Kirjoitin aiheesta kaksi blogimerkintää melko tarkalleen kolme vuotta sitten, kun olimme käyttäneet menetelmää ensimmäisen kerran: Verkkokurssin suunnittelua Carpe Diem -menetelmällä ja Carpe Diem -suunnittelun 2. päivä. Oli mukava palata noihin innostuneisiin kehittämistunnelmiin.

Sanna Ruhalahti, Markus Söderlund ja Päivi Timonen ovat julkaisseet verkkoartikkelin, joka käsittelee opiskelijoiden oppimiskokemuksia Distanssi-hankkeen cMOOC-jaksoilla.

Artikkeli pohjautuu keväällä 2017 järjestettyjen kolmen cMOOC-opintojakson osallistujille tehtyihin palautekyselyihin.

Kurssien toteutukseen voi tutustua esimerkiksi tämän Verkkokurssin rakentumisesta – tapaus Distanssi -blogikirjoitukseni myötä.

Distanssi-hankkeen kuulumisia

Digitaalisen nuorisotyön kolmen kurssin kokonaisuus järjestettiin keväällä 2017 toisen kerran. Kursseille osallistui nuorisoalalla työskenteleviä ja alaa opiskelevia ympäri Suomen. Osallistujamäärät olivat alhaisemmat kuin keväällä 2016, mutta kenties kurssien jatkokehityksen ansiosta läpäisyprosentti nousi jonkin verran.

Osallistujamäärät keväiden 2016 ja 2017 kursseilla

Kurssit jatkuvat jo syksyllä 2017, tosin suunnitelmissa on aiempaa kevyemmin ohjattu kokonaisuus. Toisin sanoen opiskelu on itsenäisempää kuin aiemmin, tai ainakaan valmentajat eivät seuraa kurssien etenemistä yhtä tiiviisti kuin aiemmilla kursseilla.

Tervetuloa mukaan, kurssit avautuvat Distanssin kurssialustalle kesän jälkeen.

Osallistuin julkaisuun kirjoituksellani cMOOC-toteutus Moodlerooms-alustalla. Kokemuksia ja suosituksia, joka on luettavissa myös täällä Tarkkaamo-blogissa.

Tämän vuoden teema oli Owning Learning:

Tomorrow’s learning is about ownership. We will own our learning. We will control what, where, when and how we learn.

We will access, link, combine, interpret and interact with knowledge. We will be empowered as never before. We will make learning work for us.

Mietteitä konferenssista

Keskiviikko ja Pre-Conference Worksopit

Keskiviikon Pre-Conference Workshop -tarjonnasta osallistuin aamupäivän A Knowledge Exchange on Open Education: in Search of Sustainable Models sekä iltapäivän DistancE-Learning in Europe – Exchanging Experiences and Knowledge -työpajoihin.

Aamupäivän session tavoitteena oli pohtia taloudellisesti kestäviä vaihtoehtoja avointen oppiresurssien (OER) tuottamiseen ja ylläpitämiseen. Itselleni session kiinnostavuutta lisäsi se, että kaikki oman pöytäni keskustelijat olivat eri maista, joten oppimateriaalien avaamiseen tuli monipuolisia näkökulmia.

Pöydässäni oli muun muassa Open Education Consortiumin hallituksen jäsen Stavros Panagiotis Xanthopoylos.

Yhdessä pöydässä käsiteltiin MOOCeja muun muassa tämän esimerkin kautta:

Aamupäivän session live-muistiinpanot.

Iltapäivän sessio sisälsi ajankohtaisia, etäopetukseen liittyviä tapausesimerkkejä. Yksi hyvä kiteytyskin tarttui mukaan:

Tämä koskettaa ainakin keväällä 2017 järjestettävää Distanssin cMOOC-kokonaisuutta, jossa aiomme jossain määrin hyödyntää Flipped Classroom -ideaa webinaarityöskentelyssä.

Torstai – Opening Plenary ja muu ohjelma

Avauskokoontuminen koostui kolmesta puheenvuorosta. Tricia Wang heitti ohimennen ajatuksen MOOCs Suck!, joka jäi puheisiin koko konferenssin ajaksi. Muuten tästä sessiosta jäi mieleen tekoälypainotus, joka tuntui toistuvan myös muualla konferenssiohjelmassa.

Vaikuttaisi siltä, että tekoäly on opetusteknologia-alalla yksi tulevaisuuden trendi, ja siihen liittyen voisi pohtia, kuinka tekoäly voi toimia opettajan tukena? Toisaalta jossain sessiossa ainakin otsikkotasolla maalailtiin uhkakuvaa tekoälystä opettajan korvaajana.

