Keynote Behavior Design and Learning

Keynote-puheenvuoron piti Behavior Designer Margarita Quihuis Stanfordin yliopistosta. Puheenvuoro käsitteli ihmisten käyttäytymiseen vaikuttamista suunnittelun keinoin. Eli mitä tulee ottaa huomioon, jos halutaan saada ihmiset toimimaan tietyllä tavalla tietyssä tilanteessa. Erittäin tiivistettynä Margaritan käsittelemät asiat löytyvät hänen blogimerkinnästään The Perfect Mix: Fogg Behavior Model + Core Loop.

Esitetyn käyttäymismallin mukaan toimintaan vaikuttaa siis kolme tekijää (suomennokset omiani):

• Motivaatio (motivation)
• Kyvykkyys (ability)
• Alkusysäys (trigger)

Esimerkki: henkilöllä hyvä motivaatio ja kimmoke tehdä jotain, mutta asia jää tekemättä, koska se on liian vaikea, eli kyvykkyys (ability) asian tekemiseen ei riitä. Tässä tapauksessa tehtävää pitäisi jollain tavalla helpottaa; voitaisiin esimerkiksi pilkkoa tehtävä osiin ja tarjota onnistumisen kokemuksia tasaisesti pienemmistä suorituksista.

Behavior Designin taustalla vaikuttaa Stanfordissa työskentelevä käyttäytymistieteilijä BJ Fogg, jonka Behavior Model -sivusto taustoittaa asiaa. Yksi lähtölaukaus Behavior Design -ajattelulle oli 2007 alkanut ”Facebook-kurssi”, jolla opiskelijoille annettiin tehtäväksi suunnitella Facebook-sovelluksia. Monet opiskelijoiden sovelluksista menestyivät kaupallisesti, ja muun muassa New York Times on käsitellyt kurssia vuonna 2011. Vielä lisää tietoa aiheesta Stanfordin Learn Behavior Design -verkkosivustolta ja BJ Foggin kotisivulta.

Behavior Design -videoita

BJ Fogg teaches his Behavior Model (Vimeo.com-video, jonka upottaminen on estetty, katsottavissa linkin takana).

Kommenttipuheenvuorot

Tarja Nieminen, RoihuAkatemia

RoihuAkatemian rehtori Tarja Nieminen käsitteli puheenvuorossaan partiotoiminnassa hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista. RoihuAkatemia on Roihu 2016 -suurleirin yhteydessä toiminut, nonformaalin oppimisen tunnistamiseksi luotu järjestelmä, jossa merkittävässä roolissa ovat Open Badges -osaamismerkit.

Roihuakatemia on uudenlainen konsepti, jonka tarkoituksena on kehittää uusia tapoja vapaaehtoistyössä hankitun osaamisen yhdistämiseen opintoihin ja työelämään! RoihuAkatemia

(Ohessa itse tekemäni Open Badges -perehdytysaineisto):

Denise Stanley-Chard

Denise piti pienen puheenvuoron, joka myös käsitteli nonformaalin oppimisen tunnistamista ja tunnustamista. Tämä toimi pienenä pohjustuksena Denisen iltapäivän työpajalle, jonka aiheena oli muun muassa recognizing and accrediting the higher level learning that takes place outside formal learning environments.

Työpaja – Rapid Experimentation and Deal Design

Iltapäivän kolmesta työpajasta osallistuin Mark Nelsonin vetämään Rapid Experimentation and Deal Desing -työpajaan. Mark on Margarita Quihuisin ja BJ Foggin kollega Stanfordista, missä hänen tärkein asemapaikkansa on Peace Innovation Lab.

Aluksi Mark kertoi lyhyesti Peace Innovation Labin toiminnasta seuraavan piirroksen kautta:

Peace Innovation Lab keskittyy kuviossa ylinnä oleviin seikkoihin eli yhteistoimintaan (collaboration), joka hyödyttää kaikkia osallisia sekä kollektiiviseen älykkyyteen (collective intelligence). Tältä pohjalta lähdimme kokeilemaan Rapid Experimentation and Deal Design -menetelmää, jota Stanford on kehitellyt yhdessä Aalto-yliopiston kanssa.

Käytännössä kokeilumme eteni seuraavasti:

1. Jakautuminen kolmen hengen ryhmiin, jokaisessa ryhmässä jäsenet A ja B sekä ”coach”
2. B kertoo aiheeseen liittyen jonkin tarpeen tai useampia tarpeita
3. A miettii hetken ja kertoo, kuinka hän voi auttaa – mitä tarjottavaa hänellä on B:n tarpeisiin liittyen?
4. Coach tarkkailee tilannetta, osallistuu, keskustelee ja pyrkii tukemaan tilannetta
5. Tavoitteena on Deal, jossa A tarjoaa B:lle jotain, josta joku hyötyy
6. Diilin pitää olla niin selkeä ja konkreettinen, että se voidaan testata nopeasti

Tätä mallia voi toteuttaa esimerkiksi kollegoiden kesken tai panna opiskelijat tekemään kokeilua keskenään. Tavoitteena on toimia ripeästi, eli yksi kierros voidaan vetää läpi alle 15 minuutissa, minkä jälkeen vaihdetaan ryhmiä ja rooleja.

