Immateriaalioikeusjärjestelmä Suomessa

Alkuun pieni ryhmätyö, mitkä ovat Metropolian kolme keskeistä pointtia immateriaalioikeuksiin? Esimerkiksi työsuhdekeksinnöt, opiskelijoiden IPR-juridiikka, tutkimushankkeiden IPR-asiat.

Mitä immateriaalioikeudet ovat?

• Immateriaalioikeudet = Intellectual Property Rights
  • Industrial Property Rights = teollisoikeudet
  • Intellectual Property = aineeton omaisuus

IPR:t ovat jälkiteollisen tietoyhteiskunnan keskeinen tuotannontekijä, ne turvaavat tuotekehitystä ja investointeja. Kielto-oikeuksia. Kannustavat luovaan työhön – korvaus oikeudenhaltijalle. Tietoyhteiskunta on lisännyt IPR:n määrää. Tiedonjakamisen helppous ja globalisaatio ovat haastaneet IPR-järjestelmän.

• Sopimukset
  • Tekijänoikeudet
  • Tavaramerkit
  • Patentit
  • Know-How
  • Liikesalaisuudet
  • Mallisuoja
  • Toiminimi
  • Domain-nimet

Immateriaalioikeusjärjestelmän keskeiset teemat

1. Oikeuksien identifiointi ja hankkiminen
2. Oikeuksien suojaaminen – Esimerkiksi mallisuoja ja patentti edellyttävät aktiivista toimintaa. Tekijänoikeus syntyy automaattisesti.
3. Oikeuksien hyödyntäminen – Esimerkiksi patentoidun keksinnön markkinoille saattaminen, kirjan oikeuksien myyminen.
4. Oikeuksien puolustaminen – Esimerkiksi patenttiloukkauksen riitauttaminen ja korvausten hakeminen oikeusteitse.

Patentti

Yksinoikeus keksinnön ammattimaiseen käyttöön, valmistukseen, tuontiin, myyntiin ja vuokraukseen.

• Suojan kohteena uusi ja ennalta arvaamaton ratkaisu tekniseen ongelmaan
• Edellytyksenä
  • Uutuus
  • Ennalta arvaamattomuus/keksinnöllisyys
  • Teollinen hyödynnettävyys
• Suoja hakemuspäivästä – patentoitu keksintö on julkinen – käsittely noin 2 vuotta

Patentin suojaus

• Identifiointi
• Patenttihakemus PHR:lle – 18 kuukauden salassapito
• Hakemuksen käsittely: muotoseikat, uutuus, keksinnöllisyys, ratkaisu (myöntö/hylkäys)
• Väiteaika 9 kuukautta patentin myöntämisestä – patentin mahdollinen rajoittaminen
• Voimassa 20 vuotta hakemuspäivästä
• Ylläpitomaksu on maksettava, muuten patentti raukeaa
• KV-suojauksen mekanismi on samanlainen (PPH-sopimukset)

Hyödyllisyysmalli

• Pikku patentti – patentin kaltainen kielto-oikeus
• Ei edellytä keksinnöltä keksinnöllisyyttä – tutkimus vain muodollinen
• Aueellisesti rajallinen
• Voimassa enintään 10 vuotta (4+4+2) hakemuspäivästä
• Kuulutus ja merkintä hyödyllisyysmallirekisteriin
• Voidaan hakea rinnakkain patentin kanssa

Tavaramerkki

Tavaramerkki on yksinoikeus kieltää muita käyttämästä sekoitettavissa olevaa kuviota, sanaa, ääntä, väriä ja niin edelleen tavaroiden tai palveluiden tunnuksena.

• Suoja edellytää vakiintumista tai rekisteröimistä
• Rekisteröinnin edellytyksenä erottamiskyky
  • Kuvailevat laji- tai laatusanat eivät kelpaa tavaramerkiksi
• Merkki ei saa olla sekoitettavissa toiseen tavaramerkkiin
• Merkki ei saa olla harhaanjohtava
• Teknisiä ominaisuuksia ei voi suojata
• Ei saa loukata toisen tekijänoikeutta, toiminimeä, mallioikeutta tai teoksen nimeä
• Rekisteröidään tavara-/palveluluokittain (45 kpl)
• Suoja-aika 10 vuotta, uusittavissa ikuisesti
• Suoja on alueellista
• Suojan voi menettää yleisyyden vuoksi (esimerkiksi Turvaura, Heteka ja niin edelleen)

Tekijänoikeus

• Syntyy automaattisesti teoksen syntyhetkellä
• Syntyy teoksen tekijälle
• Ei vaadi rekisteröintiä
• Suoja-aika on 70 vuotta tekijän kuolemasta
• Lähioikeuksien suoja-ajat ovat poikkeavia
• Sisältötuotteiden keskeinen suojamuoto

Tekijänoikeuslaista löytyvät muun muassa taloudelliset ja moraaliset oikeudet ja muut aiheeseen liittyvät seikat kuten esimerkiksi tekijänoikeuden rajoitukset.

