Osallistuin julkaisuun kirjoituksellani cMOOC-toteutus Moodlerooms-alustalla. Kokemuksia ja suosituksia, joka on luettavissa myös täällä Tarkkaamo-blogissa.

Kädessäsi tai ruudullasi oleva mikrokirja tarjoaa mosaiikkimaisen katsauksen tämän hetken kiinnostavimpiin ilmiöihin verkon uusien välineiden, sosiaalisen median, mobiilipalveluiden sekä opetus- ja opiskeluteknologian alalta. Petri Silmälä

Petri Silmälä

• Lataa kirja PDF-muodossa: Digi 2016: Ajankohtaisia merkintöjä verkon uusista välineistä ja menetelmistä (pdf 660 kB).

Kaikki Metropolian mikrokirjat: http://mikrokirjat.metropolia.fi/.

Antti Rinkinen Tamora Oy:stä piti pienen luennon sanomalehtien kehityksestä niiden syntyajoilta aina tähän päivään ja tulevaisuudennäkymiin liittyen. Kirjasin pienet muistiinpanot.

Sanomalehtien historiaa Suomessa. Lähtökohtana 1800-luvun loppupuolella kansan sivistäminen, ajettiin suomalaisuuden asiaa. 1990-1991 lehtien levikit olivat huipussaan, laman myötä alkoi pudotus. Siihen saakka esimerkiksi toimeentulotukeen sisältyi sanomalehtitilaus. Aluksi vielä kuviteltiin, että ala lähtee uuteen nousuun – ”kyllä tää tästä” – mutta lopulta oli todettava, että bisneksen luonne muuttui pysyvästi.

2000-luvun alkupuolella internet tuli vahvasti sanomalehtien todellisuuteen. Sen merkitystä ei aluksi ymmärretty, noin 2005 havahduttiin, että ihmiset viettävät netissä paljon aikaa. Aluksi lehdet lähtivät verkkoon siltä pohjalta, että kaikki jutut työnnettiin verkkoon sen kummemmin ajattelematta, miten sisältö sinne verkkoon istuu. Kun levikit laskivat edelleen, ajateltiin, että syy on internetin. Kuitenkaan tilastojen perusteella ei löydy korrelaatiota tilausmäärien ja juttujen verkkojulkaisujen välillä.

Sitten päätettiin olla netissä kuten netissä ollaan. Tehtiin suuria näköislehtiä, jotka kuitenkin olivat raskaita ja hankalia käyttää. Varsinkin mobiililaitteilla verkkoon siirretyn painopinnan tarkastelu on erittäin hankalaa.

Mikä se sanomalehti oikein on? Se on moninainen kokonaisuus, joka eri lukijoille tarkoittaa eri asioita: se voi olla fyysinen tuote, toimituksellinen sisältö, ostetaan-myydään -palsta, makkaramainos ja niin edelleen. Suomessa sanomalehden merkitys on ollut suuri, on ollut tärkeää, että lehti on aamulla kahvipöydässä eteen kannettuna. Sanomalehti on moniaistillinen tuote.

Nykyinen elämänrytmi ja esimerkiksi lisääntyneet yhden hengen taloudet eivät oikein istu sanomalehden kanssa yhteen. Yksin asuvalle lehtitilaus voi tuntua jo kalliilta, vaikka periaatteessa vähän yli eurolla päivässä voi saada laadukkaan tuotteen aamulla kotiin kannettuna. Parhaimmillaan lehtien kattavuus oli 80 % kaupungin talouksista, ja näistä kestotilauksia 90 %.

Toimialan pitäisi määritellä itsensä uudelleen. Toimitus ja lehti eivät enää määrittele puheenaiheita, keskusteluja käydään verkossa muilla foorumeilla. Lehtijuttujakin toki kommentoidaan verkossa runsaasti, mutta itse lehteen esimerkiksi mahtuu kymmenisen yleisönosastokirjoitusta päivässä.