Seuraavaksi sessioksi valikoitui Gilly Salmonin pitämä Education 1.0 to 3.0. Tämä oli pienoinen pettymys, koska suuri osa ajasta kului eriväristen nauhojen heittelemiseen yleisön joukkoon, jonka jälkeen nauhojen risteyskohtiin jääneiden osallistujien tuli keskustella keskenään nauhojen edustamien asioiden yhteisvaikutuksista.

Iltapäivän sessiona oli itselleni päivän kiinnostavin The New MOOC Look: Creating Tomorrow’s Digital Education Experience -sessio, jossa esiteltiin ajankohtaisia kokemuksia MOOCeista. Kenties kiinnostavinta antia tässä sessiossa oli syventyminen verkko-opetuksessa käytettäviin videoihin, ja tähän liittyen esiteltiin esimerkiksi tätä videokoostetta:

Perjantai – Plenary ja sessiot

Perjantain avauskokoontumisista aiheeksi valikoitui Limitless Learning. Puhujat olivat taitavia ja vakuuttavia, mutta asiat liikkuivat sen verran yleisellä tasolla, ettei oikein mitään hyviä kiteytyksiä jäänyt mieleen. Seminaarikaverini Markus sentään poimi yhden, muistaakseni Diana Laurillardin, ajatuksen:

Perjantain vaikuttavin esitys omalta kohdaltani oli MIT:n Philipp Schmidtin How MIT (Really) Learns. Philipp käsitteli esityksessään MIT:n hakkeri-filosofiaan perustuvia oppimismalleja ja esimerkkejä. Hyvänä luentokikkana tässä toimi paperilennokkien taittelu, jotka luennoitsija pyysi lopuksi heittämään ilmaan.

Hakkerietiikkaa Philipp Schmidtin esityskalvosta:

Muita havaintoja

Suomalainen Caleidon Oy oli yksi konferenssin sponsori ja näytteilleasettaja. Tutustuimme Caleidonin Tuudo-sovellukseen, jota he tarjoavat oppilaitoksille opiskelijoiden arkea helpottavaksi työkaluksi.

Konferenssin avainsanoja olivat ainakin MOOC, AI (Artificial Intelligence) ja oppimisen omistajuus.

Näytteilleasettajista suurin osa oli erilaisten verkko-oppimisympäristöjen ja video-opetusvälineiden tarjoajia.

Lopuksi

OEB on valtavan suuri tapahtuma, jonka lukuisten päällekäisten sessioiden välissä luoviminen on taitolaji. Välillä valinnat onnistuvat, mutta välillä sessiossa istuessaan toivoo valinneensa toisin.

Maailman esimerkkejä nähtyään voi uskoa, että Suomessa verkon opetuskäytössä ollaan ajan hermolla ja etunenässä uusien mahdollisuuksien kartoittamisessa. Eroja vuoden 2010 tapahtumaan ei juuri ollut, konferenssin konsepti ja käytännön järjestelyt olivat hyvin samankaltaiset. Joitain uusia painotuksia ja kuumia sanoja toki oli mukana. Berliini on upea kaupunki.

Tämän rahoituksen ja jatkon turvin on tarkoitus vakiinnuttaa avoimiin verkkokursseihin perustuva digitaalisen nuorisotyön koulutus sekä selvittää kysyntää ja mahdollisuuksia kansainvälisille kursseille.

Kuvaan tässä artikkelissa keväällä 2016 järjestetyn Digitaalisen nuorisotyön perusteet -cMOOC-kokonaisuuden suunnittelua ja toteutusta Moodlerooms-kurssialustalla.

Kurssikokonaisuus oli Distanssi – MOOC nuorisotyön digitaalisen työotteen vahvistajana -hankkeen toteuttama, kaikille avoin verkkokurssi, jonka tavoitteena oli parantaa nuorisoalan valmiuksia ja nuorisotyöntekijöiden osaamista digitaalisen nuorisotyön parissa.

Hanke oli opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama ja sitä koordinoi Humanistinen ammattikorkeakoulu yhdessä Metropolia Ammattikorkeakoulun kanssa. Yhteistyökumppaneina olivat valtakunnalliset nuorisoalan kehittämiskeskukset Verke ja Koordinaatti.

Digitaalisen nuorisotyön perusteet -kokonaisuus rakentui kolmesta yhden opintopisteen osasta, jotka ovat 1. Johdatus digitaaliseen nuorisotyöhön, 2. Digitaalinen osallisuus ja toimijuus nuorisotyössä sekä 3. Digitaalinen kohtaaminen ja dialogisuus nuorisotyössä. Keväällä 2016 pidetyille pilottikursseille ilmoittautui opiskelijoita seuraavasti: 259 (1. kurssi), 262 (2. kurssi) ja 217 (3. kurssi).

Mikä on cMOOC?

