Tässä blogimerkinnässä käyn läpi Facebook-ryhmien tärkeimmät toiminnallisuudet ja annan vinkkejä ryhmien suunnitelmalliseen käyttöön.

Uutisvirta ja erilaiset päivitykset

Facebook-ryhmän uutisvirrassa voi julkaista erilaisia sisältöjä ja tilapäivityksiä:

• Tekstipäivitykset
• Linkit muihin verkkoaineistoihin
• Kuvat
• Videot
• Kyselyt

Tekstipäivitykset ovat Facebookin perusjulkaisuja. Niillä voit jakaa ajatuksia, esittää kysymyksiä tai tiedottaa.

Linkit. Voit jakaa ryhmän uutisvirrassa linkkejä muihin verkkosisältöihin. Jaettavalle linkille voi ja kannattaa asettaa saatesanat julkaisemisen yhteydessä.

Kuvat. Julkaisuihin voi liittää kuvan tai useita kuvia. Yleisesti on tiedossa, että Facebookissa kuvia sisältävät päivitykset keräävät enemmän huomiota kuin pelkkää tekstiä sisältävät päivitykset.

Videot. Ryhmän uutisvirtaan voi myös julkaista videoita. Videon voi julkaista Facebookin omalla videotyökalulla, tai vaihtoehtoisesti videon voi tallentaa esimerkiksi YouTubeen, mistä linkitetyn videon voi katsella suoraan Facebook-ryhmän aikajanalta.

Videoiden toimivuutta ryhmän aktivoinnissa olisi mielenkiintoista kokeilla. Esimerkiksi ryhmäläisten pohdittavaksi esitettävän kysymyksen voisi julkaista videona, jolloin se voisi olla kiinnostavampi kuin tekstimuotoinen kysymys tai seuraavaksi esiteltävä kyselytoiminto. (Huomaa myös kohtalaisen tuore Facebook Live Video -ominaisuus.)

Kyselyt. Kyselytoiminnon avulla ryhmissä voi toteuttaa pienimuotoisia mielipidemittauksia tai äänestyksiä. Kyselyn tekijä muotoilee kysymyksen ja monivalintaisen vastauslistan. Jokainen ryhmän jäsen voi kerran äänestää valitsemaansa vaihtoehtoa, ja mahdollista on myös antaa osallistujien lisätä omia vaihtoehtoja vastauslistalle.

Dokumentit

Dokumentit-toiminto mahdollistaa dokumenttien ja tiedostojen jakamisen sekä yksinkertaisten tekstidokumenttien työstämisen ryhmän jäsenten kesken.

Tapahtumat

Ryhmään voi luoda tapahtumia, joihin ryhmäläiset voivat ilmoittautua osallistujiksi. Tapahtumasivulla voidaan keskustella ja sinne voidaan lisätä muita julkaisuja, esimerkiksi kuvia.

Aktivointi-ideoita ryhmille

Hyödyllisten linkkien jakaminen ja niistä keskusteleminen. Erilaisia hanke- ja projektityötä koskettavia verkkosisältöjä tulee vastaan jatkuvasti. Näitä voi jakaa ryhmälle saatesanojen kera. Saate ovat tärkeä, eli esimerkiksi linkkiä jakaessa kannattaa kuvata, miksi linkki jaetaan ryhmälle. Linkit ilman saatetta voidaan helposti kokea persoonattomaksi ja ylimääräiseksi roskapostiksi.

Ryhmäläisten tekemien päivitysten kommentoiminen. Jos joku ryhmän jäsen julkaisee ryhmässä, olisi hyvä ainakin jollain tavalla rohkaisevasti kommentoida jokaista julkaisua.

Keskustelun herättäminen ryhmän aiheeseen liittyvällä kysymyksellä tai väitteellä. Tämä voi olla mietittyä ja suunniteltua, tai vaihtoehtoisesti hyvinkin kevyttä. Esimerkiksi maanantaiaamuna kysymys: mitä hankkeessanne on työn alla tällä viikolla? Kysymyksen voi esittää teksti-, kuva- tai videopäivityksenä ryhmän seinälle.