Parin testikierroksen perusteella voisin kokeilla menetelmää jossain yhteistoiminnan edistämistä tavoittelevassa tilanteessa. Menetelmä muistuttaa fasilitoinnissa käytettäviä toimintamalleja, mutta tässä tavoitteena on päästä mahdollisimman nopeasti sellaiseen vuorovaikutukseen, jossa kaikki osapuolet saavat konkreettista hyötyä, jolloin toiminta on palkitsevaa.

Kiitokset kaikille EduFlow 2016 -järjestäjille ja vetäjille kiinnostavasta päivästä.

Osallistujat oli jaettu neljään pöytään. Ensin pyydettiin esittäytymään ja miettimään pöydissä vähintään yksi kysymys, joka askarruttaa hankkeiden tekijänoikeusasioihin liittyen:

• Milloin hankkeessa toteutettu tuota/palvelu muuttuu sellaiseksi, että sillä saa tehdä voittoa?
• Kuka omistaa oikeudet hankkeen päätyttyä?
• Onko jotain erityistä mitä KV-hankkeissa tulisi ottaa huomioon IPR-oikeuksien osalta?
• Sopimusten puute?
• Rekisteröityjen mallien jatkokehittäminen (siirto, myynti jne.)

Hynynen tulee keksintösäätiöstä, joka toimii ELY-keskuksen alla ja joka tekee yhteistyötä patentti- ja rekisterihallituksen kanssa => ”Luovuudesta liiketoimintaa”.

Yleinen tapaus Jounilla on, että joku soittaa ja sanoo, että pitäisi saada patentti. Jouni jarruttelee ja sanoo, että tiedätköhän sinä, mikä se patentti on. Eli on monia eri asioita, joita voidaan tuotteeseen liittyen rekisteröidä ja ottaa huomioon:

• Toiminimi
• Patentti
• Pikkupatentti
• Mallioikeus – kuka omistaa oikeuden designiin…
• Tavaramerkki
• Verkkotunnus
• jne.

Nämä kaikki yhdessä sitten tiivistetään IPR-oikeuksiksi, eli ”pannaanko firman IPR-asiat kuntoon”, sanoo Hynynen. Vielä monimutkaisemmaksi homma menee, kun mukaan kuvioon tulee HANKE!

Perusvirhe, johon Jouni on usein törmännyt, on se, että oletetaan IPR:n olevan sama asia kuin patentti.

Jounin tuottamaa materiaalia

• Suojaa kilpailuetusi – IPR-pähkinänkuoressa
• IP-Pikaopas – tätä jaettiin tilaisuudessa printtinä (otetaan ylimääräisiä mukaan)

Mikä on patentti? = Kielto-oikeus! – eli minulla on oikeus kieltää muita tekemästä tiettyjä asioita patentin kohteella. Sama pätee mallioikeuteen ja tavaramerkkiin.

Suomalaisten orientaatio yrittäjyyteen on se, että on paljon pelkoja, joita halutaan kiertää. Ei haluta hakea patenttia, ettei jouduta riitelemään :) – Mutta miksi sitä pitäisi haluta hakea? No – esim. savimukin valmistaminen maksaa n. 0,2 euroa. Mutta kun se on Teema-muki + Muumin kuva, se maksaa 20 euroa. Brändiyrityksessä myyntihinnalla ei ole mitään tekemistä tuotantokustannusten kanssa. Mutta suomalainen kun firman perustaa, hän ei millään suostu siihen, että hinnassa on ilmaa! Otetaan tuotantokulut ja lasketaan päälle kate ja ihmetellään, kun firma ei menesty! Tämä on suomalaisissa niin syvällä, että siihen ei mikään terapia auta! Tämä orientaatio ratkaisee sen, onko meillä bisnes.

Entäpä hinta. Miedän mukia myydään naapurikaupassa 50 senttiä halvemmalla ja asiakkaat menevät sinne! … Siis kielto-oikeus! Se on bisneksen perusta. Miksi se haetaan?

Mitä ajattelee suomalainen yrittäjä, kun hän perustaa yrityksen? – ”Kunhan vain saan toiminnan käyntiin…”. ”Entäpä patentti?” – ”Eiku pannaan nyt tämä homma ensin käyntiin?”.