MOOC (Massive Open Online Course) tarkoittaa verkossa pidettävää kurssia, jolle kuka tahansa saa osallistua (Wikipedia 2016). MOOC-toteutuksissa on perinteisesti erotettu kaksi mallia, joista toisessa korostuvat tiedon tuottaminen ja osallistujien välinen vuorovaikutus, kun taas toinen painottuu enemmän valmiiksi annetun tiedon omaksumiseen (Siemens 2012).

Nämä lähestymistavat erotetaan toisistaan etuliitteillä c- ja x-, eli puhutaan yleisesti cMOOC- ja xMOOC-toteutuksista (mt.).

Digitaalisen nuorisotyön perusteet -kokonaisuus suunniteltiin alusta alkaen cMOOC-näkökulmasta, eli kurssiaktiviteetit rakennettiin osallistujien keskusteluja, ajatustenvaihtoa ja vertaisoppimista tukemaan. Oletimme kursseja rakentaessamme, että osallistujat tulevat olemaan taustoiltaan, tiedoiltaan ja taidoiltaan erilaisia, joten toisilta oppimisen mahdollistaminen oli tärkeässä osassa toteutuksia suunniteltaessa.

Osallistujien vuorovaikutukseen nojaavalla kurssilla ohjauksella on keskeinen rooli. Omalla kurssillamme ohjaus rakentui Humakin valmennuspedagogiikan varaan. Siinä korostuvat ryhmässä oppiminen ja työelämälähtöisyys (Humak 2014). Opiskelijaryhmien työskentelyä ohjasivat e-valmentajat, joista kukin huolehti opiskelijaryhmiensä opintojen etenemisestä.

Moodlerooms: viritetty Moodle pilvessä

Moodlerooms on yhdysvaltalainen verkko-opetukseen erikoistunut yritys, jonka tärkein tuote on kaupallinen, pilvipohjainen Moodlerooms-verkkokurssialusta (Moodlerooms 2016). Moodlerooms-alusta perustuu avoimen lähdekoodin Moodle-ohjelmistoon, jonka perusominaisuuksia on laajennettu ja ulkoasua kehitetty toimimaan tavallista Moodlea monipuolisemmin eri päätelaitteilla.

Distanssi-projektissa käytössämme oli Moodlerooms-kurssialusta, jolle voimme vapaasti luoda uusia kursseja. Digitaalisen nuorisotyön perusteet -kokonaisuus muodostui kolmesta yhden opintopisteen kurssista, joita jokaista varten myös verkkokurssialustalle luotiin oma kurssi. Kursseille mukaan tulevat opiskelijat rekisteröityivät ensin kurssialustalle, minkä jälkeen he ilmoittautuivat vielä erikseen niille kursseille, joille halusivat osallistua.

Kokemuksia kurssin työstämisestä

Aloitimme kurssin työstämisen syksyllä 2015. Suunnittelu käynnistettiin Carpe Diem -työpajassa, jonka aikana kurssien tavoitteita, sisältöjä ja aktiviteetteja työstettiin suunnitelmallisesti. Carpe Diem on tiimipohjainen oppimisen suunnittelumalli, jota toteutetaan kaksipäiväisissä, ohjatuissa työpajoissa (Salmon 2015). Omiin tarpeisiimme Carpe Diem -menetelmä osoittautui toimivaksi malliksi, jonka avulla kurssit muovautuivat tehokkaasti kohti toteutusta (Linkola 2015).

Työpajan jälkeen käytimme runsaasti aikaa Moodlerooms-alustaan tutustumiseen. Alusta tarjoaa runsaasti ominaisuuksia ja työkaluja, joiden omaksuminen edellyttää paneutumista. Tämä kannattaa huomioida ensimmäisiä kursseja toteutettaessa.

Kurssiformaatin valinta

Moodlerooms-alustalla toteutettavat kurssit on mahdollista koota eri tavoin. Kurssikokonaisuus voidaan organisoida esimerkiksi aiheiden perusteella, yksittäisten tehtävien perusteella tai aikasidonnaisesti viikkojen perusteella. Omilla kursseillamme päädyimme viikkokohtaiseen jakoon, koska kurssimme olivat 4–5 viikon mittaisia.

Viikoittain jaetussa kokonaisuudessa on aluksi päätettävä kurssin kesto ja alkamisaika, minkä jälkeen kurssialusta luo viikkokohtaisen rakenteen varsinaisia sisältöjä varten. Tämä kurssimuoto sopii kursseille, joilla opiskelijoiden toivotaan etenevän annetun aikataulun mukaisesti. Kurssiformaatti on hyvä suunnitella ja lyödä lukkoon ennen sisältöjen lisäämistä kurssipohjaan, koska jos formaattia joudutaan jälkikäteen muuttamaan, jo lisättyjä sisältöjä voi olla työlästä siirtää oikeille paikoilleen kurssirakenteessa.