Kevyt mielipidemittaus kyselytyökalulla. Kyselytyökalun visuaalisuus ja helppo yhden klikkauksen osallistumismahdollisuus tuo vaihtelua sellaisille aktivointitoimille, joissa edellytetään vastauksen muotoilua kirjoittamalla.

Huomoitavaa

Ryhmä on hyvä pitää elävänä, mutta liika aktiivisuus häiritsee. Joka päivä ei kannata yrittää keskustelunavausta eikä edes jakaa linkkejä, vaan toimintaa kannattaa tauottaa. 1-3 toimenpidettä viikossa on sopiva määrä: Jos pyritään avaamaan laajempi keskustelu jostain aiheesta, ei samalla viikolla kannata julkaista ryhmään muita asioita. Kevyempienkin avausten määrä kannattaa pitää maltillisena, eli kolme julkaisua ryhmään viikon aikana on hyvä raja.

Esimerkinomainen jukaisukalenteri. 1-3 uutta avausta tai jukaisua viikossa.

Facebook-ryhmät tarjoavat mahdollisuuksia yhteydenpitoon ja yhteistyöhön. Alussa on hyvä pohtia ryhmän tarkoitusta ja tarvetta sekä suunnitella, kuinka ryhmän halutaan toimivan. Toiset ryhmät heräävät eloon itsestään ja toiset kaipaavat herättelyä ja aktivointia. Toivottavasti nämä vinkit auttavat ryhmien parissa eteenpäin.

Julkaistu alun perin Luova ja osallistava Suomi -sivustolla.

Facebook Live Video ei korvaa ammattimaisesti hyvällä kalustolla tuotettua livestreamausta, mutta kevyenä lähetyskanavana se on toimiva.

Esimerkki: Facebook Live Video -toiminnolla tallennettu Country Couple -duon konsertti, joka pidettiin 18.3.2020.

Tuetut päätelaitteet

Live Video -ominaisuus toimii tällä hetkellä Applen iOS-laitteilla sekä Android-laitteilla. Itse olen toistaiseksi käyttänyt palvelua iPhonella ja iPadilla, ja olen nähnyt sitä käytettävän Honor-älypuhelimella, jossa käyttöjärjestelmänä on siis Android.

Jos ominaisuus ei ole käytettävissä omassa Facebook-sovelluksessasi, kannattaa päivittää sovellus uusimpaan versioon. Jos ominaisuus siltikään tule käyttöön, ei liene muuta vaihtoehtoa kuin odottaa, että toiminto jossain vaiheessa aktivoituu.

Lähetyksen tekeminen

Facebook Live Video -lähetys aloitetaan normaalin tilapäivityksen kautta. Jos ominaisuus käytettävissä, näkyy tilapäivitysikkunassa videolähetyksen symboli. Videolähetyksen voi käynnistää henkilökohtaisen profiilin, Facebook-sivun tai Facebook-ryhmän tilapäivityksen kautta.

Videolähetyssymbolin klikkaamisen jälkeen avautuu näkymä, jossa aloitettavalle lähetykselle annetaan kuvaus ja asetetaan julkisuusasetukset. Siirry live-tilaan -painikkeella lähetys alkaa.

Lähetyksen aikana katsojat voivat kommentoida käynnissä olevaa lähetystä tekstikommenteilla. Videon lähettäjällä on mahdollisuus poistaa ja estää häiritsevien kommenttien tekijöiden kommentit lähetyksen aikana.

Käynnissä olevaa lähetystä voi myös jakaa Facebookin sisällä ja näin houkutella paikalle lisää katsojia. Lähetyksen voi jakaa kuten minkä tahansa Facebook-julkaisun esimerkiksi kavereille oman Facebook-seinän kautta, Facebook-sivuille tai ryhmiin. Luonnollisesti video näkyy kuitenkin lähettäjän tekemien näkyvyysasetusten mukaisesti vain niille käyttäjille, kenelle katseluoikeus on annettu.

Kun lähetys päättyy, video jää Facebookiin näkyviin kuten muutkin tilapäivitykset. Lisäksi videon voi tallentaa myös oman päätelaitteen muistiin, jolloin sitä voi vaikkapa muokata jollain videoeditorilla.

