista. Portfolioon kannattaa valita sopiva määrä projekteja ja kuvata jokaisen kohdalla, mikä oma rooli projektissa oli, mitä osaamista projekti vaati ja mitä se opetti.

Verkostot

Verkostoitumisen merkitystä media-alalla ja yleisemmin luovilla aloilla ei voi liiaksi korostaa. Kannattaa osallistua oman alan tapahtumiin, pitää yhteyttä opiskelukavereihin ja entisiin kollegoihin ja hyödyntää esimerkiksi LinkedIn-palvelun mahdollisuuksia.

Usein projektit käynnistyvät vauhdilla rahoituksen varmistuttua, eikä pitkiin rekrytointiprosesseihin ole aikaa. Tehtäviin haetaan osaajia omista verkostoista tai suositusten kautta. Siksi verkostojen rakentaminen ja ylläpitäminen on tärkeää, ja sitä kannattaa harjoitella ja tehdä aktiivisesti.

Kirjoittaja

Jussi Linkola työskentelee Metropoliassa projektisuunnittelijana, ja hän on toiminut Uraohjain+-hankkeessa media-alan asiantuntijalehtorina.

Uraohjain+ on Stadin ammattiopiston, Laurea-ammattikorkeakoulun ja Metropolia Ammattikorkeakoulun yhteiskehittämishanke. Hanke on EU:n osarahoittama.

Lähteet

1. Tilastokeskus (2023). Joukkoviestintämarkkinat Suomessa 1997–2022 (stat.fi)
2. Rantanen, J. ym. (2020). Mediatyöntekijöiden kokemuksia työstä digitaalisessa toimintaympäristössä: Media Work 2030 -kyselyn alustavat tulokset (PDF). Tampereen yliopisto: Työelämän tutkimuskeskus.
3. Business Finland (2021). Kotimainen av-ala kiihtyvässä muutoksessa. Pula osaajista kasvun esteenä (businessfinland.fi). Toimialaselvitys 6/2021.
4. Jutila, J. (2024). Elokuva- ja tv-alan tilanne vaikeutui. “Markkina muuttui niin monta kertaa, että on ollut mahdoton pärjätä.” Journalisti, 100(3), 6.
5. Kaarivuo, A. (2023). Rekrytointikäytännöt audiovisuaalisella alalla. Teoksessa Salo, A-V. (toim.): Osaajapulaa ja työttömyyttä, Nuorten mutkikas tie av-alalle. TAITO-sarja 129. Metropolia Ammattikorkeakoulu.
6. Hiltunen, K., Latva, S., Kaleva, J., Tyynelä E. & Sauri L. (2022). The Game Industry Of Finland Report 2023. Neogames (PDF).
7. Neogames (2020). Pelialan koulutuksesta vuosina 2016-2019 valmistuneiden tai opintonsa keskeyttäneiden työllistyminen (PDF)
8. Valkonen, J. (2024). Lue Journalistin vinkit tekoälyn hyödyntämiseen! Journalisti, 100(3), 12.
9. Demirci, O., Hannane, J. & Zhu, X. (2023). Who Is AI Replacing? The Impact of Generative AI on Online Freelancing Platforms.

Julkaistu alun perin Metropolia Ammattikorkeakoulun Tikissä-TKI-blogissa 6.11.2024.

Saavutettavan pdf-tiedoston luominen ja ylläpitäminen voi olla varsin työläs tehtävä. Hankejulkaisuksi sopiva, melko yksinkertainen, tekstiä ja kuvia sisältävä verkkosivusto on kohtalaisen helppo rakentaa saavutettavaksi. Hyvin pitkälle päästään, kun huolehditaan tekstien ja taustojen riittävästä kontrastista sekä sivujen rakenteen merkitsemisestä oikeilla otsikkotasoilla. Kun vielä muistetaan käyttää informatiivisia linkkitekstejä ja kuvien alt-tekstejä, ja tarvittaessa kirjoitetaan kuville ja kaavioille laajemmat tekstivastineet, on julkaisu hyvin laajan lukijakunnan saavutettavissa.

