Tiivistelmä

Luento käsitteli median, mediatuktimuksen, mediatalouden ja sosiaalisen median peruskäsitteitä ja ominaispiirteitä. Minulle tutuinta olivat sosiaalisen median määrittelyyn, ansaintalogiikoihin ja ominaispiirteisiin liittyvät asiat. Piristävää oli pitkästä aikaa pyöritellä näitäkin asioita teoreettisella määrittelytasolla, kun itse tulee enimmäkseen toimittua käytännön parissa.

Itse en ole aiemmin perehtynyt mediatutkimukseen enkä mediatalouden tutkimukseen, joten näitä voisin jatkossa tutkiskella tarkemmin. Voisi olla hyvä lukea ainakin jokin esiin nostetuista mediatalouden tutkimukseen liittyvistä perusteoksista.

Luentomuistiinpanoja

Median määritelmä – aloitimme luennon pohtimalla ryhmissä median määritelmää omien kokemustemme pohjalta. Esiin nousi ainakin seuraavia asioita: lähettäjä, väline, formaatti, vastaaottaja, luotettavuus jne. Opettajan määritelmä, media:

technologigal medium applied to certain tasks and that this medium influences the perception of the world and changes human thought.

Gwenaëlle korosti, että ei voida esittää yhtä yleispätevää kuvausta, ja kurssilla lähestymme mediaa eri näkökulmista. Tätä edesauttaa se, että ryhmän opiskelijat ovat eri taustoista.

Mediatutkimuksen kolme näkökulmaa: 1) taiteelliset arvot ja esteettiset muodot 2) tuotantoprosessi 3) sosioegologinen analyysi.

Median ja etenkin uuden median kehitys on niin nopeaa, että tutkimukset vanhenevat nopeasti. Asiat ovat myös niin uusia, että niitä on vaikea tutkia, kun ei ole riittävää historiallista jatkumoa.

Mediatalouteen liittyen tulemme käsittelemään ainakin tekijänoikeutta, omistajuutta jne. Mediatalouden tutkimuksesta merkittäviä teoksia:

• http://en.wikipedia.org/wiki/Journal_of_Media_Economics
• http://www.mcm.unisg.ch/en/Chairs/MCM+3/Publications/JMM.aspx
• http://www.jombs.com/

(Toivottavasti oikeat linkit :)

Seuraava ryhmätyö liittyi uuden median arvoketjuihin, pohdimme erilaisia ansaintamalleja. Michael Porterin arvoketjumalli

Seuraava luennoijan avaama käsite oli osallisuustalous – tilanne, jossa tuotetaan jotain omaehtoisesti osallistuen. Malli toimii usealla tasolla User Generated Contentin suhteen. Esimerkkinä esim. Wikipedia.

Käsitteitä

• Sosiaalinen media – milloin se on keksitty? Vuonna 2004. Web 2.0
• Folksonomy – kollaboraativinen sisällön kategoriointi, esim tagien kautta
  • http://flickr.com/photos/tags/
  • http://www.youtube.com/
  • http://delicious.com/
  • http://blogilista.fi/
  • http://tumblr.com/

Tämän jälkeen paneuduimme sosiaalisen median käsitteeseen, kuka sen esitti ensin? Shipley vai O’Reilly? Jompi kumpi. O’Reilly käytti sitä kuvaamaan blogien, wikien ja sosiaalisten verkkopalvelujen rakentumista uudenlaiseksi osallistavan median muodoksi. 1997 termiä tosin jo käytettiin internetiin liittyen ensimmäisen kerran, mutta eri yhteydessä ja eri tarkoituksen kuvaamisen. Kritiikkinä termille voisi esittää, että määrittelemällä tämä uusi median muoto sosiaaliseksi, vihjataan, että muu media olisi "epäsosiaalista", mikä ei tietenkään pidä paikkaansa.

Social Media: Introduction to the tools and processes of participatory economy – Lietsala, Katri & Sirkkunen, Esa

Seuraavassa ryhmätyössä pohdimme viittä luonteenpiirrettä, jotka määrittelevät sosiaalista mediaa – ainakin teknologia, vuorovaikutus, user generated content, yhteisöt jne.