Lähetyksen tilastotiedot

Varsin käyttökelpoinen ominaisuus on tilastotietojen kokonaisuus, jonka Facebook-sivulle tehdystä videolähetyksestä saa käytettäväksi. Tilastotiedot jakautuvat osittain varsinaisen reaaliaikaisen lähetyksen aikana tallentuneisiin tietoihin sekä videon sisältävän Facebook-päivityksen tietoihin.

Vinkkejä

• Markkinoi tiedossa olevaa videolähetystä ennakkoon
• Käytä kuvatessa jalustaa – katsojien on miellyttävämpää katsoa vakaata videota varsinkin, jos lähetys on pitkä
• Varmista, että langaton verkkoyhteys tai puhelimen dataliittymä on riittävän nopea
• Anna videolle selkeä ja havainnollinen kuvaus
• Jaa videota eteenpäin jo lähetyksen aikana, jos haluat lisätä katsojamäärää

Tämä blogimerkintä on julkaistu alun perin Luova ja osallistava Suomi -sivustolla.

Tavallisimpien sivu ylös ja sivu alas -komentojen lisäksi monet verkkosivustot ja sosiaalisen median palvelut tarjoavat omia näppäinkomentoja, joiden avulla sisältöjä voi selailla ja esimerkiksi avata, jakaa ja tykätä ilman kursorilla osoittamista ja klikkailua. Tässä muutamia esimerkkejä aiheeseen liittyen.

Yleisesti käytettyjä näppäinkomentoja

Nämä näppäinkomennot ovat yleensä käytössä tietokoneen verkkoselaimessa, ja osa toiminnallisuuksista vaihtelee selain- ja käyttöjärjestelmäkohtaisesti. On kuitenkin muutama yleinen komento, jotka toimivat samalla tavalla suuressa osassa palveluja:

• ? – Voimanäppäin, johon tämän ohjeen voisikin melkein jo lopettaa.
  Kysymysmerkki antaa yleensä nähtäville käytössä olevien näppäinkomentojen listan, jos sellaisia on tarjolla.
  Kokeile painaa ? vaikka Facebookissa, Twitterissä, Google+:ssa, Google-kalenterissa, Google Drivessä, Gmailissa, Yammerissa, Trellossa, Feedly-syötteenlukijassa tai Dropboxin selainnäkymässä.
• j ja k – Lähes aina käytössä näppäiminä, joilla selataan sivulla olevia kohteita ylös tai alas, seuraavaan tai edelliseen. Esimerkiksi Facebookin kotisivulla painamalla j selain kohdentaa ensimmäiseen ja lisäpainallukset aina seuraavaan tilapäivitykseen.

Muutama palvelukohtainen komento

Facebook

• p – Post, tee tilapäivitys
• l – Like, tykkää valitusta julkaisusta
• o – Open, avaa valitun julkaisun linkki tai muu liite
• c – Comment, kommentoi valittua julkaisua

Facebookin osalta olen havainnut, että näppäinkomennot eivät ikävä kyllä toimi käyttäjien ja sivujen aikajanoilla.

Twitter

• n – New, tee uusi twiitti
• l – Like, tykkää valitusta twiitistä
• t – Retweet, uudelleentwiittaa valittuna oleva twiitti
• r – Reply, vastaa valittuna olevaan twiittiin

Yllä mainittujen yhden näppäimen komentojen lisäksi Facebookissa ja Twitterissä on käytössä näppäinyhdistelmiä, joiden avulla voi esimerkiksi siirtyä eri aikajanoille.

Itse koen näppäimillä navigoinnin miellyttäväksi, kun kädet voivat pysyä asemissaan eikä hiiren tai ohjainlevyn kurkotteluun ole tarvetta. Suosittelen kokeilemaan, eli suuntaa nettiselaimesi johonkin some-palveluun ja paina ?.

Nämä ohjeet perustuvat MediaWikin versioon 1.23.2, kokeilu omalla vastuulla.

OpenGraphMeta Extension

Open Graph -määritysten lisäämiseen on tässä esimerkissä käytetty OpenGraphMeta-nimistä laajennusta, joka asennetaan aluksi asennusohjeen mukaan.