Eli siis, miksi se patentti haetaan? – Saadaan aikaan tilanne, jossa bisneksen arvo rakentuu immateriaaliokeuksiin, voidaan esim. exit-vaiheessa myydä tavaramerkki. – Tavaramerkin / brandin hallinan kautta arvo nousee.

Sitten vastauksia alun kysymyksiin:

Miksi nämä asiat meitä kiinnostavat? Koska meitä pelottaa, eli meitä esim. pelottaa, että jos käytämme hankkeessa tehtyä tuotetta ilman lupaa, meitä kielletään ja joudumme käräjille. Jounin mukaan tämä on täysin irrelevantti kysymys. Käräjille vaan, se tuo julkisuutta, nyt pientä yrittäjää kohdellaan kaltoin!

Halutaanko suojata jotain? Näin kuvitellaan, mutta ei voi suojata mitään! Voi vain hankkia oikeuden kieltää!

Esimerkkinä nyt Vyyhti-peli:

• Kuka on suunnitellut pelin ulkoasun? Onko suunnittelijoiden kesken sovittu tekijänoikeuksista?
• Jollakulla pitää olla oikeus kieltää jotain. Hynysen mukaan esim. Vyyhti-pelin osalta on hyvin epätodennäköistä, että millään osapuolella olisi oikeutta kieltää vaikkapa pelin hyödyntämistä hankkeen jälkeen.
• Jos oleteaan, että jollakin olisi oikeus kieltää, voidaan alkuperäiseen juttuun tehdä muutoksia. Mikä on sitten riittävä määrä muutoksia? Tässä törmätään tekijänoikeuksiin, jotka ovat sitten tässä kentässä ne monimutkaisimmat asiat.
• Esim. se, jolla on lautaan tekijänoikeus, voi kieltää tekijänoikeuden perusteella käytön.
• Olisi hyvä sopia jo hankkeen alussa tekijänoikeuksista.

Kuka ottaa oikeudet hankkeen päätyttyä? – Ei olla vielä jouduttu korkeimman oikeuden päätöstilanteeseen, eli tiedetä. Kuopion hallinto-oikeus on tehnyt päätöksen ja ohjeet siitä, kuinka tulisi toimia ESR-hankkeen tulosten hyvien käytäntöjen levittämisessä. Tulkinta olisi, että EU:lla ja Elyllä ei ole intressiä kieltää minkään hankkeessa tuotetun tuotteen tai palvelun hyötykäyttöä.

Luennon sisältöä

Ystävänpäiväluennolla vierailevana opettajana Evgeniya. Innovaation teoriaa luvassa…. Ensiksi esittäydyttiin lyhyesti.

Innovaation käsite on keksitty 1900-luvun alkupuolella, tärkä henkilö Joseph Schumpeter, joka kehitteli innovaation ideaa. Innovation is strictly separated from invention. Innovaattorin ja keksijän roolit ovat täysin erilaiset.

Kattavin kuvaus Schumpeterin innovaatioteorioista löytyy kirjasta Business Cycles (1939). Siinä hän kuvailee innovaatiota seuraavasti:

• Introduction of product to the market
• Introduction fo new production methods
• Initation of new markets
• Opening new sources for raw materials or partially-manufactured goods
• Creating new industry organizations

Esimerkkinä hehkulamppu – kesti yli 40 vuotta, että keksinnöstä tuli innovaatio, joka otettiin käyttöön. Toinen esimerkki telefaksi – keksintö tehtiin ennen puhelinta, mutta otettiin käyttöön vasta 60-luvulla…

Innovaatioprosessi (Rogers 2003, 138):

1. Needs/Problems
2. Research (Basic&applied)
3. Development
4. Commercialization
5. Diffusion and Adoption
6. Concequences

Innovation systems – Institutionalization of innovation theory locally, nationally and internationally.

Myös muitakin kuin business- tai teknokeskeisiä lähestymistapoja – innovatiiviset ideat, ideologiat ja käytännöt, esim.

• Kristinusko
• Marxism
• Jooga – esimerkkinä siitä, että innovaation sinänsä ei tarvitse olla uusi, vaan ikivanha ilmiö voidaan tuoda esiin kuten esim. Jooga länsimaihin n. 60-luvulta alkaen
• Terveyden edistäminen
• Environmentalism

Taxonomy of innovation – neljä eri innovaation muotoa

• Incremential innovation – yksinkertaisin muoto, tapahtuu hiljalleen jatkuvana prosessina, esim. laadun parannuksena olemassa olevaan tuotteeseen, Gilette razor, puhelinvastaaja, iPod
• Radical innovation – Yksittäisiä tapahtumia, yleensä tarkoituksella tehtyjen tutkimusten tai kehitystyön tuloksena, nylon, ”pill”, digikuvaus, Amazon.com (e-commerce)
• Technologcal change – kauaskantoiset muutokset, jotka vaikuttavat moniin talouden haaroihin, synteettiset materiaalit, uusiutuva energia
• Paradigm change, technological revolution – kauaskantoiset muutokset, jotka vaikuttavat koko talouteen, ”meta-paradigma” (konseptit, teoriat ja metodit), suhteellisuusteoria, lentokone, suuret sosiaaliset vaikutukset

