Ruudullasi avautuva e-kirja jatkaa vuosittain ilmestyvää Digi mikrokirjasarjaa uudistetulla konseptilla. Kirjoittajakunta on laajentunut, jolloin myös artikkeleiden näkökulmat ovat monipuolistuneet. Teoksen peruskonsepti pysyy kuitenkin ennallaan: Digi 2018 tarjoaa mosaiikkimaisen katsauksen vuoden kiinnostavimpiin ilmiöihin muun muassa oppimisteknologian, verkkojulkaisemisen, mobiilipalvelujen ja virtuaalitodellisuuden alalla.

Digi 2018

• Lataa Digi 2018 -kirja PDF-muodossa Theseuksesta.

How to Disable Gutenberg: Complete Guide | Digging Into WordPress

Gutenberg on aiemmin ollut valinnainen lisäosa, joka lähiaikoina on tulossa osaksi WordPress-ohjelmistoa.

Esimerkkinä The Disconnect -verkkojulkaisun ensimmäinen numero.

Ilmeisesti koko sisältö latautuu kerralla selaimeen, mutta vasta yhteyden sammuttamisen jälkeen sen saa näkyviin. Tekijöiden mukaan taustalla on ajatus, että välillä on hyvä sammuttaa verkon houkutukset ja keskittyä ainoastaan käsillä olevaan sisältöön:

We believe you should be able to disconnect from the internet without sacrificing the possibilities of a digital platform. By forcing you to physically disable your internet connection, The Disconnect creates a dynamic that allows you to enjoy engaging, digital content at your own pace.

The Disconnect

Nähtäväksi jää, kuinka laajalle idea leviää. Käytettävyyden näkökulmasta ainakin The Disconnectin toteutus vaikuttaisi ongelmalliselta, kun sivujen sisältö on piilotettu lähdekoodista. Näin ollen luulen, että ruudunlukijan käyttäjät eivät pääse sisältöön ollenkaan käsiksi.

Chris Coyier on koonnut yhteen sivustoja, jotka kokoavat yhteen sivustoja, jotka sisältävät suunnittelutyökaluja ja -resursseja. Esimerkkinä listalla ensimmäisenä oleva The Stocks kattaa muun muassa suuren määrän vapaasti käytettäviä valokuva-, väri-, fontti- ja videotyökaluja ja -kirjastoja.

A Complete Guide To Switching From HTTP To HTTPS – Smashing Magazine

Tämän vuoden teema oli Owning Learning:

Tomorrow’s learning is about ownership. We will own our learning. We will control what, where, when and how we learn.

We will access, link, combine, interpret and interact with knowledge. We will be empowered as never before. We will make learning work for us.

Mietteitä konferenssista

Keskiviikko ja Pre-Conference Worksopit

Keskiviikon Pre-Conference Workshop -tarjonnasta osallistuin aamupäivän A Knowledge Exchange on Open Education: in Search of Sustainable Models sekä iltapäivän DistancE-Learning in Europe – Exchanging Experiences and Knowledge -työpajoihin.

Aamupäivän session tavoitteena oli pohtia taloudellisesti kestäviä vaihtoehtoja avointen oppiresurssien (OER) tuottamiseen ja ylläpitämiseen. Itselleni session kiinnostavuutta lisäsi se, että kaikki oman pöytäni keskustelijat olivat eri maista, joten oppimateriaalien avaamiseen tuli monipuolisia näkökulmia.

Pöydässäni oli muun muassa Open Education Consortiumin hallituksen jäsen Stavros Panagiotis Xanthopoylos.

Yhdessä pöydässä käsiteltiin MOOCeja muun muassa tämän esimerkin kautta:

Aamupäivän session live-muistiinpanot.

Iltapäivän sessio sisälsi ajankohtaisia, etäopetukseen liittyviä tapausesimerkkejä. Yksi hyvä kiteytyskin tarttui mukaan:

Tämä koskettaa ainakin keväällä 2017 järjestettävää Distanssin cMOOC-kokonaisuutta, jossa aiomme jossain määrin hyödyntää Flipped Classroom -ideaa webinaarityöskentelyssä.

Torstai – Opening Plenary ja muu ohjelma

Avauskokoontuminen koostui kolmesta puheenvuorosta. Tricia Wang heitti ohimennen ajatuksen MOOCs Suck!, joka jäi puheisiin koko konferenssin ajaksi. Muuten tästä sessiosta jäi mieleen tekoälypainotus, joka tuntui toistuvan myös muualla konferenssiohjelmassa.

Vaikuttaisi siltä, että tekoäly on opetusteknologia-alalla yksi tulevaisuuden trendi, ja siihen liittyen voisi pohtia, kuinka tekoäly voi toimia opettajan tukena? Toisaalta jossain sessiossa ainakin otsikkotasolla maalailtiin uhkakuvaa tekoälystä opettajan korvaajana.

Seuraavaksi sessioksi valikoitui Gilly Salmonin pitämä Education 1.0 to 3.0. Tämä oli pienoinen pettymys, koska suuri osa ajasta kului eriväristen nauhojen heittelemiseen yleisön joukkoon, jonka jälkeen nauhojen risteyskohtiin jääneiden osallistujien tuli keskustella keskenään nauhojen edustamien asioiden yhteisvaikutuksista.