Tavoitetila

Halutaan, että sivuilla, joille ei erikseen ole määritelty artikkelikuvaa (Featured Image), Facebook näyttää linkin yhteydessä wikisivuston logon. Oletuskuva pitää voida ohittaa määrittelemällä sivulle erikseen kuva, jota sen oletuskuvana käytetään. Artikkelikuvaan liittyvä Open Graph -tietue näyttää suunnilleen tältä:

<meta property="og:image" content="http://example.com/w/skins/myskin/mylogo.jpg" />

Havaitut ongelmat

Asennuksen jälkeen OpenGraphMeta tuottaa <head>-osioon sivuston logoon viittaavan artikkelikuvan, kun kyseessä on sivuston etusivu. Muille sivuille kuvatietue ei tulostu.

Korjauksia

Ensimmäinen korjaus löytyy OpenGraphMeta-lisäosan keskustelusivulta. Lisäosan koodia tiedostossa /extensions/OpenGraphMeta/OpenGraphMeta.php pitää muuttaa seuraavasti:

Rivillä 46 oleva määritys:

Title::newFromDBkey($data['dbkey'], NS_FILE) )

muutetaan muotoon:

Title::newFromDBkey( "File:" . $data['dbkey'] )

Tämän jälkeen lisäosan ohjeiden mukaisen, wikitekstin sekaan määritellyn parseri-funktion, esimerkiksi {{#setmainimage:Otsakekuva.jpg}}, pitäisi tuoda haluttu og:image määritys sivun otsakkeiden joukkoon.

Nyt pitää saada vielä sivuston logo oletuskuvaksi, joka näytetään aina, kun muuta kuvaa ei ole määritelty. Riviltä 80 alkava lauseke:

elseif ( $isMainpage ) {
                $meta["og:image"] = wfExpandUrl($wgLogo);

muutetaan muotoon:

else {
                $meta["og:image"] = wfExpandUrl($wgLogo);

Muuta huomioitavaa

Lisäosa ei ole aivan uusi, ja se muokkaa itse määritellystä kuvasta varsin pienen kuvakkeen. Open Graphin nykyisissä suosituksissa otsakekuvan koko olisi minimissään 1200×630 pikseliä, joten kuvakkeelle asetetun koon voi muuttaa suuremmaksi. (Jos kuvakekoko on suurempi kuin alkuperäinen kuva, käytää MediaWiki alkuperäistä kuvaa.) Eli rivillä 75:

$meta["og:image"] = wfExpandUrl($out->mMainImage->createThumb(100*3, 100));

mutetaan esimerkiksi muotoon:

$meta["og:image"] = wfExpandUrl($out->mMainImage->createThumb(1200, 630));

Logon määrittäminen

Oletuskuvan osalta pitää huomata, että logon polun on oltava määriteltynä LocalSettings.php -tiedostossa:

$wgLogo = "$wgStylePath/myskin/mylogo.jpg";

1. Facebook → Twitter: Tarvittava toiminto löytyy Facebookista osoitteesta https://www.facebook.com/twitter/. Kun olet kirjautununeena Facebookiin, näet sivulla henkilökohtaisen profiilisi sekä kaikki sivut, joilla olet ylläpitäjänä.

2. Kirjaudu Twitteriin sillä käyttäjätunnuksella, johon haluat Facebook-päivitykset yhdistää.

3. Paina Facebookin ”Linkitä Twitteriin” -painiketta, joka ohjaa sinut Twitterin valtuutussivulle. Tarkista vielä, että olet kirjatuneena oikealla tunnuksella.

Hyväksy yhdistäminen ”Salli sovellus” -painikkeella.

4. Harkitse vielä: Twitter-tilille automaattisesti ohjattu sisältövirta ei ole kiinnostavinta seurattavaa. Voi olla parempi, jos teet Twitter-päivitykset erikseen palvelun toimintatapoja ja piirteitä mukaillen.