Teknologisen vallankumouksen kolme vaihetta (Moor, 2009)

• Introduction stage (esoteric)
• Permeation stage (standardized) – nanoteknologia on suunnilleen tässä vaiheessa. Tässä vaiheessa ilmenevät yleensä suurimmat moraaliset ja eettiset kysymykset innovaatioon liittyen.
• Power stage (leveraged)

Esimerkkinä ICT

• Introduction stage – Yksi esiaste Gottfreid Leibniz (1646-1716) ja laskukone, tämä oli keksintö, mutta teknologia ei mahdollistanut innovaatiota. 40-50-luvulla siis varsinainen ITC:n introduction stage (ENIAC-kone). Teknologia oli erittäin kallista ja vain harvojen edelläkävijoiden saatavilla. Laite oli myös suurin piirtein tarpeeton, koska se ei vielä kyennyt niin monimutkaisiin laskuihin, joita ei olisi voinut laskea muutenkin. Konseptina oli tietokone, joka voi käsitellä lukuja tehokkaasti.
• Permeation stage – 70-luvun paikkeilla, Altair 8800 (Ed Roberts, 1976), yksi ensimmäisiä mikrotietokoneita. Potentiaalisten käyttäjien määrä on yhä melko rajattu, tekniikka on kallista ja käytössä esim. tutkimuslaitoksissa jne. Edelleen melko hyödytön kapine 1500 dollarin perushintaan, vasta n. 10000 arvoinen sijoitus mahdollisti kokoonpanon, jolla saattoi tehdä jotain hyödyllistä. Myös sosiaaliset vaikutukset olivat aika suppeat, koska koneita oli niin harvoilla
• Power stage – Alkoi n. 80-luvun puolivälissä, valinnanvaraa, internet, hintakehitys jne, tässä vaiheessa ollaa edelleen menossa

Kahvipaussi…

…Ja taas mennään:

Diffusion of innovation

• Rogers, 2003: 5-6 – Löytyy jotain myös Wikipediasta
• Perceived newness of the communicated idea
• Uncertainty

Perceived attributes of innovation

• Realtive advantage – Esim. QWERTY-näppis kehitettiin tarkoituksella hitaaksi kirjoittaa, koska kirjoituskoneiden tekniikka ei mahdollistanut nopeampaa kirjoitusta.
• Compatibility – Esim. Google Streetview aiheutti suuren kohun Saksassa yksityisyyteen liittyen. Vasta laajan keskustelun jälkeen se julkaistiin mutta sillä ehdolla, että kenellä tahansa on mahdollisuus ilmoittaa Googlelle, jos haluaa oman talonsa pois Streetviewistä. Yhteensopimattomuus yhteisön normien kanssa esti innovaation käyttöönoton siinä määrin kuin se oli tarkoitettu.
• Complexity –
• Trialability –
• Observability –

Communication channels

• Innovation
• Units of adoption with knowledge
• Communication channel:
  • Mass media channels
  • Interpersonal channels

Time

• http://en.wikipedia.org/wiki/Diffusion_of_innovations#Adopter_categories

Social system

Types of innovation-decisions

• http://en.wikipedia.org/wiki/Diffusion_of_innovations#Decisions

Ethical issues

• Policy vacuum – Esim. Wifi-jutut, saako käyttää toisen wlania?
• Conceptional muddle
• Global social justice: equal distribution of innovation…

Fiiliksiä

Alku lähti hyvin, mutta väsymys alkoi painaa kahvitauon jälkeen. Luokasta loppuu ilma. Itselleni kiinnostavia juttuja, en ole ennen tutustunut innovaation käsitteeseen ja historiaan tässä laajuudessa.

Luennon kulkua

Hieman tulevaisuuden visiointia, Robert G Picardin mukaa. Herra sanoo, että sanomalehtien nykytila on jossain määrin niiden itse aiheuttamaa…

Scarcity (economic good, here news products) can only come from news organistions’ unique topica or location coverage, from contextualisation, analysis, and explanation, and from higly desirable writers.

The content provided will have to change along with the revenue model used.

Free is clearly not the right price for news.

Tehtävä: Taloussanomat oli ensimmäinen eurooppalainen online-sanomalehti 2007. Oliko onlineksi meno menestys vai katastrofi? Perustele hyvät ja huonot puolet.