Ryhmäjako ja e-valmentajien toiminta

Ryhmätoiminnon avulla kurssin opiskelijat voidaan jakaa ryhmiin eri perustein. Omilla kursseillamme ryhmäjako oli tarpeen kohtalaisen suuren osallistujamäärän vuoksi – esimerkiksi keskustelualueiden toiminta ei olisi onnistunut, jos kaikki opiskelijat olisivat osallistuneet keskusteluihin yhtenä joukkona.

Käytimme kursseillamme 14–22 opiskelijan ryhmäkokoja, ja jokaisella e-valmentajalla oli 1–3 ryhmää valmennettavanaan. Kokemusten perusteella voidaan todeta, että kolmen ryhmän etenemisen seuraaminen yhtä aikaa on varsin työlästä, varsinkin jos ryhmät ovat suuria ja opiskelijat osallistuvat aktiivisesti keskusteluihin. Valmentajan työssä aikaa kuluu melko paljon jo siihen, että käy yhden keskustelualueen osalta läpi kaikki keskustelut ja tarvittaessa reagoi niihin.

Toisaalta ryhmämuotoinen opiskelu edellyttää opiskelijoilta riittävää aktiivisuutta, muuten kurssi ei tunnu elävältä. Tästä johtuen kasvatimme kolmannen kurssimme ryhmäkokoa yli kahteenkymmeneen opiskelijaan, koska toisen kurssin perusteella oli odotettavissa, että osa opiskelijoista jää passiivisiksi. Oman kokemukseni perusteella arvioisin, että noin 10 aktiivista opiskelijaa on keskustelujen kannalta hyvä ryhmän tavoitekoko.

E-valmentajien kesken käytiin kurssien edetessä keskustelua omalla keskustelualueella, jolla sovittiin muun muassa yhtenäisistä arviointiperusteista ja haettiin tasapainoista e-valmennuspanosta kaikkiin ryhmiin. Yleisesti ottaen e-valmentajat osallistuivat ryhmien toimintaan tarvittaessa, kun esimerkiksi haluttiin aktivoida tehtävien suorittamista.

Kokemuksia sisältö- ja tehtävätyypeistä

Seuraavaksi esittelen eniten käyttämiämme kurssityökaluja ja niiden toimintaa. Näiden lisäksi alustalla on runsaasti työkaluja, joita emme ainakaan toistaiseksi ole ehtineet käyttää tai edes kokeilla.

Edistynyt keskustelualue

Edistynyt keskustelualue on Moodlen ja Moodleroomsin aktiviteettityyppi, jota voi hyödyntää keskustelun ja vuorovaikutuksen välineenä (Blackboard Inc. 2016a). Koska tavoittelimme Digitaalisen nuorisotyön perusteet -kursseilla yhteisöllistä cMOOC-toteutusta, opiskelijoiden välinen vuorovaikutus oli keskeisessä osassa kurssiaktiviteettien joukossa.

Käytimme edistynyt keskustelualue -aktiviteettia pääsääntöisesti kahdella tavalla: kurssin yleisessä osiossa keskustelupaikkana, jossa voi jutella kaikista kurssiin liittyvistä asioista, sekä opiskeluviikkokohtaisesti yksittäisissä oppimistehtävissä. Yleisin tapamme käyttää tätä aktiviteettia oli antaa opiskelijoille jokin aineisto, esimerkiksi luentotallenne, muu video tai julkaisu, ja pyytää kertomaan ja keskustelemaan sen herättämistä ajatuksista keskustelualueella. Tällaisia tehtäviä saattoi olla samalla viikolla useita, jolloin jokaista aihetta käsiteltiin omalla keskustelualueellaan.

Ryhmä keskustelualueella

Koska kaikilla kursseillamme oli yli 200 ilmoittautunutta ja keskusteluun perustuvia tehtäviä, hyödynsimme ryhmäominaisuutta, jonka ansiosta keskustelut voitiin käydä pienryhmissä eikä kaikkien osallistujien kesken. Näkyvät ryhmät -asetuksen avulla opiskelijoilla oli mahdollisuus halutessaan nähdä muidenkin ryhmien keskustelut, mutta osallistuminen rajattiin oman ryhmän sisälle. Mielestämme oli tärkeää, että opiskelijoilla oli mahdollisuus seurata muiden ryhmien toimintaa, koska keskusteluissa esiin tulleet käytännön kokemukset ja vinkit olivat kurssin arvokasta antia.

Sivu

Sivu on aineistomuoto, jonka avulla kurssialustalle voidaan tuottaa esimerkiksi tekstiä ja kuvia sisältävää oppimateriaalia (Blackboard Inc. 2016b). Sivun toimintatapa auttaa pitämään kurssinäkymän selkeänä, sillä sivusta näkyy kurssilla oletuksena vain otsikko ja pieni kuvaus, ja vasta sivun avaaminen tuo koko sisällön näkyviin.

