Perinteinen työsuhteen muoto, eli toistaiseksi voimassa oleva, kokoaikainen työsuhde on edelleen monen työntekijän kannalta ideaali. Se tarjoaa jatkuvuutta ja taloudellista turvallisuutta. Muut työnteon muodot ovat kuitenkin yleistyneet työmarkkinoilla monella alalla, kuten IT- ja media-aloilla. Taustalla ovat osaltaan työnantajien tarpeet, mutta työntekijälle ne voivat tarjota joustavuutta työn määrään ja työaikojen sijoittumiseen eri vuorokaudenajoille, viikonpäiville ja vuodenajoille.  Kääntöpuolena työntekijän kannalta saattaa olla toimentuloon liittyvän epävarmuuden kasvaminen. Muu kuin toistaiseksi voimassa oleva, kokoaikainen työsuhde voi uransa alussa olevalle kuitenkin olla ainoa mahdollisuus saada alan tehtävistä työkokemusta. Sitä yleensä vaaditaan toistaiseksi voimassa olevan, kokoaikaisen työsuhteen saamiseksi. 

Työllistymisen muodot voidaan työntekijän näkökulmasta jakaa karkeasti työn varmuuden ja jatkuvuuden mukaan: 

1. Pysyvä ja kokopäiväinen työsuhde on lähtökohtaisesti jatkuva ja varma tapa työllistyä. 
2. Määräaikainen työsuhde on sellainen, jonka kesto on ennalta määritelty. 
3. Osa-aikaisessa työsuhteessa työtunnit eivät vastaa täyttä työaikaa. On olemassa myös niin sanottuja nollatuntisopimuksia, joissa sovitulle ajanjaksolle ei välttämättä ole tarjolla yhtään työtuntia. 
4. Vuokratyössä vuokratyöfirma vuokraa työntekijän asiakasyritykselle. Työsuhde on yleensä määräaikainen ja joskus myös osa-aikainen.
5. Kevytyrittäjä tekee työtä toimeksiantosuhteessa yhdelle tai useammalle asiakkaalle ja laskuttaa työnsä laskutuspalvelun kautta. Laskutuspalvelu maksaa verot ja hoitaa muut pakolliset velvoitteet.  
6. Yksityinen elinkeinonharjoittaja (toiminimi) tekee työtä toimeksiantosuhteessa yhdelle tai useammalle asiakkaalle ja laskuttaa työnsä toiminimensä kautta. Yrittäjä huolehtii pakollisista maksuista, eli maksaa omat veronsa, perii ja tilittää arvonlisäverot ja huolehtii yrittäjän eläkevakuutusmaksusta, jos yrityksen liikevaihto niin edellyttää. Toiminimiyrittäjyys on yleensä kohtalaisen pienimuotoista, ja yrittäjä toimii yleensä yksin. 
7. Yrittäjyys tarkoittaa yrityksen perustamista, kenties sijoituksia toimitiloihin ja laitteisiin sekä mahdollisesti työntekijöiden palkkaamista. 

Seuraavaksi tutustumme tarkemmin työn tekemisen eri muotoihin. 

Työskentely työsuhteessa tai toimeksiantosuhteessa 

Työtä voidaan tehdä  

a) työsuhteessa, jolloin siitä saatava korvaus on palkkaa 

tai

b)  muussa sopimussuhteessa, jolloin kyseessä on toimeksiantosuhde ja siitä saatava korvaus on työkorvausta.  (Verohallinto 2019.) 

Jos osapuolten välillä on työsopimus, on kyseessä työsuhde. Työsopimuksella työntekijä sitoutuu henkilökohtaisesti tekemään työtä työnantajan lukuun tämän johdon ja valvonnan alaisena palkkaa tai muuta vastiketta vastaan (Finlex 2001). Työsuhteessa työnantajan on toimitettava palkasta ennakonpidätys ja järjestettävä työntekijälle lakisääteiset vakuutukset, jotka ovat työntekijän eläkevakuutus, tapaturmavakuutus, ja työttömyysvakuutus (Verohallinto 2019). 

Jos työn suorittaja harjoittaa elinkeinotoimintaa esimerkiksi toiminimellä tai osakeyhtiömuotoisesti, on kyseessä toimeksiantosuhde (Verohallinto 2019). 