Noh…

• Kulut vähenivät 50%
• Online lukjakunta väheni 22% ja tulot putosivat 75%
• Henkilökuntaa piti vähentää ja sisällön laatukin kärsi…

Tehtävä: Pohtikaa erilaisia ansaintamalleja subscriptionin ja mikromaksujen lisäksi…

Jeff Jarvisin ehdotus: "Reverse Model" – upside-down logic of paywalls.

Luennon kulkua

Aiheena tänään – Media Industry

Tehdävällä lähdetään:

• What are the main forms of Finnish media industry?
• Classify them in order of importance revenue wise and use wise

Tsekattiin tilastoja, katso esim. tilastokeskuksen tilasto Joukkoviestintämarkkinat 2010 – painetun viestinnän kehitys heikkoa.

Tehtävä: How newspapers are currently doing in Finland and in Europe? Which future do you forecast for written press? Develop your arguments!

Digitaalinen paperi? Tämä on Tomin veikkaus muutaman vuoden päähän.

Tehtävä: How do newspapers and magazines generate revenue? Rank the revenue streams for both media separately.

Robert kävi alussa kertomassa kevään tenttikirjoista ja seminaareista…

Luennon kulkua

Social Community & Media Management on päivän aineena…

Guidelines or rules? yleiset ja tulkinnanvaraiset = guidelines, specific = rules. Yleisesti ottaen tiukat säännöt eivät miellytä verkkoyhteisöissä käyttäjiä.

Tehtävä: mitä asioita pitäisi ottaa huomioon online yhteisön guidelinejä laatiessa?

• Keep it conversational and easy to understand
• It has to be short, maybe one infobox
• Refine in consultation with members

Hyvä esimerkki, Lonely Planet

Peter Kollock, Communities in Cyberspace, Routledge, 1999.

Tehtävä: Mikä motivoi vapaaehtoisia moderaattoreita online-yhteisöissä?

• Motivated to contribute to the community, "giving back to the community", aika samoja juttuja, kuin ensimmäisellä Media Management -luennolla – tai näihin liittyen mennään…

Wikipedian kehittäjäyhteisön tutkimuksista selvinneitä sosiaalisen vuorovaikutusen huomioita

Näkyvillä oleva Wikipedian artikkeli on mennyt läpi monen filtterin ja sitä on todennäköisesti muokattu useaan kertaan monen käyttäjän toimesta.

Toistuvia ongelmia ovat tahalliset vandaalimuokkaukset, joissa sisältöä sotketaan tahallaan.

Tehtävä: millaista vandalismia Wikipediasta voi löytyä?

• Vääristelyä
• Oikean tiedon poistamista
• Väärän tiedon lisäämistä
• Laittoman materiaalin lisääminen, esim. tekijänoikeuden alainen aineisto
• Henkilöstä asiattoman aineiston lisääminen
• Turhan tiedon lisääminen

Opettajalta:

• Mass deletion
• Offensive copy
• Phony copy
• Phony redirection
• Idiosyncratic copy

Studying Cooperation and Conflict between Authors with history flow Visualizations (PDF).

"Edit Wars"

Tehtävä: Mitä keinoja online-yhteisöllä on harmintekijöitä vastaan?

1. Post a short response
2. Notify the person privately
3. Use software to hide the response
4. Permanently remove the response in question
5. Ban the user from posting in your area

Cyberstalking – verkkovälitteistä häirintää…

Luennon kulkua

Cultural factors and differencies in computer mediated communication. Kulttuurierot vaikuttavat siihen, miten ihmiset kommunikoivat – myös verkossa. Miten valmiita ja halukkaita ihmiset ovat jakamaan sisältöä jne. vaikuttaa. Kulttuuristen seikkojen ja erojen ymmärtäminen auttaa käsittelemään asiaa. Tarkastelemme asiaa wikien ja erityisesti Wikipedian kautta.

Esimerkkinä katsottiin Wikipedian huomista (18.1.2012) mielenilmaisua, jossa sivuston englanninkielinen osio suljetaan vuorokaudeksi vastalauseena SOPA:lle (Stop Online Piracy Act).

Wikipedia and other sites are afraid that this law would harm the innovation and the freedom of speech.

Monikielinen Wikipedia antaa hyvän tavan tutukia kulttuurieroja vertaamalla saman artikkelin erikielisten versioiden editointiprosesseja. Alustan työkalut mahdollistavat artikkelien muokkaushistorian ja keskustelujen jäljittämisen. Total Recall.

Tehtävä: Pohtikaa esimerkkejä, kuinka eri kulttuurit voivat johtaa väärinymmärryksiin tietokonevälitteisessä viestinnässä? Kulttuurieroja, valtaetäisyys, värit, symbolit, muodollisuus…

Opettajalta: Päivämäärien kirjoittaminen, osoitteiden kirjoittaminen, numerot, metaforat, kirjoitustyyli…

Tietokonevälitteinen kommunikaatio on mahdollistanut uusia yhteyksiä eri kulttuurien välille. Siksi olisi tärkeää ymmärtää jotain näistä asioista.