Sivu on hyvä työkalu kohtalaisen pienten sisältöjen lisäämiseksi kurssille. Sivulle voidaan esimerkiksi rakentaa jokin sisältökokonaisuus, johon perehdyttyään opiskelijat siirtyvät keskustelualueelle käsittelemään aihetta.

Kirja

Kirja on sivua laajemmille kokonaisuuksille tarkoitettu sisältötyyppi, jonka avulla materiaali on mahdollista jakaa useiksi sivuiksi ja tarvittaessa vielä alasivuiksi (Blackboard Inc. 2016c). Kirja-aineisto luo materiaalille selailua helpottavan sisällysluettelon sekä materiaalissa eteen- ja taaksepäin johtavat selauslinkit.

Hyödynsimme kirja-sisältötyyppiä kurssillamme esimerkiksi sosiaalista mediaa ja yhteisöllisyyttä käsittelevän aineistopaketin rakentamisessa. Näin saimme laajan materiaalin jaoteltua välineiden ja toimintatapojen mukaan organisoiduksi kokonaisuudeksi. Aineiston pohjalta heränneitä ajatuksia purettiin tarkoitusta varten luodulla edistyneellä keskustelualueella.

Verkko-osoite ja tiedosto

Verkko-osoite on sisältömuoto, jonka avulla kurssisisältöjen joukkoon voidaan liittää ulkopuolisille verkkosivuille tai verkkoaineistoihin johtavia linkkejä (Blackboard Inc. 2016d). Linkkejä voidaan luonnollisesti lisätä muutenkin tekstisisältöjen joukkoon, mutta verkko-osoite-työkalulla lisätty linkki näkyy kurssilla omana sisältöosionaan, johon voidaan liittää tavoitteiden ja suoritusten seurantaa. Suoritusten seurannalla voidaan esimerkiksi määritellä, että linkkiaineisto merkitään opiskelijan osalta suoritetuksi, kun hän on avannut linkin.

Tiedosto-sisältömuodon avulla kurssille voidaan tuoda liitetiedostoja opiskelijoille jaettavaksi (Blackboard Inc. 2016e). Visuaalisena elementtinä tiedosto toimii verkko-osoite-sisältömuodon tavoin, ja siihen voidaan samalla tavalla liittää tavoitteiden ja suoritusten seurantaa.

Tentti

Tenttiaktiviteetilla on mahdollista luoda esimerkiksi monivalintatehtävistä tai oikein/väärin-vaihtoehdoista koostuvia kokonaisuuksia, jotka arvioidaan automaattisesti (Blackboard Inc. 2016f). Käytimme tenttiaktiviteettia kursseillamme jokusen kerran henkilökohtaisen osaamisen arviointivälineenä mutta emme niinkään tenttimielessä; suoritus ei siis ollut kurssin läpäisykriteeri tai arvosanan muodostamisen työkalu.

Palaute

Palauteaktiviteetti antaa nimensä mukaisesti mahdollisuuden rakentaa palautekyselyjä, joissa voi hyödyntää monivalintakysymyksiä, kyllä/ei-väittämiä tai avoimia tekstikenttiä (Blackboard Inc. 2016g).

Käytimme palauteaktiviteettia kurssiemme aloituskyselyissä sekä loppupalautteiden keräämisvälineenä.

Arviointi

Moodleroomsin aktiviteettien yhteydessä voidaan hyödyntää arviointityökalua, jonka avulla opiskelijan tuotoksia voidaan arvioida määritellyn asteikon mukaisesti. Digitaalisen nuorisotyön perusteet -kursseilla käytimme arviointia myös vertaisarviointiin joidenkin edistyneiden keskustelualueiden yhteydessä. Tällöin opiskelijat saattoivat valita jokaiseen keskustelunavaukseen tai vastaukseen liittyen sopivan arvion ennakkoon määritellyltä arvosteluasteikolta.

Arviointi voidaan kytkeä päälle aktiviteettikohtaisesti, ja käytettävä asteikko voidaan valita oletusvaihtoehdoista tai vaihtoehtoisesti voidaan luoda kokonaan uusi, tarkoitukseen sopiva asteikko. Vertaisarviointi on yksi tapa keventää kurssin vetäjien kuormitusta ja lisätä opiskelijoiden vuorovaikutusta sekä edesauttaa oppimista.

Tavoitteet

Tavoitteet on työkalu, jonka avulla on mahdollista seurata opiskelijoiden suoriutumista kurssikohtaisiin tai yleisemmin määriteltyihin tavoitteisiin liittyen. Kurssille voidaan määritellä esimerkiksi tavoite ”Opiskelija syventää teknistä osaamistaan”, minkä jälkeen tavoite voidaan yhdistää kaikkiin sellaisiin aktiviteetteihin ja aineistoihin, jotka tukevat kyseisen tavoitteen saavuttamista. Kurssin edetessä on mahdollista seurata, kuinka suuren osan kutakin tavoitetta palvelevista aktiviteeteista opiskelija on suorittanut. Yhteen aktiviteettiin voidaan liittää useita tavoitteita.