1. Asetukset: Valitse Twitterin yläpalkin hammasrataspainikkeen takaa löytyvästä valikosta kohta Asetukset:

2. Profiili: Valitse asetussivun vasemman palstan luettelosta kohta Profiili:

3. Yhdistä Facebookiin: Profiiliasetussivun alareunasta löytyy kohta Yhdistä Facebookiin:

Paina painiketta ja seuraa annettuja ohjeita.

4. Harkitse vielä: Kannattaa miettiä, haluatko todella ohjata kaikki Twitter-päivitykset Facebookiin. Jos twiittaat paljon, voivat FB-kaverit häiriintyä viestitulvasta. Jos twiittaat vähän, voit pienellä vaivalla muokata twiitin Facebookille ominaisempaan muotoon.

Lisää ohjeita Twitterin englanninkielisellä ohjesivulla.

Page RSS Feed endpoint – at https://www.facebook.com/feeds/page.php is now deprecated and will stop returning data from June 23, 2015. Developers should call the Graph API’s /v2.3/{page_id}/feed endpoint instead. This returns JSON rather than RSS/XML.

Facebook Platform Changelog

Facebook muuttuu ja muuttaa toimintojaan koko ajan. Viimeaikaisten muutokset ovat vaikuttaneet FB-sivujen julkaisujen näkymiseen tykkääjien uutisvirrassa. Näkyvyyttä voi nyt tehostaa markkinoiduilla julkaisuilla (eli rahalla). Ylläpitäjän näkökulmasta jatkuvat muutokset aiheuttavat epävarmuutta siitä, kuinka hyvin Facebook-tykkääjät tavoitetaan. Tykkääjä sen sijaan voi varmistella sivujen julkaisujen näkemistä Kiinnostusten kohteiden listat -toiminnon avulla. RSS-syötteenlukijaa hyödyntämällä (sinunkin kannattaisi käyttää sellaista, kokeile vaikka Feedly-lukijaa) on myös mahdollista varmistaa suosikkisivujen päivitysten näkeminen. Homma hoituu seuraavasti:

Facebook-sivun id-tunniste

Syöteosoitteen muodostamista varten tarvitaaan sivun id-tunniste. Se löytyy seuraavasti sivun profiilikuvan (tai otsakekuvan) linkkiosoitten kautta:

1. Klikkaa Facebook-sivun profiilikuvaa hiiren oikealla napilla ja valitse Copy Link Address (tai ”Copy Link Location” tai muu vastaava).
2. Liitä kopioitu linkki esimerkiksi tekstieditoriin, niin voit helposti poimia tunnisteen talteen osoitteen joukosta.
3. Id on viimeisen pisteen jälkeinen numerosarja (katso mallia yllä olevasta kuvasta).

Syötteen osoitteen muodostaminen

Facebook-sivun syötelinkki muodostetaan seuraavasti (tässä esimerkkinä yllä mainittu, ravintola Kipsarin id:stä 156001247790318 muodostetu syöteosoite):

http://www.facebook.com/feeds/page.php?format=atom10&id=156001247790318

Voit muuttaa viimeiseksi numerosarjaksi minkä tahansa Facebook-sivun id:n ja lisätä sen syötteenlukijaasi. Toivottavasti ominaisuus säilyy Facebookissa jatkossakin.

Facebook-sivu on helppo luoda, mutta miten sen saa aktiiviseksi ja hyödylliseksi kanavaksi? Inc. Magazine kertoo blogimerkinnässään hyviä vinkkejä suunnitelmalliseen FB-sivun toteuttamiseen.

FriendFeed on edellä

FriendFeedin perusti lokakuussa 2007 joukko Googlesta irtautuneita sovelluskehittäjiä, jotka olivat osallistuneet muun muassa Gmailin ja Google Mapsin kehittämiseen. Palvelun avulla käyttäjä voi keskittää web-aktiivisuutensa (ns. Lifestream tai Feed Aggregator) yhteen paikkaan ja seurata samalla muita käyttäjiä. Lukuisien valmiiksi sisällytettyjen palvelujen (esimerkiksi YouTube, Flickr, Vimeo, Google Reader, Picasa, Digg jne.) lisäksi voi palveluun imaista minkä tahansa RSS-syötteellä varustetun sisällön. Näin FriendFeed taipuu ainakin mikrobloggausvälineeksi, RSS-lukijaksi ja keskustelukanavaksi. Ja se toimii – sujuvasti ja elegantisti – reaaliajassa.