Wikejä on tutkittu ja pyritty löytämään kaavoja, jotka pätevät eri kulttuureista tuleviin muokkaajiin. Myös web-suunnittelun näkökulmasta asiaa on tutkittu paljon.

Francesco BEllomi and Roberto Bonato, "Netrwork analysis of Wikipedia", Wikimania, 2005:

Wikipediassa ei ole "saaria". Kaikkiin artikkeleihin pääse navigoimalla linkkejä pitkin. Suurin osa sisällöstä on kallellaan länsimaisen näkökulman suuntaan. Tätä toki selittää se, että tutkimusaineistona on käytetty englanninkielistä Wikipediaa. Yhteistoiminnallisen proessin rakentuminen on hyvin voimakkaasti kulttuurisidonnaista. Tosielämän kulttuurilliset piirteet ovat läsnä myös verkossa.

Ulrike Pfeil, Panayiotis Zaphris and Chee Siang Ang, "Cultural Differences in Collaborative Authoring of Wikipedia", Journal of Computer-Meidated Communication, 2006. Esimerkkinä Wikipedian artikkeli "Game" ja sen ranskan-, sakan-, japanin-, ja hollanninkieliset versiot.

In 2005, Emigh and Herring analyzed data from 15 Wikipedia entries and compared them to the analoguous 15 entries of three other encyclopedias.

Japanin merkitys

Japania käytetään usein tutkimusesimerkkinä, koska siellä kulttuuriset tekijät vaikuttavat erittäin vahvasti online-käyttäytymiseen.

Tehtävä: Which cultural elements are making Japan quite unique in online communication?

Vahva anonymiteetti, vain 30,5% online-käyttäjistä tuntee toisensa kun taas Etelä-Koreassa 61,2%. Vain 20,6% käyttää omaa nimeään, Koreassa 54,9%. Yhteisöjen jäsenenten väliset suhteet ovat varsin puhtaasti virtuaalisista, IRL-kulttuuri on hyvin vähäistä.

Kenichi Ishii: "Uses and Gratifications of Online Communities in Japan", 2009. Nuoret online-käyttäjät eivät hae tai kaipaa IRL-suhteita virtuaalimaailmassa. Tätä on ollut jo ennen Internettiä: Beru-tomo = Pager friends. Nuoret viestittelivät hakulaitteilla "kavereille", joita he eivät tunteneet. Pelkkiä viestejä, ei nimiä, sukupuolta tai profiilia. Täysin virtuaalista kanssakäymistä.

Blogit ovat japanilaisille luonteenomainen keino ilmaista itseään onlinessä. Mahdollisuus voimakkaaseen itseilmaisuun mutta myös täydelliseen anomymiteettiin. Vuonna 2007 37% blogeista oli japaninkielisiä.

Gender

Otetaan esimerkiksi blogit. Tehtävä: What are the gender differences in blogging?

Sarah Pedersen and Caroline Macafee, "Gender differecnces in Brittish blogging", Journal of Computer-Mediated Communication, 2007. Miehillä enämpi mielipide-, informaatio- ja asiablogeja, naisilla enemmän sosiaalisen puoleen liittyviä blogea…

Susan Herring and John C. Paolillo, "Gender and genre variation in weblogs", Journal of Sociolinguistics, 2006. Naiset henkilökohtaisia ja arjen asioita, miehet informaatiota ja politiikkaa… miehet linkittää tykimmin.

Barver and Badre: Eri alakulttuurit tunnistavat erilaisia symbloleja jne. joten oikeita symboleja ja metaforia hyödyntämällä voidaan parantaa www-palvelujen käytettävyyttä.

Luennon kulkua ja käsiteltyjä asioita

Ja taas mennään…

Media Managementissa keskitymme suurelta osin verkkoyhteisöihin ja siellä hallittaviin mediaelementteihin. Aluksi tutustumme yhteisöihin yleisesti.

Kysymys luokalle: Kuinka määrittelette yhteisön?

Monimuotoinen käsite, muutamat peruselementit pätevät: Ryhmä, joka on järjestäytynyt yhteisten arvojen ja sosiaalisen koheeisiön ympärille jaettuun maantieteelliseen sijaintiin. Internet on muuttanut sijainnin välttämättömyyttä.

Yhteisöllisyyttä on alettu tutkia runsaasti 90-luvulta lähtien.

*Miten online-yhteisöt eroavat ”perinteisistä”? Avatarit, oman persoonan ja identiteetin voi piilottaa. Erilainen elinkaari, jne.

An online community is a group of people who interact in a virtual environment. They have a purpose, are supported by technology, and are guided by norms and policies.

Jenny Peerce, Online communities-Design Usability, Supporting Socialibility (2000).