Tavoitekokoelmat määritellään Moodlerooms-alustalla yleisen tason resursseiksi, jolloin samoja tavoitteita voidaan hyödyntää useilla kursseilla. Tavoitteita voidaan hyödyntää myös kurssin rakentamisen tukena, sillä työkalun avulla voidaan seurata, kuinka kattavasti ja tasapainoisesti kurssille määritellyt tavoitteet on otettu huomioon aineistoja ja aktiviteetteja tuotettaessa.

Lopuksi

Verkkokurssin suunnitteleminen, rakentaminen ja toteuttaminen on työläs ja monitahoinen tehtävä. Osaamistavoitteiden muuntaminen opetusmateriaalien, kurssiaktiviteettien ja verkkovälitteisen vuorovaikutuksen toimivaksi kokonaisuudeksi vaatii monien toisistaan riippuvaisten osien yhteen sovittamista. Työläimmillään Digitaalisen nuorisotyön perusteet -cMOOC-kurssien toteuttaminen tuntui kiperän palapelin kokoamiselta, jossa yhden palan siirtäminen käänsi kaksi palaa väärään asentoon. Vahvuutena tässä toteutuksessa oli kuitenkin osaava ja motivoitunut tiimi, jonka yhteistyöllä kaikki palaset saatiin paikoilleen.

Kursseja ohjatessa oli ilo seurata eritaustaustaisten opiskelijoiden keskusteluja ja osaamisen jakamista. Kaikki osallistujat jakoivat auliisti omia tietojaan ja taitojaan. Tällainen yhteisöllinen cMOOC-toteutus ei voisikaan onnistua ilman opiskelijoita, jotka lopulta tekevät kurssin sen pohjan varaan, jonka suunnittelutiimi on verkkokurssialustalle rakentanut.

Toivottavasti näiden kokemusten pohjalle rakentuu vielä monta cMOOC-kurssia, joilla viedään eteenpäin nuorisotyön ja muidenkin alojen ammattiosaamista.

Lähteet

Blackboard Inc. 2016a. Advanced Forum. Viitattu 14.5.2016. https://en-us.help.blackboard.com/Moodlerooms/Teacher/Content/Activities/Advanced_Forum.

Blackboard Inc. 2016b. Pages. Viitattu 14.5.2016. https://en-us.help.blackboard.com/Moodlerooms/Teacher/Content/Resources/Pages.

Blackboard Inc. 2016c. Books. Viitattu 14.5.2016. https://en-us.help.blackboard.com/Moodlerooms/Teacher/Content/Resources/Books.

Blackboard Inc. 2016d. URLs. Viitattu 14.5.2016. https://en-us.help.blackboard.com/Moodlerooms/Teacher/Content/Resources/URLs.

Blackboard Inc. 2016e. Files. Viitattu 14.5.2016. https://en-us.help.blackboard.com/Moodlerooms/Teacher/Content/Resources/Files.

Blackboard Inc. 2016f. Quizzes. Viitattu 14.5.2016. https://en-us.help.blackboard.com/Moodlerooms/Teacher/Content/Activities/Quizzes.

Blackboard Inc. 2016g. Feedback. Viitattu 14.5.2016. https://en-us.help.blackboard.com/Moodlerooms/Teacher/Content/Activities/Feedback.

Humak 2014. Valmennuspedagogiikka. Viitattu 12.5.2016. https://wiki.humak.fi/display/OJOS/Valmennuspedagogiikka.

Linkola, Jussi 2015. Verkkokurssin suunnittelua Carpe Diem -menetelmällä. Viitattu 14.6.2016. http://jml.kapsi.fi/jussi/2015/11/02/verkkokurssin-suunnittelua-carpe-diem-menetelmalla/.

Moodlerooms 2016. About Moodlerooms. Viitattu 14.6.2016. http://www.moodlerooms.com/about-us/.

Salmon, Gilly 2015. Carpe Diem – A team based approach to learning design. Viitattu 12.5.2016. http://www.gillysalmon.com/carpe-diem.html.

Siemens, George 2012. MOOCs are really a platform. Viitattu 11.5.2016. http://www.elearnspace.org/blog/2012/07/25/moocs-are-really-a-platform/.

Wikipedia 2016. Massive open online course. Viitattu 11.5.2016. https://en.wikipedia.org/wiki/Massive_open_online_course.