Työkorvausta käsitellään verotuksessa kuin työsuhteessa saatua korvausta eli palkkaa, kun ansiotoiminta on hyvin pienimuotoista: 

Jos työkorvauksen saajan ansiotoiminta on hyvin pienimuotoista, työkorvaus on saajansa henkilökohtaista ansiotuloa. Tällöin on kyse yleensä yksittäisistä ja satunnaisista työsuorituksista, joiden tekijä ei harjoita yritystoimintaa, mutta ei ole myöskään työsuhteessa työn teettäjään. Esimerkiksi, jos työsuhteessa oleva juristi laatii naapurilleen perukirjan tai laskentatoimen opettaja hoitaa shakkikerhon kirjanpidon, tällaisesta työstä tekijälle maksettu korvaus on kyseisen henkilön ansiotulona verotettavaa työkorvausta. (Verohallinto 2019.)

Erilaisia työsuhteita 

Työsuhteessa tehtävä työ voi olla kokopäiväistä tai osa-aikaista. Työsuhde voi olla voimassa toistaiseksi tai se voi olla määräaikainen, jolloin työsuhteen kesto on päätetty etukäteen. Määräaikaisuuden perusteena voi olla esimerkiksi sijaisuus, sesonkityö tai projektin kesto. (Jobly 2017.) 

Osa-aikaiseen työhön liittyvät niin sanotut nollatuntisopimukset. Nollatuntisopimus tarkoittaa, että työntekijälle ei sovitulla ajanjaksolla, esimerkiksi viikon aikana, välttämättä ole tarjolla ollenkaan työtä (Työsuojelu.fi 2024). 

Pysyvä ja kokoaikainen työsuhde on työlainsäädännön perinteinen lähtökohta ja siitä poikkeavia työn tekemisen muotoja kutsutaan epätyypillisiksi työsuhteiksi (Tieteen termipankki 2024). 

Vakituinen, toistaiseksi voimassa oleva työ tuo turvaa ja vakautta, ja on varmasti suurimmalle osalle työntekijöistä mieleisin vaihtoehto. Varsinkin media-alalla määräaikaiset ja muut epätyypilliset työsuhteet ovat kuitenkin hyvin yleisiä, ja työsuhde on usein sidottu esimerkiksi av-tuotannon kestoon. Esimerkiksi elokuva- ja tv-alalla työskentelevien työhyvinvointia selvittävän kyselyn (Vanttola & Ansio 2024, 66) 621 vastaajasta alle 7 % ilmoitti työskentelevänsä vakituisessa työsuhteessa. Myös IT-alalla on paljon epätyypillisessä työsuhteessa olevia. 

Vuokratyö 

Vuokratyössä työnantajana toimii henkilöstöpalveluja tarjoava yritys, joka vuokraa työntekijän asiakasyritykselle. Asiakasyritys on vuokratun työntekijän työpaikka, mutta vuokrayritys vastaa työsuhteesta ja maksaa työntekijän palkan. (Jobly 2017.) Useat vuokratyöfirmat välittävät IT-alan työntekijöitä. IT-alalla Suomessa asiakasyritykseen sijoitettuja vuokratyöntekijöitä kutsutaan usein konsulteiksi. Myös media-alalla vuokratyömahdollisuuksia on ollut tarjolla (Journalisti 2016), mutta tällä hetkellä alan töitä välittäviä yrityksiä ei juurikaan löydy. 

Vuokratyötä tarjoavia yrityksiä Suomessa: 

• StaffPoint 
• Adecco (IT ja teknologia) 
• Poolia 

Vuokratyö voi olla mahdollisuus kokeilla työskentelyä erilaisissa yrityksissä. Vuokratyötä voi tehdä keikkaluontoisesti tai pidemmillä sopimuksilla, ja vuokratyön kautta on myös mahdollista löytää pysyvä työpaikka. 

Vuokratyösuhteet eivät aina takaa työntekijälle täyden työajan palkkaa. Työsopimukset vaihtelevat paljon siinä, kuinka paljon ne tarjoavat työntekijälle joustavuutta ja vapautta, mutta niihin liittyy käytännössä aina epävarmuutta töiden ajoittumisen ja tulojen jatkuvuuden osalta. 

Työsuhteen ja toimeksiantosuhteen välimaastossa 

Aina ei ole yksiselitteistä, onko kyseessä työsuhde vai toimeksiantosuhde. Esimerkiksi alustatyössä korvaus voidaan maksaa palkkana tai työkorvauksena, ja työntekijän verotuksen ja korvauksen maksajan velvollisuuksien kannalta on tärkeää tunnistaa, kummasta on kyse (Verohallinto 2024). 

Alustatyö 

Alustatyö tarkoittaa digitaalisten alustojen kautta välitettyä työtä (Työterveyslaitos n.d.). Esimerkiksi Suomalainen Freedomly Oy (2024) tarjoaa alustaa, jonka välityksellä asiakas voi tilata freelancerin toteuttamaan muun muassa markkinointia, sisällöntuotantoa, verkkosivuja, graafista suunnittelua ja valokuvausta. 