Saavutettava verkkosivusto toimii laajalti eri päätelaitteissa ja sitä voidaan käyttää avustavan teknologian, esimerkiksi ruudunlukijan, kanssa. Sivusto myös indeksoituu hakukoneisiin ja on löydettävissä ja helposti luettavissa, kun sivuston aiheita etsitään verkosta. Sivuston eri osioihin on mahdollista linkittää, jolloin sivuston sisältöjä on helppo levittää eteenpäin jakamalla niihin suoria linkkejä.

Verkkojulkaisu mahdollistaa sisällön tehokkaan leviämisen.

Verkkosivusto on tarvittaessa helposti päivitettävissä. Pdf-julkaisua tuotettaessa on usein tarve graafiselle osaajalle, joka työstää julkaisun taitetun version ja luo siitä lopullisen pdf-version. Julkaisun päivittäminen voi olla työlästä, jos alkuperäiset taittotiedostot ovat tekijän hallussa tai jos tiedostot eivät ole enää saatavilla. Verkkojulkaisu voidaan rakentaa pienen perehtymisen myötä omaksuttavan sisällönhallintajärjestelmän avulla, jolloin julkaisun päivittäminen on helppoa ja päivitysvastuuta voidaan jakaa useammalle henkilölle.

Verkkosivustona toteutetusta julkaisusta voidaan saada kävijätilastoja ja esimerkiksi nähdä, mitä sisältöjä lukijat erityisesti lukevat. Pdf-julkaisusta voidaan tilastoida parhaimmillaan latausmäärä sekä reitti, jonka kautta lukija päätyi julkaisun lataussivulle, jos julkaisualusta tämän mahdollistaa. Verkkojulkaisu sen sijaan mahdolistaa monipuolisen kävijätilastoinnin. Tilastoinnin myötä voidaan nähdä, mistä kävijät julkaisuun tulivat, mitä tietoa he hakivat ja mille sisältösivulle he saapuivat, kuinka he liikkuivat sivuilla ja kauanko he viipyivät kunkin sisällön parissa.

Verkkojulkaisun rakentaminen

Julkaisun tärkein asia on sen tietosisältö, joka yleensä tarkoittaa kokoelmaa tekstejä ja kuvia. Julkaisuja voidaan toimittaa ja työstää esimerkiksi siten, että materiaalit jaetaan jossain sopivassa pilvipalveluissa. Verkkojulkaisua rakentaessa voidaan hyödyntää esimerkiksi Google Sites -alustaa, jossa sisältöjä voidaan rakentaa valmiiksi verkkosivuston logiikalla. Sisältöjen ollessa lähes valmiit materiaali voidaan siirtää ja muotoilla lopulliselle julkaisualustalle.

Toteutin verkkojulkaisun Vaikuttava projekti, joka käsittelee vaikuttavuutta hanketoiminnan elinkaaren eri vaiheissa. Julkaisun on toimittanut Osuma-hankkeen projektipäällikkö, yliopettaja Katri Halonen. Tässä työssä Google Sites -alustan hyödyntäminen sisällöntuotannossa osoittautui lopullisen julkaisun näkökulmasta toimivaksi valinnaksi, koska Sitesilla julkaisu saatiin jo alkuvaiheessa sisällöntuottajien kesken verkkosivuston muotoon ja rakenteeseen. Kun tuli aika siirtää materiaali varsinaiseen julkaisujärjestelmään, oli sisällöt jo hyvin jäsennelty selkeiden yläotsikkojen alle.

Siirtovaiheessa kiteytettiin rakenteen osalta enää kahta yläotsikkoa: “Viestinnän vaikuttavuus” vaihtui muotoon “Viestintä” ja  “Hyvän käytänteen paikantaminen” muotoon “Hyvä käytänne”. Tarkoitus oli, että sivuston navigaatio-osion muodostavat aihealueiden nimet olisivat mahdollisimman selkeät ja ytimekkäät hahmottamisen ja käytettävyyden vuoksi.