Iltapäivän ohjelma sisälsi kolme työpaja, joista yhden pidimme Humakin Päivi Timosen kanssa. Aiheitamme olivat muun muassa elinikäinen oppiminen ja digitalisaatio. Työpajamme presentaatioaineisto löytyy tästä:

Päivi Timonen on Humakin lehtori ja verkkopedagogi, joka on vahvasti mukana Humakin Digikampus 2018 -projektissa. Digikampus oli yksi työpajassa käsitelty esimerkkitapaus, koska sen tavoitteena on tarjota opiskelijoille opintoja ja palveluja digitaalissa ympäristöissä sekä luoda verkkoon monipuolisia yhteistyötiloja.

Pääaiheena käsittelimme työpajassamme MOOCeja eli avoimia verkkokursseja, joita on pidetty yhtenä koulutuksen digitalisaation malliesimerkkinä. Jo useiden vuosien ajan on järjestetty verkkokursseja, joille kuka tahansa on voinut osallistua ja päästä näin osalliseksi arvostettujen oppilaitosten ja opettajien opetukseen.

MOOCit ovat näin ollen yksi potentiaalinen väylä oman osaamisen kehittämiselle ja esimerkiksi työn ohessa opiskelulle. Oppilaitokset ovat tavoitelleet niiden avulla esimerkiksi näkyvyyttä, suurempia opiskelijamassoja ja kustannussäästöjä.

Yhtenä tehtävänä pyysimme osallistujia kertomaan, kuinka digitalisaatio näkyy heidän työssään, alallaan ja elämässään. Keskustelua käytiin muun muassa tiedonhankinnan ja ryhmätyön nopeutumisesta, digimurroksesta, joka tapahtui jo 35 vuotta sitten teollisuudessa, koulutuksen muuttumisesta ja oppimisen työläydestä.

Toinen esimerkkitapauksemme eli Distanssi-hankkeessa keväällä 2016 järjestetty Digitaalisen nuorisotyön perusteet -cMOOC-kokonaisuus herätti kiinnostusta ja keskustelua. Kyseessä on kaikille avoin, yhteisöllinen verkkokurssi, jonka tavoitteena on aktivoida osallistujien välistä vuorovaikutusta ja vertaisoppimista.

Kokemustemme mukaan onnistuimme tämän toteutuksen myötä osaltamme vastaamaan Suomen nuorisoalan täydennyskoulutustarpeeseen.

Työpajassa osallistujat saivat myös tutustua kansainväliseen avointen verkkokurssien tarjontaan ja etsiä itseään kiinnostavia kursseja. Osallistujien löytämät aiheet olivat monipuolisia ja käsittelivät muun muassa yrittäjyyttä, valokuvausta, englannin kieltä sekä koodaamista.

Kiitos kaikille työpajaosallistujille, toivottavasti saitte ideoita oman työnne kehittämiseen ja ammatillisen kehittymisen ja oppimisen tukemiseen.

Julkaistu alun perin Luova ja osallistava Suomi -sivustolla.

Pidimme Distanssi-hankkeen keväällä 2016 järjestettyä ja yhä käynnissä olevaa Digitaalisen nuorisotyön cMOOC -toteutusta käsittelevän esityksen Humakin lehtorin ja verkkopedagogin Päivi Timosen kanssa. Esitysmateriaalimme ovat selaitavissa tässä:

Presentaatiossamme esittelimme Distanssi-hankkeen taustat ja toimijat sekä kevään kurssikokonaisuuden rakenteen. Lisäksi kävimme läpi ensimmäisen osakurssin eli cMOOC1:n tilastoja Metropolian aikuisopiskelijan Anna Adelin laatimien analyysien ja visualisointien avulla.

Muutamia tunnuslukuja ja nostoja esityksestämme

Luvut koskevat cMOOC1-toteutusta Johdatus digitaaliseen nuorisotyöhön, joka kesti viisi viikkoa ajalla 1.2.-6.3.2016.

• 259 ilmoittautunutta
• 235 aloittanutta
• 138 suorittanutta
• 58 % – suoritusprosentti aloittaneista
• 35,5 vuotta – osallistujien keski-ikä
• 45,8 % työssä käyviä, 26,5 % opiskelijoita
• 94 % palautteeseen vastanneista koki vähintään jossain määrin saaneensa kurssilta toivomiaan tietoja ja taitoja

Yhtenä huomiona voidaan mainita, että 58 %:n suoritusaste on MOOC-maailmassa erittäin korkea luku. Esimerkiksi tämän koosteen mukaan MOOCien suoritusprosentti on keskimäärin 15 %.

Parhaillaan kevään kursseista on käynnissä cMOOC3 Digitaalinen kohtaaminen ja dialogisuus nuorisotyössä. Jos aihepiiri kiinnostaa, on mahdollista vielä ennen kesää suorittaa 9.5.-5.6.2016 uudelleen järjestettävä Johdatus digitaaliseen nuorisotyöhön cMOOC. Tervetuloa mukaan Distanssin kurssialustan kautta!

