Kirjoitin aiheesta kaksi blogimerkintää melko tarkalleen kolme vuotta sitten, kun olimme käyttäneet menetelmää ensimmäisen kerran: Verkkokurssin suunnittelua Carpe Diem -menetelmällä ja Carpe Diem -suunnittelun 2. päivä. Oli mukava palata noihin innostuneisiin kehittämistunnelmiin.

Ensimmäisen päivän työskentelyn jälkeen olimme rakentaneet verkkokurssien kuvakäsikirjoitukset fläppipapereiden ja tarralappujen avulla, ja meille alkoi piirtyä käsitys kurssien oppimistavoitteista, opettettavista asioista, etenemisjärjestyksestä, harjoitustehtävistä ja arviointtavoista. Toinen päivä alkoi kurssiaktiviteettien suunnittelulla.

E-tivities, aktiviteetit

Carpe Diem -menetelmässä kurssin aktiviteettit suunnittellaan e-tivity-nimisen rakenteen mukaisesti. Tavoitteena on suunnitella ja kuvata aktiviteetti, eli esimerkiksi opiskelijoille annettava tehtävä, huolellisesti ennen oppimisalustalle viemistä. Esimerkkinä aktiviteetti, jota työstin aamupäivän aikana:

Tämäkin työvaihe, kuten fläppi ja tarralaput, oli nähdäkseni tarkoitettu ajatusharjoitukseksi ennen varsinaiseen verkko-oppimisympäristöön siirtymistä. Tehtävän läpiajattelu oli ainakin itselleni selkeyttävä välivaihe, jonka jälkeen verkkoalustalla työskentely oli määrätietoisempaa.

Ensimmäiset toiminnot kurssialustalle

Olimme suunnittelemassa verkkokurssia ja pääsimme työstämään aineistoja kurssialustalle toisena suunnittelupäivänä aamupäivän lopuksi. Valmiiksi suunniteltujen aktiviteettien kanssa tutkimme oppimisympäristömme työkaluja ja pyrimme löytämään eri tehtäville sopivat välineet. Yhdessä työskennellen tämä vaihe sujui mukavasti. Kukin työskenteli omien tehtäviensä parissa, mutta ilmassa oli vuorovaikutusta, ääneen ajatettelua ja ideoiden jaettua rakentelua.

Reality check

Seuraava Carpe Diem -työvaihe on tehtyjen aktiviteettien tarkistus. Meillä tästä työvaiheesta vastasi suunnittelutyöryhmän ulkopuolinen lehtori Humakista, joka kävi kokeilemssa kaikkia tähän mennessä oppimisympäristöön tuotettamiamme tehtäviä.

Reality check -palautteen pohjalta aktiviteetteja muokattiin taas käyttäjäystävällisempään suuntaan ja samalla kokonaisuutta paranneltiin ja täydenneltiin.

Jatkosta sopiminen

Päivän päätteeksi kävimme vielä läpi työpajan tulokset ja totesimme, että olimme päässeet hyvin eteenpäin. Kaikilla oli varsin selvä käsitys omien kurssien jatkotoimenpiteistä. Carpe Diem -mallin mukaisesti tässä vaiheessa olisi tullut laatia – jälleen valmiiseen formaattiin perustuva – action plan eli toimintasuunnitelma, mutta me jätimme tämän tällä kertaa tekemättä. Jatkon osalta tarvittavat toimet tuntuivat melko selviltä ja toisaalta väsymys alkoi jo varmasti painaa kaikkia osallistujia.

Itse Carpe Diem -menetelmä onnistui yllätämään minut toimivuudellaan ja hyödyllisyydellään. Edelleen suosittelen kokeilemaan tätä työtapaa verkkokurssien suunnitteluun. Kiitokset Mikalle, Päiville, Suville, Markukselle ja Erjalle antoisasta työskentelystä.

Verkkokurssin rakentaminen on työläs tehtävä, ja mitä suurempi kurssi sitä suuremmaksi työmäärä kasvaa. Suurten, avointen verkkokurssien (MOOC) yleistyttyä on käynyt selväksi, että kurssin toteuttamisessa tarvitaan eri alueiden osaajia ja yhteistyötä. Opettaja esimerkiksi voi tuntea opettamansa sisällön, mutta tarvitsee mahdollisesti apua opetusmateriaalin pedagogiseen suunnitteluun ja tekniseen toteutukseen. Myös kurssin rakenteen, oppimistehtävien ja arvioinnin määrittelyssä on hyötyä erikoistuneiden osaajien yhteistyöstä. Carpe Diem -malli ohjaa tällaisia monialaisia tiimejä kurssien tavoitteiden ja sisältöjen määrittelemisessä ja rakentamisessa.

Toteutamme Distanssi-hankkeessa Digitaalisen nuorisotyön perusteet MOOC -kokonaisuuden keväällä 2016 Humakin, Metropolian, Verken ja Koordinaatin kesken. Humakin Päivi Timonen tutustui Carpe Diem -menetelmään Online Educa Berlin -konferenssissa joulukuussa 2014, ja esitti sitä Distanssin työvälineeksi.

Carpe Diem käytännössä

Gilly Salmonin verkkosivuilta löytyvä Carpe Diem -opas (pdf) tarjoaa perusteelliset ohjeet menetelmän käyttöön. Tässä joitain kokemuksiani ja ensimmäisen työpajapäivän jälkeen.