Sisällönhallinta

Vaikuttava projekti -sivusto on toteutettu WordPress-julkaisujärjestelmällä. WordPress-ohjelmisto, jonka voi ladata WordPress.org -sivustolta, on asennettu Metropolia Ammattikorkeakoulun palvelimelle ja muokattu tarkoitukseen sopivaksi.

Sivuston ulkoasu on toteutettu Reykjavik-ulkoasuteeman pohjalle. Teema on maksuton ja sen on rakentanut WebMan Design / Oliver Juhas. WebMan Desing -teemat ovat lähtökohtaisesti saavutettavia, joten niiden pohjalta voi rakentaa saavutettavia sivustoja luottaen siihen, että esimerkiksi tekstien kontrastit ja teeman tuottama koodi ovat saavutettavia.

Vaikuttava projekti -sivustolla jokaisella sisältöosiolla on WordPress-järjestelmän otsakekuva-toiminnolla toteutettu, näyttävä kuvaelementti sivun otsikon alla. Otsakekuvien tarkoituksena on keventää tekstisisältöä ja antaa kullekin osiolle oma visuaalinen kiinnekohta. Otsakekuvaelementti toistuu sisältösivuilla “haitari (accordion)”-toiminnolla toteutettujen alaosioiden otsikoissa.

WordPress-ohjelmistolle on saatavilla runsaasti erilaisia lisäosia, joilla ohjemiston toiminnallisuuksia ja ominaisuuksia voidaan lisätä. Vaikuttava projekti -sivustolla on käytössä vain yksi lisäosa, Accordion Blocks. Lisäosalla on toteutettu otsikkosivujen alaosien piilottaminen ja esiin tuominen käyttäjän toiminnan mukaisesti. Kun sisältösivu avataan, ovat alaosiot suljettuina, ja kun osion otsikkoa klikataan, avautuu osio luettavaksi. Lisäosa on teknisesti saavutettava, eli sisältö on luettavissa ruudunlukijalla sisältöihin pääsee navigoimaan näppäimistöllä, jos käyttäjä ei esimerkiksi kykene käyttämään hiirtä tai kosketuslevyä.

Viisi vinkkiä verkkojulkaisuun

Parhaat vinkit verkkojulkaisun toteuttamiseen:

1. Selkeytä yläotsikot, määrittele päänavigaatio
2. Luo sisältösoivuille toistuva, johdonmukainen rakenne
3. Korosta ja elävöitä, mutta ei liikaa
4. Kevennä kuvilla
5. Karsi, yksinkertaista

Selkeytä aihealueet sekä yläotsikot ja määrittele päänavigaatio. Kun julkaisun rakenne on looginen ja jaettu selkeiden yläotsikoiden alle, on helppo tuottaa verkkosivustolle johdonmukainen navigaatio, joka kertoo lukijalle, mistä julkaisussa on kyse ja mistä asiat löytyvät.

Luo sisältösivuille toistuva, johdonmukainen rakenne. Käytettävyyden ja saavutettavuuden kannalta on hyvä pitää eri sisältösivut samankaltaisina, niin lukijan ei tarvitse jokaisella sivulla orientoitua uudelleen sisällön esittämistapaan.

Korosta ja elävöitä kohtuudella. Pitkiä tekstimassoja on hyvä jakaa sekä korostaa asioita sopivasti, ja näin antaa antaa lukijan kasteelle kiintopisteitä. Kannattaa kuitenkin varoa liioittelemasta; jos kaikkea korostaa ja elävöittää, tulee sisällöstä meluisaa sekamelskaa, jota on raskas hahmottaa.

Kevennä kuvilla. Kuvat keventävät näkevän käyttäjän käyttökokemusta, ja kuvilla voi havainnollistaa ja kiteyttää asioita. Ylimääräisten kuvituskuvien käyttöä kannattaa harkita, että ajatus ja pysyy itse asiassa.