(Merkintä julkastu ensin Työajassa-blogissani)

Nuoret ja sosiaalinen media

Osana Metropolian MCreO-liiketoimintapalvelujen toimeksiannosta rakensin perehdytyksen nuorten sosiaalisen median käyttöön ja verkkokulttuureihin liittyen. Ensimmäisen perehdytyskerran kohderyhmään kuului nuorten parissa työskententeleviä henkilöitä, jotka olivat kohtalaisen kokemattomia verkon ja sosiaalisen median käyttäjiä. Sisällön osalta hyödynsin Distanssi-hankkeen aihepiiriä ja aineistoja, joita olin tutkinut syksyn 2016 Digitaalisen nuorisotyön perusteet MOOC -kurssia silmällä pitäen.

Sosiaalinen media stragegiatyössä

Tämä oli toinen kehitystyö, nopealla aikataululla laadittu alustus sosiaalisen median ja pilvipalvelujen hyödyntämisestä strategiatyössä, jälleen MCreOn kautta. Alustus käsitteli yhteistyöhön soveltuvia verkkotyökaluja ja osallistamista. Teen mahdollisesti oman merkinnän tästä osiosta.

Päivitys 20.1.2016: Edellä mainitusta, strategiatyöhön liittyvästä alustuksesta löytyy nyt pieni kuvaus Metropolian Työajassa-blogistani nimellä Verkko-osallistamisen prosessi.

Ensimmäisen päivän työskentelyn jälkeen olimme rakentaneet verkkokurssien kuvakäsikirjoitukset fläppipapereiden ja tarralappujen avulla, ja meille alkoi piirtyä käsitys kurssien oppimistavoitteista, opettettavista asioista, etenemisjärjestyksestä, harjoitustehtävistä ja arviointtavoista. Toinen päivä alkoi kurssiaktiviteettien suunnittelulla.

E-tivities, aktiviteetit

Carpe Diem -menetelmässä kurssin aktiviteettit suunnittellaan e-tivity-nimisen rakenteen mukaisesti. Tavoitteena on suunnitella ja kuvata aktiviteetti, eli esimerkiksi opiskelijoille annettava tehtävä, huolellisesti ennen oppimisalustalle viemistä. Esimerkkinä aktiviteetti, jota työstin aamupäivän aikana:

Tämäkin työvaihe, kuten fläppi ja tarralaput, oli nähdäkseni tarkoitettu ajatusharjoitukseksi ennen varsinaiseen verkko-oppimisympäristöön siirtymistä. Tehtävän läpiajattelu oli ainakin itselleni selkeyttävä välivaihe, jonka jälkeen verkkoalustalla työskentely oli määrätietoisempaa.

Ensimmäiset toiminnot kurssialustalle

Olimme suunnittelemassa verkkokurssia ja pääsimme työstämään aineistoja kurssialustalle toisena suunnittelupäivänä aamupäivän lopuksi. Valmiiksi suunniteltujen aktiviteettien kanssa tutkimme oppimisympäristömme työkaluja ja pyrimme löytämään eri tehtäville sopivat välineet. Yhdessä työskennellen tämä vaihe sujui mukavasti. Kukin työskenteli omien tehtäviensä parissa, mutta ilmassa oli vuorovaikutusta, ääneen ajatettelua ja ideoiden jaettua rakentelua.

Reality check

Seuraava Carpe Diem -työvaihe on tehtyjen aktiviteettien tarkistus. Meillä tästä työvaiheesta vastasi suunnittelutyöryhmän ulkopuolinen lehtori Humakista, joka kävi kokeilemssa kaikkia tähän mennessä oppimisympäristöön tuotettamiamme tehtäviä.

Reality check -palautteen pohjalta aktiviteetteja muokattiin taas käyttäjäystävällisempään suuntaan ja samalla kokonaisuutta paranneltiin ja täydenneltiin.

Jatkosta sopiminen

Päivän päätteeksi kävimme vielä läpi työpajan tulokset ja totesimme, että olimme päässeet hyvin eteenpäin. Kaikilla oli varsin selvä käsitys omien kurssien jatkotoimenpiteistä. Carpe Diem -mallin mukaisesti tässä vaiheessa olisi tullut laatia – jälleen valmiiseen formaattiin perustuva – action plan eli toimintasuunnitelma, mutta me jätimme tämän tällä kertaa tekemättä. Jatkon osalta tarvittavat toimet tuntuivat melko selviltä ja toisaalta väsymys alkoi jo varmasti painaa kaikkia osallistujia.

Itse Carpe Diem -menetelmä onnistui yllätämään minut toimivuudellaan ja hyödyllisyydellään. Edelleen suosittelen kokeilemaan tätä työtapaa verkkokurssien suunnitteluun. Kiitokset Mikalle, Päiville, Suville, Markukselle ja Erjalle antoisasta työskentelystä.