Tauko

Mallioikeus

Mallina voidaan suojata tuotteen tai sen osan ulkomuoto (koristelu, linjat, värit, muoto, pinta, materiaali). Teollisen muotoilun tärkein suojausmetodi.

• Konkreettinen tavara tai sen osa – esimerkiksi sämpylä tai kahvikupin korva
• Erottamisvaatimus – kokonaisarvio
• Suojataan yksinoikeus mallin kaupalliseen käyttöön
• Ei suojaa teknisiä ratkaisuja

Lisää aiheesta esimerkiksi tältä PRH:n Mallioikeus pähkinänkuoressa -sivulta.

Mallioikeuden suojaaminen

• Hakemus PRH:lle
• Myönnetään, jos malli on uusi ja yksilöllinen (ei saa olla tullut julkiseksi – kuitenkin 12 kk grace period ennen hakemuksen tekoa)
• Voimassa enintään 25 vuotta hakemuspäivästä

Uusittava 5 vuoden välein

Työsuhdekeksintölaki

• Työsuhdekeksintölain soveltaminen
  • Työ- tai virkasuhde
  • Patentoitavissa olevat keksinnöt
  • Työnantajan toimialaan liittyvää
• Työntekijän velvollisuus ilmoittaa keksinnöstä
• Työnantajan velvollisuus maksaa kohtuullinen korvaus, jos keksintö tulee käyttöön
• Sisäiset ohjeet
• Työsuhdekeksintölautakunta

Muut immateriaalioikeudet ja työsuhde

Ainoastaan tietokoneohjelmat, tietokannat ja näihin liittyvät aineistot siirtyvät oletusarvoisesti työnantajalle. Muilta osin asiat edellyttävät sopimista. Jos ei sovita erikseen, on työnantajalla käyttöoikeus.

Runsasta keskustelua opettajien tuottamien opetusmateriaalien käyttöoikeuksista, eli jos opettaja työajalla tekee kurssin opetusmateriaalia, onko työnantajalla oikeus käyttää materiaaleja? On olemassa kulttuuri, että ainakin osa opettajista pitää kiinni omista materiaaleistaan. Onnin mukaan kuitenkin on niin, että jos asiasta ei ole erikseen sovittu, on työnantajalla oikeus käyttää materiaaleja.

Know-how ja liikesalaisuudet

• Laki sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa, Työsopimuslaki ja Rikoslaki sääntelevät liike- ja ammattisalaisuuksien suojaa
• Suojan edellytyksenä todellinen salassapito, salassapitointressi ja taloudellinen arvo
• Salassapitosopimukset

Keskusteltiin muun muassa opinnäytetöiden julkisuudesta sekä osittaisesta salaamisesta muun muassa liikesalaisuuksien osalta.

Immateriaalioikeuksien siirtäminen

Tämä on se suurin maailma, eli oikeuksien siirtäminen ja bisneksen tekeminen immateriaalioikeuksien avulla.

Patentit, mallioikeudet ja tekijänoikeudet ja niin edelleen ovat siirrettävissä sopimuksella:

• Kokonaisluovutus – kauppa oikeuksista
• Osittaisluovutus lisenssisopimuksella
  • Ekslusiivinen – ei-eksklusiivinen
  • Ajallinen rajoitus
  • Toimiala/kohderajaus – mihin käyttöön?
  • Alueellinen rajoitus

Omia tunnelmia

Varsin asiallista kertausta immateriaalioikeuksiin liittyen. Ei varsinaisesti uusia tai yllättäviä asioita, mutta tärkeitä aiheita, joita on aina välillä hyvä palautella mieleen.

Osallistujat oli jaettu neljään pöytään. Ensin pyydettiin esittäytymään ja miettimään pöydissä vähintään yksi kysymys, joka askarruttaa hankkeiden tekijänoikeusasioihin liittyen:

• Milloin hankkeessa toteutettu tuota/palvelu muuttuu sellaiseksi, että sillä saa tehdä voittoa?
• Kuka omistaa oikeudet hankkeen päätyttyä?
• Onko jotain erityistä mitä KV-hankkeissa tulisi ottaa huomioon IPR-oikeuksien osalta?
• Sopimusten puute?
• Rekisteröityjen mallien jatkokehittäminen (siirto, myynti jne.)

Hynynen tulee keksintösäätiöstä, joka toimii ELY-keskuksen alla ja joka tekee yhteistyötä patentti- ja rekisterihallituksen kanssa => ”Luovuudesta liiketoimintaa”.

Yleinen tapaus Jounilla on, että joku soittaa ja sanoo, että pitäisi saada patentti. Jouni jarruttelee ja sanoo, että tiedätköhän sinä, mikä se patentti on. Eli on monia eri asioita, joita voidaan tuotteeseen liittyen rekisteröidä ja ottaa huomioon:

• Toiminimi
• Patentti
• Pikkupatentti
• Mallioikeus – kuka omistaa oikeuden designiin…
• Tavaramerkki
• Verkkotunnus
• jne.