Karsi, yksinkertaista. Verkossa tietoa etsitään nopeasti silmäillen, joten on tärkeää, että lukija löytää heti ja helposti oleelliset asiat. Olennaiseen keskittyminen auttaa karsimaan ja kiteyttämään asiat myös julkaisua tehdessä, mikä usein johtaa parempaan lopputulokseen myös sisällön kannalta.

Kirjoittaja

Jussi Linkola on projektisuunnittelija ja verkkoviestijä Metropolia ammattikorkeakoulun Media, muotoilu ja konservointi -osaamisalueelta. Osuma-hankkeessa Jussi vastasi verkkosivujen sekä Vaikuttava projekti -verkkojulkaisun toteutuksesta.

Lisätietoja

Osuma-hanke toimi valtakunnallisten Osallistamalla osaamista -kehittämisohjelmien aktivointi- ja koordinointihankkeena vuosina 2018-2021.

Kirjoitus on julkaistu alun perin Metropolia Ammattikorkeakoulun Tikissä-blogissa 25.10.2021.

Tekstissä on hyviä yleisiä huomioita verkkokurssien toteuttamisesta ja myös ajankohtaista pohdintaa koronaviruksen myötä lisääntyneen etäopetuksen aiehuttamasta etäuupumuksesta.

Tapana on ollut laittaa opiskelijat pienryhmiin, zoomin breakoutroomeihin. Olen kuullut breakoutroom-kyllästymisestä ja myös ilmiöstä, kun ryhmiä muodostetaan, ihmisiä häipyy zoom-ympäristöstä. Pidän breakoutroomia kätevänä työkaluna, mutta em. syistä johtuen päätin laittaa tälle kurssille perinteiset tekstipohjaiset verkkokeskustelut.

Lähikurssi verkkoon – case organisaatioiden viestintä

Julisteet ovat ladattavissa Githubista:

• Englanninkielinen julistesetti pdf-muodossa.
• Muut kieliversiot (ei suomenkielisiä versioita).

Tein edellisessä julkaisussa mainitsemani Oiva-hankkeen mentorointi-podcastin litteroinnin tällä tekniikalla.

Tarvikkeet

1. Tietokone, johon saa liitettyä ulkoisen äänilähteen. Tähän tarvitaan mahdollisesti ulkoinen äänikortti, jossa on mikrofoni/linjatulo äänelle. Minulla oli käytössä Zoom H2N -mikrofoni, joka toimii ulkoisena äänikorttina ja johon saa yhdistettyä myös puhelimen.
2. Matkapuhelin, jossa on mediasoitin ja äänilähtö kuulokkeille
3. Audiokaapeli, joka sopii puhelimen kuulokeliitäntään ja tietokoneen tai äänikortin audioliitäntään (usein toimii 3,5mm uros – 3,5mm uros -audiokaapeli).

Litterointiprosessi

1. Avaa litteroitava podcast tai äänitiedosto matkapuhelimesi mediasoittimella (tai verkkoselaimella, jos tiedosto on jo julkaistu)
2. Liitä matkapuhelin tietokoneeseen audioliitäntään sopivalla kaapella
3. Avaa uusi Google-tekstidokumentti, sitten Työkalut / Puhekirjoitus
4. Käynnistä sanelu ”Klikkaa ja puhu” -painikkeesta.
5. Käynnistä podcast matkapuhelimesta.

Tämän jälkeen pitäisi Google-dokumenttiin muodostua tekstiä podcastin puheen mukaisesti. Onnistumiseen vaikuttaa podcastin äänenlaatu sekä puhujan artikulointi ja puhenopeus. Myös verkkoyhteyden pitää olla hyvä, koska puheentunnistus tapahtuu käsittääkseni Googlen palvelimilla reaaliaikaisesti verkon yli.