Kaksipäiväinen työpaja, ensimmäinen päivä

Carpe Diem -menetelmän ydin tiivistyy koko suunnittelutiimin yhteiseen, kaksipäiväiseen suunnittelutyöpajaan, jonka kulku on määritelty tarkasti.

Noin 2-4 viikkoa ennen työpajaa pidetään ennakoiva kokous, jossa menetelmän tarkoitus ja työpajan tavoitteet selvennetään sekä varmistetaan osallistujat.

Esimmäisen työpajapäivän aikana tavoitteena rakentaa tulevalle kurssille suunnitelma ja kuvakäsikirjoitus. Kurssisuunnitelma rakennetaan perinteisin menetelmin fläppitaulun ja tarralappujen avulla. Työ alkaa kurssin mission määrittelyllä, minkä jälkeen hahmotellaan kurssille tavoiteltava look and feel, eli miltä kurssin toivotaan opiskelijoista näyttävän ja tuntuvan.

On huomattavasti helpompaa pohtia eri aiheita ja mahdollisia toteutustapoja, etenemistä ja toteutuksen rytmiä seinätaulun ja siirreltävien lappujen avulla yhdessä ääneen ajatellen, kuin yrittää lähteä rakentamaan kokonaisuutta suoraan verkkoympäristöön.

Alkuasetelman jälkeen kurssia lähdetään purkamaan loppupäästä, eli määritellään oppimistavoitteet ja -tulokset. Oppimistavoitteiden osalta pohditaan myös arviointia ja mahdollisuuksia hyödyntää arvioinnissa kurssialustan automaattisia arviointi- ja palautetyökaluja.

Edellisen pohjalta työstetään kurssin kuvakäsikirjoitus fläppipaperin ja tarralappujen avulla. Fläppipaperille piirretään kurssin aikataulu esimerkiksi viikkotasolla, ja ”opetettavat” asiat viedään kalenteriin oppimisen kannalta luontevaan järjestykseen. Tämän jälkeen lisätään kurssin aikana teetettävät tehtävät ja määritellään arvioitavat kohteet. Tarralappuja käyttäen asioita voidaan helposti siirtää paikasta toiseen sekä lisätä ja poistaa näppärästi.

Viiden vaiheen malli

Yksi tärkeä osa kuvakäsikirjoituksen työstämisessä on niin ikään Salmonin kehittämä viiden vaiheen malli (Five stage Model), joka kuvaa opiskelijan eriasteista tuen määrää ja painottumista verkkokurssin eri vaiheissa.

Ensimmäisessä vaiheessa esimerkiksi on tärkeää huolehtia opiskelijoiden pääsystä kurssialustalle ja motivoinnista kurssia kohtaan, kun taas viidennessä vaiheessa opiskelijat jo hyödyntävät oppimiaan asioita ja kehittävät sovelluksia opitusta.

Tunnelmat ensimmäisestä päivästä

Digitaalisen nuorisotyön perusteet MOOC muodostuu kolmesta itsenäisestä mutta tiiviisti toisiinsa linkittyvästä moduulista. Suunnittelupäiväämme osallistui kuusi henkilöä, ja työskentelimme välillä yhdessä, välillä työpareina yksittäisten moduulien parissa.

Mielestäni menetelmä on varsin valmiiksi pureskeltu ja selvästi huolellisen kehittämisen tulos. Ainakin ensimmäisen päivän aikana erilaiset ideointitehtävät, konkreettiset työvälineet ja ohjattu ajatusten kehittely tuntuivat toimivilta, ja esimerkiksi omalla vetovastuullani oleva moduuli 2 eteni suurin harppauksin kohti konkretiaa. On huomattavasti helpompaa pohtia eri aiheita ja mahdollisia toteutustapoja, etenemistä ja toteutuksen rytmiä seinätaulun ja siirreltävien lappujen avulla yhdessä ääneen ajatellen kuin yrittää lähteä rakentamaan kokonaisuutta suoraan verkkoympäristöön.

Olen aiemmin kuvannut pedagogisen käsikirjoituksen hyödyntämistä kurssin suunnittelussa ja nyt voin todeta, että Carpe Diem tuo prosessiin kaipaamaani apua siihen, kuinka työ tehdään pelkän mitä tulee tehdä lisäksi.

Carpe Diem on lähtökohtaisesti tiimien työkalu, mutta valitettavasti tällainen kahden päivän panostus kurssin suunnitteluun ei aina ole mahdollinen. Kiireisessä oppilaitosmaailmassa voi olla vaikeaa järjestää ryhmälle kahta perättäistä suunnittelupäivää, kun haastavaksi voi osoittautua jo riittävän tiimin ja resurssien järjestäminen. Väitän silti, että järjestelmälliseen ja koeteltuun alkusuunnitteluun panostaminen vähentää resurssien tarvetta myöhemmin. Eikä mikään estäne soveltamasta menetelmää vaikka yksin toteutettavan verkkokurssin suunniteluvälineenä.

Kiinnostuneena odotan, mitä huominen suunnittelupäivä tuo mukanaan, kun lähdemme Carpe Diem -käsikirjan mukaisesti viemään suunniteltuja asioita verkkoympäristöön. Lopuksi tavoitteena on tuottaa yhteinen toimintasuunnitelma kurssin viimeistelemiseksi. Jo tässä vaiheessa suosittelen Carpe Diem -menetelmän kokeilemista kaikille verkkokurssien parissa työskenteleville.