Iltapäivän sessiona oli itselleni päivän kiinnostavin The New MOOC Look: Creating Tomorrow’s Digital Education Experience -sessio, jossa esiteltiin ajankohtaisia kokemuksia MOOCeista. Kenties kiinnostavinta antia tässä sessiossa oli syventyminen verkko-opetuksessa käytettäviin videoihin, ja tähän liittyen esiteltiin esimerkiksi tätä videokoostetta:

Perjantai – Plenary ja sessiot

Perjantain avauskokoontumisista aiheeksi valikoitui Limitless Learning. Puhujat olivat taitavia ja vakuuttavia, mutta asiat liikkuivat sen verran yleisellä tasolla, ettei oikein mitään hyviä kiteytyksiä jäänyt mieleen. Seminaarikaverini Markus sentään poimi yhden, muistaakseni Diana Laurillardin, ajatuksen:

Perjantain vaikuttavin esitys omalta kohdaltani oli MIT:n Philipp Schmidtin How MIT (Really) Learns. Philipp käsitteli esityksessään MIT:n hakkeri-filosofiaan perustuvia oppimismalleja ja esimerkkejä. Hyvänä luentokikkana tässä toimi paperilennokkien taittelu, jotka luennoitsija pyysi lopuksi heittämään ilmaan.

Hakkerietiikkaa Philipp Schmidtin esityskalvosta:

Muita havaintoja

Suomalainen Caleidon Oy oli yksi konferenssin sponsori ja näytteilleasettaja. Tutustuimme Caleidonin Tuudo-sovellukseen, jota he tarjoavat oppilaitoksille opiskelijoiden arkea helpottavaksi työkaluksi.

Konferenssin avainsanoja olivat ainakin MOOC, AI (Artificial Intelligence) ja oppimisen omistajuus.

Näytteilleasettajista suurin osa oli erilaisten verkko-oppimisympäristöjen ja video-opetusvälineiden tarjoajia.

Lopuksi

OEB on valtavan suuri tapahtuma, jonka lukuisten päällekäisten sessioiden välissä luoviminen on taitolaji. Välillä valinnat onnistuvat, mutta välillä sessiossa istuessaan toivoo valinneensa toisin.

Maailman esimerkkejä nähtyään voi uskoa, että Suomessa verkon opetuskäytössä ollaan ajan hermolla ja etunenässä uusien mahdollisuuksien kartoittamisessa. Eroja vuoden 2010 tapahtumaan ei juuri ollut, konferenssin konsepti ja käytännön järjestelyt olivat hyvin samankaltaiset. Joitain uusia painotuksia ja kuumia sanoja toki oli mukana. Berliini on upea kaupunki.

Kädessäsi tai ruudullasi oleva mikrokirja tarjoaa mosaiikkimaisen katsauksen tämän hetken kiinnostavimpiin ilmiöihin verkon uusien välineiden, sosiaalisen median, mobiilipalveluiden sekä opetus- ja opiskeluteknologian alalta. Petri Silmälä

Petri Silmälä

• Lataa kirja PDF-muodossa: Digi 2016: Ajankohtaisia merkintöjä verkon uusista välineistä ja menetelmistä (pdf 660 kB).

Kaikki Metropolian mikrokirjat: http://mikrokirjat.metropolia.fi/.

Facebook Live Video ei korvaa ammattimaisesti hyvällä kalustolla tuotettua livestreamausta, mutta kevyenä lähetyskanavana se on toimiva.

Esimerkki: Facebook Live Video -toiminnolla tallennettu Country Couple -duon konsertti, joka pidettiin 18.3.2020.

Tuetut päätelaitteet

Live Video -ominaisuus toimii tällä hetkellä Applen iOS-laitteilla sekä Android-laitteilla. Itse olen toistaiseksi käyttänyt palvelua iPhonella ja iPadilla, ja olen nähnyt sitä käytettävän Honor-älypuhelimella, jossa käyttöjärjestelmänä on siis Android.

Jos ominaisuus ei ole käytettävissä omassa Facebook-sovelluksessasi, kannattaa päivittää sovellus uusimpaan versioon. Jos ominaisuus siltikään tule käyttöön, ei liene muuta vaihtoehtoa kuin odottaa, että toiminto jossain vaiheessa aktivoituu.

Lähetyksen tekeminen

Facebook Live Video -lähetys aloitetaan normaalin tilapäivityksen kautta. Jos ominaisuus käytettävissä, näkyy tilapäivitysikkunassa videolähetyksen symboli. Videolähetyksen voi käynnistää henkilökohtaisen profiilin, Facebook-sivun tai Facebook-ryhmän tilapäivityksen kautta.

Videolähetyssymbolin klikkaamisen jälkeen avautuu näkymä, jossa aloitettavalle lähetykselle annetaan kuvaus ja asetetaan julkisuusasetukset. Siirry live-tilaan -painikkeella lähetys alkaa.