Todennäköisesti sanelutoiminnolla tehty litterointi sisältää runsaasti virheitä, joten teksti on käytävä ainakin kertaalleen läpi ääniraidan kanssa. Tässä vaiheessa on hyvä korjata virheet sekä lisätä puhujien nimet ja tarvittaessa aikakoodit dialogiin.

Minulla kului tällä tekniikalla noin 3,5 tuntia 20 minuutin mittaisen podcastin litterointiin ja tekstin muotoiluun ja julkaisemiseen verkkosivuilla.

Muita litterointityökaluja

Puheentunnistus kehittyy ja litterointiin on sovelluksia, joista itselläni ei ainakaan vielä ole kokemusta. Listaan tähän kuitenkin muutaman vaihtoehdon. Suomenkielisten podcastien osalta haasteena on pieni kielialue, jonka vuoksi suomen kieli ei ole etusijalla suurille markkinoille pyrkivien yritysten palveluissa.

• Microsoft Word (Office 365 & Web) – Word-tekstinkäsittelyohjelmaan tuli sanelutoiminto (Dictate) syksyllä 2020, ja lisäksi on toiminto tekstin litteroinnille (Transcribe) äänitiedoston pohjalta. Transcribe toimii tällä hetkellä vain englanninkielisellä puheella, sanelu myös suomeksi. (Päivitys 28.3.2025: Office 365 ja Web toimivat tällä hetkellä erittäin hyvin suomenkielisen aineiston litteroinnissa äänitiedoston pohjalta).
• Sonix
• Watson Speech to Text
• Ääni Company

Jos sinulla on kokemuksia tai vinkkejä podcastien saavutettavuuteen ja tekstiversioiden tekemiseen liittyen, voit jakaa ne kommenttikentässä.

Lue myös edellinen julkaisu, joka käsittelee podcastin suhdetta saavutettavuusvaatimuksiin.

Artikkelin kansikuva: Christopher Ivanov on Unsplash.

Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta ja WCAG 2.1

Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta edellyttää siirtymäsäännösten puitteissa, että esimerkiksi viranomaisen ja julkisoikeudellisen laitoksen digitaaliset palvelut ovat saavutettavia.

Saavutettavuusvaatimusten toteutumista valvova viranomainen Aluehallintovirasto ylläpitää saavutettavuusvaatimukset.fi-sivustoa, jonka mukaan on noudatettava WCAG 2.1 eli Web Content Accessibility Guidelines 2.1 -ohjeistusta:

Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta velvoittaa noudattamaan WCAG-ohjeistuksen uusimman version eli WCAG 2.1 -ohjeistuksen A- ja AA-tason kriteerejä.

WCAG 2.1: lain vaatimukset – Saavutettavuusvaatimukset

WCAG 2.1 ja podcast

Podcast on audiotallenne, joten WCAG 2.1 -ohjeistuksessa sitä käsittelevä kohta on Onnistumiskriteeri 1.2.1 Pelkkä audio tai pelkkä video (tallennettu). Onnistumiskriteerin perusteluja ei ole tämän artikkelin kirjoittamishetkellä suomennettu, mutta englanniksi ne ovat:

The intent of this Success Criterion is to make information conveyed by prerecorded audio-only and prerecorded video-only content available to all users. Alternatives for time-based media that are text based make information accessible because text can be rendered through any sensory modality (for example, visual, auditory or tactile) to match the needs of the user.

Understanding Success Criterion 1.2.1: Audio-only and Video-only (Prerecorded)

Tavoitteena on siis tehdä audio- ja videotallenteiden sisältö saavutettavaksi kaikille käyttäjille. Tekstimuotoinen sisältö on saavutettavaa, koska se voidaan esimerkiksi lukea visuaalisesti tai pistenäytöltä tunnustelemalta, tai se voidaan kuunnella ruudunlukuohjelmalla.

Tavoitteen vaatimukset kuvataan seuraavaasti:

In an audio-only presentation, information is presented in a variety of ways including dialogue and sounds (both natural and artificial). In order to present the same information in accessible form, this technique involves creating a document that tells the same story and presents the same information as the prerecorded audio-only content. In this technique, the document serves as long description for the content and includes all of the important dialogue and as well as descriptions of background sounds etc. that are part of the story.