Eroavat suhteessa:

• Fyysisen läsnöoloon
• Tarkoitukseen
• Ohjelmistoalustaan, jolla yhteisö pyörii
• Kokoon
• Olemassaolon kestoon
• Elinkaaren vaiheeseen
• Jäsenkulttuuriin
• Hallintarakenteeseen

An online community is a virtual community that exists online whose members enable its existence through taking part in membership rituals.

Amy Jo Kim, Community Building on the Web : Secret Strategies for Successful Online Communities (2000).

Tehtävä: Muistelkaa aikaisia online-yhteisöjä 90-luvulta.

IRC, TheGloge.com, Purkit, IRC-galleria, GeoCities, Tripod.com – Ensimmäiset online-yhteisöt olivat alustoja, jotka halusivat tuoda ihmiset yhteen kommunikoimaan keskenään.

Käyttäjien roolista… Tehtävä: 4-5 vaihetta yhteisöön liittymisessä?

• Peripheral (lurker)
• Inbound (novice)
• Insider (regular)
• Boundary (leader)
• Outbound (elder)

Amy Jo Kim: ”Membership life cycle”

Entäpä sitten… Miksi ihmiset haluavat liittyä yhteisöihin? Taas pieni tehtävät: Mitkä ovat käyttäjien motivaatiot yhteisöihin liittyessä? Peter Kollock, Communities in Cyberspace, Routledge, 1999.

1. Anticipated reciprocity – Is motivated to contribute valuable information to the group in the expectation that one will receive useful help and information in return
2. Increased recognition – Recognition is important to online contributors such that, in general, individuals want recognition for their contributions. Some have called this Egoboo.
3. Sense of efficacy – The act results in a sense of efficacy, that is, a sense that they have had some effect on this environment

Personality and motivations associated with Facebook use – Craig Ross, Emily S. Orr, Mia Sisic, Jaime M. Arseneault, Mary G. Simmering, R. Robert Orr 2009.

Preece Jenny, Maloney-Krichmar Diane and Abras Chadia, History of Emergence of Online Communities – Kirjassa Encyclopdeia of Community. B. Wellman Toim. 2003

Opetuksen kulkua ja fiiliksiä

Kaikilla oli tehtävänä esittää konseptisuunnittelukurssin tuloksena syntynyt konsepti Pecha Kucha -esityksenä.

Esittelimme harjoitustehtävän mukaiset presentaatiot

You will give an oral presentation of around 10 minutes: Analyse an example of new media value chains and/or participatory practice linked to the subject of your thesis.

Shop with your friends

Palvelu, jossa voit shoppailla virtuaalisesti kavereiden kanssa.

• http://www.shopwithyourfriends.com/

Lookbooks, omat kokoelmat valituista tuotteista… Pisteiden ansaitseminen, Badget ja levelit, joiden mukaan avautuu usia ominaisuuksia…

SponsoredTweets.com

Oma esitykseni. http://SponsoredTweets.com/ on palvelu, jossa mainostajat voivat ostaa Twitterien käyttäjiltä sponsoroituja tweettejä.

Company Value Chain / New Media Value Chain

Arvoketju yrityksen näkökulmasta, missä kohtaa voitaisiin hyödyntää crowdsourcingia/sosiaalisen median toimintamalleja ja/tai mitä tulisi ottaa huomioon?

• Ideoiden hallinta – kerääminen, arviointi, keskustelu…
• Mediayhteydet – Blogaajat, henkilökohtaisuus jne.
• Kriisinhallinta – Miten hallitaan sosiaalisessa mediassa ilmeneviä ”kriisejä”
• Asiantuntemus ja yhteisöt – Talon sisällä, miten voisi toimia?
• Kuunteleminen – Mitä kuluttajat, asiakkaat ja työntekijät talon sisällä sanovat

Virtuaalinen puutarha

Suunnitelma pelimäisestä virtuaalipuutarhasta, jonne käyttäjä voi suunnitella oman puutarhan. Puutarhojen jakaminen, kohtauspaikka yhteiseen kiinnostukseen liittyen, puutarhatietouden levittäminen jne. Sponsorina puutarha-alan yritys.

Development discussions – private or public

Ajatuksia kehityskeskustelujen kehittämisestä, voitasiinko kehityskeskusteluprosessia avata? Sisäisen viestinnän ja sosiaalisen median suhde, millainen intran pitäisi olla, johtajilla pitää olla mahdollisuus puhua – blogit! Informaatio ei voi tulla vain organisaation puolelta, käyttäjien pitää pystyä tuottamaan ja jakamaan osaamistaan – wiki. Myös Yammeria voisi kokeilla kehityskeskusteluun. – Sosiaalinen media muuttaa sisäistä viestintää.