Nämä kaikki yhdessä sitten tiivistetään IPR-oikeuksiksi, eli ”pannaanko firman IPR-asiat kuntoon”, sanoo Hynynen. Vielä monimutkaisemmaksi homma menee, kun mukaan kuvioon tulee HANKE!

Perusvirhe, johon Jouni on usein törmännyt, on se, että oletetaan IPR:n olevan sama asia kuin patentti.

Jounin tuottamaa materiaalia

• Suojaa kilpailuetusi – IPR-pähkinänkuoressa
• IP-Pikaopas – tätä jaettiin tilaisuudessa printtinä (otetaan ylimääräisiä mukaan)

Mikä on patentti? = Kielto-oikeus! – eli minulla on oikeus kieltää muita tekemästä tiettyjä asioita patentin kohteella. Sama pätee mallioikeuteen ja tavaramerkkiin.

Suomalaisten orientaatio yrittäjyyteen on se, että on paljon pelkoja, joita halutaan kiertää. Ei haluta hakea patenttia, ettei jouduta riitelemään :) – Mutta miksi sitä pitäisi haluta hakea? No – esim. savimukin valmistaminen maksaa n. 0,2 euroa. Mutta kun se on Teema-muki + Muumin kuva, se maksaa 20 euroa. Brändiyrityksessä myyntihinnalla ei ole mitään tekemistä tuotantokustannusten kanssa. Mutta suomalainen kun firman perustaa, hän ei millään suostu siihen, että hinnassa on ilmaa! Otetaan tuotantokulut ja lasketaan päälle kate ja ihmetellään, kun firma ei menesty! Tämä on suomalaisissa niin syvällä, että siihen ei mikään terapia auta! Tämä orientaatio ratkaisee sen, onko meillä bisnes.

Entäpä hinta. Miedän mukia myydään naapurikaupassa 50 senttiä halvemmalla ja asiakkaat menevät sinne! … Siis kielto-oikeus! Se on bisneksen perusta. Miksi se haetaan?

Mitä ajattelee suomalainen yrittäjä, kun hän perustaa yrityksen? – ”Kunhan vain saan toiminnan käyntiin…”. ”Entäpä patentti?” – ”Eiku pannaan nyt tämä homma ensin käyntiin?”.

Eli siis, miksi se patentti haetaan? – Saadaan aikaan tilanne, jossa bisneksen arvo rakentuu immateriaaliokeuksiin, voidaan esim. exit-vaiheessa myydä tavaramerkki. – Tavaramerkin / brandin hallinan kautta arvo nousee.

Sitten vastauksia alun kysymyksiin:

Miksi nämä asiat meitä kiinnostavat? Koska meitä pelottaa, eli meitä esim. pelottaa, että jos käytämme hankkeessa tehtyä tuotetta ilman lupaa, meitä kielletään ja joudumme käräjille. Jounin mukaan tämä on täysin irrelevantti kysymys. Käräjille vaan, se tuo julkisuutta, nyt pientä yrittäjää kohdellaan kaltoin!

Halutaanko suojata jotain? Näin kuvitellaan, mutta ei voi suojata mitään! Voi vain hankkia oikeuden kieltää!

Esimerkkinä nyt Vyyhti-peli:

• Kuka on suunnitellut pelin ulkoasun? Onko suunnittelijoiden kesken sovittu tekijänoikeuksista?
• Jollakulla pitää olla oikeus kieltää jotain. Hynysen mukaan esim. Vyyhti-pelin osalta on hyvin epätodennäköistä, että millään osapuolella olisi oikeutta kieltää vaikkapa pelin hyödyntämistä hankkeen jälkeen.
• Jos oleteaan, että jollakin olisi oikeus kieltää, voidaan alkuperäiseen juttuun tehdä muutoksia. Mikä on sitten riittävä määrä muutoksia? Tässä törmätään tekijänoikeuksiin, jotka ovat sitten tässä kentässä ne monimutkaisimmat asiat.
• Esim. se, jolla on lautaan tekijänoikeus, voi kieltää tekijänoikeuden perusteella käytön.
• Olisi hyvä sopia jo hankkeen alussa tekijänoikeuksista.

Kuka ottaa oikeudet hankkeen päätyttyä? – Ei olla vielä jouduttu korkeimman oikeuden päätöstilanteeseen, eli tiedetä. Kuopion hallinto-oikeus on tehnyt päätöksen ja ohjeet siitä, kuinka tulisi toimia ESR-hankkeen tulosten hyvien käytäntöjen levittämisessä. Tulkinta olisi, että EU:lla ja Elyllä ei ole intressiä kieltää minkään hankkeessa tuotetun tuotteen tai palvelun hyötykäyttöä.