Providing an alternative for time-based media for audio-only content

Edellisestä käy selväksi, että podcast-äänitallenteen vaihtoehtona on tarjottava tekstidokumentaatio, joka sisältää kaiken puhutun tekstin sekä esimerkiksi taustaäänet, jotka ovat osa kokonaisuutta. Tämä on nähdäkseni ainoa saavutettavuusvaatimusten mukainen tapa toteuttaa podcast.

Täydellisen litteroinnin lisäksi voi olla hyvä tehdä podcast-jaksosta myös tiivistelmä, josta selviävät tärkeimmät asiat. Näin käyttäjä voi tiivistelmän perusteella päättää, haluaako tutustua koko sisältöön.

Esimerkkejä podcastien tekstiversioista

• Oiva mentorointi: mind-set ja mahdollisuus – Tekstiversio – Oiva-hankkeen podcast, jonka olen litteroinut Google-dokumentit-sovelluksen sanelutoimintoa käyttäen (tästä lisää seuraavaksi).

Lue myös julkaisuni Podcast-litterointi Google-dokumentin avulla, jos kaipaat helpotusta tekstivastineen tekemiseen.

Jos sinulla on kokemuksia ja esimerkkejä podcastien saavutettavuuteen ja tekstiversioihin liittyen, tai jos haluat korjata tässä tekstissä olevia päätelmiä, voit jakaa ajatuksesi kommenttiosiossa.

Artikkelin kansikuva:  Dan LeFebvre on Unsplash.

• FITech selvitti: Miten vähentää keskeyttämistä verkkokursseilla?
• Suora linkki PDF-tiedostoon: Verkko-oppimisen dropout – Miten edistää läpäisyä ja vähentää keskeyttämistä yliopistojen verkkokursseilla?

Selvityksen esittämät suositukset ovat selkeät, mutta saattavat arjen tiimellyksessä päästä unohtumaan:

1. Kursseille tulee rakentaa mahdollisuuksia opiskelijoiden keskinäiseen sekä opiskelijan ja opettajan väliseen vuorovaikutukseen.
2. Sisällöllistä ja teknistä tukea on tarvittaessa oltava tarjolla. Varmista, että opiskelijoilla on tiedossaan yhteyshenkilön yhteystiedot.
3. Opettaja lähettää kurssin keskivaiheilla viestin, jossa kerrotaan miten toimia, jos on jäänyt kurssilla jälkeen.
4. Ennen kurssin alkua opiskelijoiden opiskelu- ja tietotekninen osaamistaso testataan ja tarjotaan tukea valmiuksiltaan heikoille.

Video sivuaa yleisemminkin saavutettavuusdirektiivin vaatimuksia ja saavutettavuusasioita. Tärkein huomio verkkoon julkaistavien tiedostojen osalta tulee jo videon alkuosassa:

mieti ensin, kannattaako dokumenttia julkaista tiedostona, vai voisiko sen julkaista tavallisena www-sivuna?

Jos julkaiseminen tiedostona kuitenkin on perustelua, huolehdi, että tiedosto on saavutettava.

• Lisää AVIn saavutettavuusainoistoja verkossa.

Ruudullasi avautuva e-kirja jatkaa vuosittain ilmestyvää Digi mikrokirjasarjaa uudistetulla konseptilla. Kirjoittajakunta on laajentunut, jolloin myös artikkeleiden näkökulmat ovat monipuolistuneet. Teoksen peruskonsepti pysyy kuitenkin ennallaan: Digi 2018 tarjoaa mosaiikkimaisen katsauksen vuoden kiinnostavimpiin ilmiöihin muun muassa oppimisteknologian, verkkojulkaisemisen, mobiilipalvelujen ja virtuaalitodellisuuden alalla.

Digi 2018

• Lataa Digi 2018 -kirja PDF-muodossa Theseuksesta.