Lähetyksen aikana katsojat voivat kommentoida käynnissä olevaa lähetystä tekstikommenteilla. Videon lähettäjällä on mahdollisuus poistaa ja estää häiritsevien kommenttien tekijöiden kommentit lähetyksen aikana.

Käynnissä olevaa lähetystä voi myös jakaa Facebookin sisällä ja näin houkutella paikalle lisää katsojia. Lähetyksen voi jakaa kuten minkä tahansa Facebook-julkaisun esimerkiksi kavereille oman Facebook-seinän kautta, Facebook-sivuille tai ryhmiin. Luonnollisesti video näkyy kuitenkin lähettäjän tekemien näkyvyysasetusten mukaisesti vain niille käyttäjille, kenelle katseluoikeus on annettu.

Kun lähetys päättyy, video jää Facebookiin näkyviin kuten muutkin tilapäivitykset. Lisäksi videon voi tallentaa myös oman päätelaitteen muistiin, jolloin sitä voi vaikkapa muokata jollain videoeditorilla.

Lähetyksen tilastotiedot

Varsin käyttökelpoinen ominaisuus on tilastotietojen kokonaisuus, jonka Facebook-sivulle tehdystä videolähetyksestä saa käytettäväksi. Tilastotiedot jakautuvat osittain varsinaisen reaaliaikaisen lähetyksen aikana tallentuneisiin tietoihin sekä videon sisältävän Facebook-päivityksen tietoihin.

Vinkkejä

• Markkinoi tiedossa olevaa videolähetystä ennakkoon
• Käytä kuvatessa jalustaa – katsojien on miellyttävämpää katsoa vakaata videota varsinkin, jos lähetys on pitkä
• Varmista, että langaton verkkoyhteys tai puhelimen dataliittymä on riittävän nopea
• Anna videolle selkeä ja havainnollinen kuvaus
• Jaa videota eteenpäin jo lähetyksen aikana, jos haluat lisätä katsojamäärää

Tämä blogimerkintä on julkaistu alun perin Luova ja osallistava Suomi -sivustolla.

Iltapäivän ohjelma sisälsi kolme työpaja, joista yhden pidimme Humakin Päivi Timosen kanssa. Aiheitamme olivat muun muassa elinikäinen oppiminen ja digitalisaatio. Työpajamme presentaatioaineisto löytyy tästä:

Päivi Timonen on Humakin lehtori ja verkkopedagogi, joka on vahvasti mukana Humakin Digikampus 2018 -projektissa. Digikampus oli yksi työpajassa käsitelty esimerkkitapaus, koska sen tavoitteena on tarjota opiskelijoille opintoja ja palveluja digitaalissa ympäristöissä sekä luoda verkkoon monipuolisia yhteistyötiloja.

Pääaiheena käsittelimme työpajassamme MOOCeja eli avoimia verkkokursseja, joita on pidetty yhtenä koulutuksen digitalisaation malliesimerkkinä. Jo useiden vuosien ajan on järjestetty verkkokursseja, joille kuka tahansa on voinut osallistua ja päästä näin osalliseksi arvostettujen oppilaitosten ja opettajien opetukseen.

MOOCit ovat näin ollen yksi potentiaalinen väylä oman osaamisen kehittämiselle ja esimerkiksi työn ohessa opiskelulle. Oppilaitokset ovat tavoitelleet niiden avulla esimerkiksi näkyvyyttä, suurempia opiskelijamassoja ja kustannussäästöjä.

Yhtenä tehtävänä pyysimme osallistujia kertomaan, kuinka digitalisaatio näkyy heidän työssään, alallaan ja elämässään. Keskustelua käytiin muun muassa tiedonhankinnan ja ryhmätyön nopeutumisesta, digimurroksesta, joka tapahtui jo 35 vuotta sitten teollisuudessa, koulutuksen muuttumisesta ja oppimisen työläydestä.

Toinen esimerkkitapauksemme eli Distanssi-hankkeessa keväällä 2016 järjestetty Digitaalisen nuorisotyön perusteet -cMOOC-kokonaisuus herätti kiinnostusta ja keskustelua. Kyseessä on kaikille avoin, yhteisöllinen verkkokurssi, jonka tavoitteena on aktivoida osallistujien välistä vuorovaikutusta ja vertaisoppimista.

Kokemustemme mukaan onnistuimme tämän toteutuksen myötä osaltamme vastaamaan Suomen nuorisoalan täydennyskoulutustarpeeseen.

Työpajassa osallistujat saivat myös tutustua kansainväliseen avointen verkkokurssien tarjontaan ja etsiä itseään kiinnostavia kursseja. Osallistujien löytämät aiheet olivat monipuolisia ja käsittelivät muun muassa yrittäjyyttä, valokuvausta, englannin kieltä sekä koodaamista.

Kiitos kaikille työpajaosallistujille, toivottavasti saitte ideoita oman työnne kehittämiseen ja ammatillisen kehittymisen ja oppimisen tukemiseen.

Julkaistu alun perin Luova ja osallistava Suomi -sivustolla.