FriendFeedin käyttäjän ei tarvitse päivittää kotisivuaan nähdäkseen, onko uusia päivityksiä tarjolla, vaan sisällöt virtaavat esiin sitä mukaa kun näytettävää on. Uudet merkinnät liukuvat pehmeästi näytön alkuun, ja edeltävät painuvat samalla kohti historiaa. Jos vanhaan merkintään tulee päivitys, esimerkiksi kommentti, liukuu se jälleen tuoreena näkyviin.

Käyttökokemus on omaa luokkaansa. Alun perin eri palveluissa julkaistut kuvat ja videot tulevat esille tyylikkäästi ja kommentointi, keskustelu ja verkostoituminen toimii, kun myös kontaktien kontakteilta tulleita merkintöjä tarjotaan näkyviin sopivasti. Tämän päivän verkkosovellusten joukossa FriendFeed tuntuu olevan jo hyvän matkaa huomisen puolella.

Facebook seuraa

Facebook on kehittänyt käyttäjän kotisivuvirtaa FriendFeedin suuntaan. Esimerkiksi ”like” tai ”tykkää” -toiminto oli ensin FriedFeedissä, sitten Facebookissa ja jokunen aika sitten se tuli myös GoogleReaderiin. Muuten Facebookin uutisvirta ei yllä toiminnallisuuksiltaan FriendFeedin tasolle. Reaaliaikaisuuteen on selvää poltetta, mutta tällä hetkellä käyttäjälle kerrotaan ainoastaan tuoreiden päivitysten määrä. Näkymä pitää käyttäjän itse päivittää. Kyseessä voi toki olla myös käytettävyysvalinta, mutta nyt kun FF ja sen kehittäjätiimii ovat hyödynnettävissä, selvinnevät FB:n haluamat ominaisuudet pian. FriendFeedin jo olemassa olevat toiminnallisuudet tarjoaisivatkin Facebookin käyttäjille pitkäksi aikaa yllätyksiä, jos niitä tuotaisiin vähän kerrallaan kotisivuvirran ominaisuuksiksi.

Googlen Wave vs. Facebook + FriendFeed?

Keväällä 2009 Google ilmoitti kehittävänsä uutta palvelua nimeltä Wave – aalto. Esittelyvideon perusteella reaaliaikaisuus on myös Googlen tavoite. Wavessa reaaliaikaisuus on niin pitkällä, että käyttäjien välinen kommunikointi päivittyy kirjain kirjaimelta näkyviin. Googlella on myös osaamista, resursseja ja käyttäjäpohja, joita tarvitaan reaaliaikaisen, sosiaalisen sovelluksen rakentamiseen.

FriendFeedillä on osaamista ja valmista tekniikkaa, mutta suuret käyttäjämassat puuttuvat. Facebookilla on käyttäjiä, mutta omat rahkeet palvelun edelleen kehittämiseen eivät aivan näytä riittävän. Yhteenliittymän luulisi tarjoavan Facebookin käyttäjäkunnalle mielenkiintoa ja ominaisuuksia, joilla välimatka Waveen pysyy hallinnassa.

Sovellusten reaaliaikaisuus on nyt trendi. Mitä hyötyä tästä käyttäjille? Aikaa kuluu, ennen kuin esimerkiksi Waven mahdollistama viestintä on verkonkäyttäjien arkipäivää. Tekniikka kuitenkin mahdollistaa käyttötapoja, joita ei voi ennalta nähdä. Ehkä tämä kehityssuunta tekee aikanaan selaimen päivitä-napin ja sivustoilla olevat tallennuspainikkeet tarpeettomaksi?

On kuitenkin odotettavissa, että lähikuukausien aikana Facebook-käyttäjien kotisivuvirtaan alkaa tulla uusia ominaisuuksia. Aluksi niitä ihmetellään, mutta kyllä niihin totutaan, kuten tähänkin mennessä.