Omat tunnelmat

Tämä oli tavallaan virkistävä poikkeus toistaiseksi pidettyjen koulutuspäivien joukossa. Ei tässä varsinaisesti uusia oivalluksia tullut, mutta esitys oli sopivan tiivis, miellyttävästi esitetty ja sopivan informatiivinen.

Mikrokirja koostuu poiminnoista, jotka kuvaavat digitalisaation mukanaan tuomia tuoreimpia työ- ja opiskeluvälineitä ja alan laajempia nykysuuntauksia. Uusille virtauksille avoin kansalainen saa niistä lisävirikkeitä oman työnsä tai opiskelunsa kehittämiseen.

• Lataa kirja PDF-muodossa: Digi 2015: Ajankohtaisia merkintöjä verkon uusista välineistä ja menetelmistä (pdf 362 kB).

Kaikki Metropolian mikrokirjat: http://mikrokirjat.metropolia.fi/.

Taustatietoja

Muutamia keskeisiä linkkejä, aikatauluja ja lisätietoja tutkinnon suorittamiseen liittyen:

• Koulutus etenee Metropolian tuotekehittäjät -blogin tahdissa.
  • Ensimmäisen päivän muistiinpanot.
• Metropolian tuotekehittäjät -Pinterest-tili.
• MetropolianTK -Twitter-tili.

Päivän kulkua

Tämän DigiEAT:n Sisällöllisestä koulutuksesta vastaa Tamora Oy, ja aamupäivällä toimitusjohtaja Jaana Utti piti esityksen avoimesta digitaalisesta maailmasta. Esityksessä käytiin läpi työelämän tilannetta ja digitalisaation aiheuttamia muutoksia.

Lounastehtävä

Lounaan aikana: miettikää aamupäivästä jokin ajatus, ottakaa valokuva, ja kirjoittakaa muutamalla rivillä, mikä on tärkeää yhteiskunnan ja Metropolian kannalta.

Otin pari kuvakaappausta puhelimesta, jotka mielestäni heijastelevat digitaalisuuden vaikutuksia arjen tasolla:

Muiden osallistujien kuvia löytyy lounastehtävä-Pinterest-taulusta.

Kotitehtävä

Kotitehtäväksi annettiin luettavaa, kolmen hengen ryhmille kaikille oma kirja tai muu julkaisu. Itse päädyin hallitusohjelmaryhmään:

1. Lue hallitusohjelma 2015.
2. Katsele maailmaa hallitusohjelman näkökulmasta parin viikon ajan. Älä keskustele, älä arvostele, älä arvioi.
3. Kahden viikon jälkeen vaihtakaa ajatuksia ja kirjoittakaa yhteinen blogikirjoitus asiasta, mielellään kuvien kanssa.

Tutkintoon liittyviä asioita

Tutkinto-osiosta vastaa Koulutuskeskus Salpaus. Tutkintoon liittyvä ammattitaito osoitetaan tekemällä työtehtäviä, jotka sisällöllisesti vastaavat tutkintoa. Henkilöllä on oltava organisaatiossa sellainen asema, että hänellä voi tehdä tuotekehitystehtäviä. Tuotekehitystyö on tarkoitus viedä käytäntöön.

Osaamisperusteet löytyvät OPH:n määräyksestä 35/011/2007, Näyttötutkinnon perusteet – Tuotekehittäjän erikoisammattitutkinto 2008 (PDF).

Kolmiportainen osaaminen

1. Tuotekehitystä tukevat menetelmät
2. Tuotekehitystyön valmistelu
3. Oman tuotekehitystyön toteutus

Noin 20%-50% lähiopetusta ja loput opitaan työn parissa.

Muita asioita

Keskusteltiin Metropolian tuotekehitysprojekteista, eli millaisia tuotteita ja palveluja tutkinnon osana haluttaisiin kehitettävän.

Käytiin läpi oppisopimuskäytäntöjä ja muita käytännön asioita.