Update Yourself to the Net

Yrityksen sisäisen perehdytyksen kehittämistä, verkkotaitojen kehittämistä…

Jakaminen ja yhteistoiminta. Esimerkkinä Haakanan vetämä tietovuoto-pop-up -lähetys. Ylex-esimerkki. Avoin data.

Value Chains – verkkolehdet

Sanomalehti-case. Sanomalehtimarkkinat ovat pienentyneet viimeisen vuosikymmenen ajan. Esimerkkicasessa verkkosivujen tulot tulevat suurimmaksi osaksi bannereista ja pop-upeista yms.

Pyritään lisäämään kävijöiden kuluttamaa aikaa sivustolla: Paljon sisältöä, tekstejä, kuvia, vidoita – Extroja: pelejä ym. – Osa mainosten hinnoittelusta perustuu aikaan, jonka vierailija viettää sivulla, jolla mainos on.

Muita tapoja: Pakotettu videomainos ennen varsinaista videota, ”lukijan kuva” ym.

Uusia malleja: Partnership Model – Esim. Ruotsissa Aftonbladet, oma osio Volvo-aiheisille jutuille. Sivuston personointi – Esim. säätiedot kävijän paikkunnan mukaan => tästä laajennus: personoidut mainokset. Keskustelut –

Tulevaisuus… (meni liian nopeasti :)

Online press conference – more at the social media

Online pressikonferenssi, tiedon välittäminen sosiaalisen median kautta. Hyvin hoidetun konferenssin avulla tietoisuus yrityksestä listääntyy, mahdollisuus brändin rakentamiseen, tunnetuksi tekemiseen jne.

Ansaintamallia? Mainokset… Lisätietoja maksusta… Chatti näkyviin lisämaksusta…

Facebook + Ympäristöpalkinto

Ympäristöpalkinnon näkyvyyden lisääntyminen => tunnettuus lisääntyy => arvo kasvaa. Ympäristöpalkinnon ehdokkaita voi äänestää somen kautta. Tuloksena arvokas palkinto, lisääntynyt ympäristötietoisuus jne.

TurboSquid

http://www.turbosquid.com/ 3D:hen keskittynyt sivusto. Sivustolla voi myydä omia 3D-malleja. 225000 mallia kirjastossa. Alkanut verkkokauppana 1995. Esim. kaupunkimalli, jonka tekemiseen minisi pari viikkoa, löytyy palvelusta hintaan 499 dollaria.

Application for tablet computer

Oma tablet-aplikaatio myyntiin, ansaintaa myynnistä… Aplikaatioihin upotetut mainokset, freemium-malli, tuotesijoittelu…

Handbook for company’s internet writers

Verkkokirjoittamisen ohjekirja journalisteille. CC-lisenssillä jakoon ja myyntiin.

How can a custom media site get users to create content…

Luomalla yhteisön aiheen ympärille ja saada käyttäjät kokoeilemaan, kommentoimaan jne.

…ja miten saada siitä tuloja? Esimerkki: Super Savvy Me – palvelussa käyttäjät voivat testata uusia tuotteita ja arvioida niitä, osallistua tuotekehitykseen… jakaa vinkkejä ja ideoita.

TV-ohjelmailmiön luominen sosiaalisessa mediassa

Kuinka saadaan ohjelmaan liittyvää videomateriaalia leviämään sosiaalisessa mediassa? Esimerkki 1. Demo-kilpailu. 2. Kuorosota-realityohjelman osallistujien vastuuttaminen Facebook-sivun ylläpitämiseen, koulutus tähän.

Erilaiset teematehtävät, ryhmien omat videot annettuun teemaan liittyen…

Fiiliksiä

Mainoita, erilaisia esityksiä. Sanomalehti-case jäi mieleen konkreettisen rahantekotarpeen vuoksi. Olin ehkä ymmärtänyt tehtävänannon melko laajasti, koska suurimmalla osalla esitys käsitteli aika konkreettisesti omaa opinnäytettä. Ajauduin SponsoredTweets.com:iin vähän vahingossa, kun yritin löytää jonkin itseäni kiinnostavan ansaintamallin tai arvoketjun. Ajatus lähti Jaikusta, jonka ympärille oli vaikea rakentaa esitystä, sitten siirryin Twitteriin, jonka omat ansaintamallit ovat aika vaisuja, ja sitten kuin vahingossa löytyi tämä palvelu, joka tuo yhteen käyttäjät ja mainostajat.

Opinnäyteprojekti on seissyt. Sosiaalisen median kunto-ohjelma herättää kiinnostusta ja innostusta, ja mieli alkaa kääntyä sen suuntaan. Tämä sitten taas vaatisi kaiken suunnittelun uudelleen tekemistä. Jaksamista. Intoa. Torstaina on tentti, kirjaa pitää lukea ahkerasti, että Jokuveli ja ubiikki yhteiskunta omaksoituvat.