Alustoja luovien sisältöjen tekijöille: 

• Freedomly.io 
• 99designs 
• Fiverr 

Ohjelmointityön alustatyön välittäminen on luonteeltaan kansainvälistä. Alustoja ovat esimerkiksi: 

• Topal 
• Gun.io 
• Turing 

Tilastokeskuksen (2023) mukaan vuonna 2022 alustatyötä oli tehnyt 3,9 prosenttia Suomen 15–64-vuotiaasta väestöstä. Suurin osa tästä joukosta (1 prosentti väestöstä) teki myytäväksi valmistettujen tai hankittujen tavaroiden myyntiä alustojen kautta. Sisältöpalveluja alustojen kautta tarjosi 0,8 prosenttia, IT-palvelujen osuus oli vähäistä. Noin 0,5 prosenttia sai alustatyön kautta vähintään neljäsosan ansioistaan. (Tilastokeskus 2023.) 

Alustatyö ei siis media- ja IT-aloilla ole toistaiseksi kovin yleistä, mutta sen kautta on mahdollista vähintäänkin hankkia jonkin verran lisäansioita. 

Esimerkiksi Freelomly.io (2024) maksaa asiakkaalta saadun korvauksen työn suorittaneen yrityksen tilille (työkorvaus), joka siis edellyttää, että työn tekijällä on yritys tai hän on toiminimiyrittäjä, tai korvauksen voi laskuttaa kevytyrittäjänä laskutuspalvelun kautta. 

Ulkomaalaisen sivustojen kautta saadut korvaukset ovat ansiotuloa, ja niistä täytyy maksaa veroja Suomeen. Tulot täytyy ilmoittaa veroilmoitukseen ja veroa voi maksaa ennakkoverona verovuoden aikana. (Verohallinto 2025.) 

Pieniä ja rajattuja tehtäviä tarjoavaa alustatyötä kutsutaan mikrotyöksi. Mikrotyö on palkkatyötä, joka koostuu hyvin lyhytkestoisista työtehtävistä. Työ on jaettu pieniin osiin, joita suoritetaan hajautetusti Internetin yli. Yksittäinen mikrotyö kestää sekunneista muutamiin minuutteihin. (Wikipedia 2020.) 

Freelance-työ 

Freelance-työksi kutsutaan lyhytkestoisia töitä, joita työntekijä tekee yhdelle tai useammalle toimeksiantajalle. Yleensä työt ovat tilapäisiä, ja freelancer voi vapaasti ottaa toimeksiantoja eri asiakkailta. Freelancer voi toimia yrittäjänä tai työsuhteessa. (Akavan eritysalat n.d.) 

Esimerkiksi freelance-journalisti voi tehdä juttuja useille mediataloille ja graafikko voi tehdä suunnittelua useille eri toimeksiantajille. Samoin www-suunnittelija voi tilauksesta toteuttaa asiakkailleen verkkosivuja ja tehdä niihin päivityksiä. 

Freelance-pohjainen toiminta voi tuoda työhön joustavuutta ja vapautta, mutta toisaalta myös epävarmuutta tilausten ja tulojen jatkuvuuden osalta. Palkkioihin, palkkioihin ja hinnoitteluun antavat suosituksia työntekijöitä edustavat eri alojen ammattijärjestöt. 

Kevytyrittäjyys 

Kevytyrittäjä toimii yrittäjämäisesti ilman omaa yritystä. Kevytyrittäjä laskuttaa työnsä laskutuspalveluyrityksen kautta, joka maksaa korvauksen palkkana tai työkorvauksena. (Verohallinto 2023.) 

Kevytyrittäjyys voi olla hyvä tapa kokeilla yrittäjyyttä ennen oman yrityksen perustamista. Laskutuspalvelua käyttämällä ei tarvitse huolehtia kirjanpidosta eikä muista yrityksen edellyttämistä käytännön asioista. Laskutuspalvelu veloittaa korvauksen prosenttiosuutena asiakkaalta laskutettavasta työstä tai kiinteänä veloituksena jokaisesta laskutuksesta. Kevytyrittäjänä joudut kuitenkin huolehtimaan yrittäjän eläkevakuutuksesta, jos vakuutuksen ehdot täyttyvät. Tästä enemmän Yrittäjyys-otsikon alla. 

Kevytyrittäjyys voi sopia esimerkiksi päätyön ohessa tehtävien töiden laskuttamiseen ilman oman yrityksen perustamista. Täysipainoisempaa toimintaa varten kannattaa perustaa yritys. 

Elinkeinotoiminnan harjoittaminen, yrittäjyys 

Yritysmuotoisessa toiminnassa työn suorittaja toimii toimeksiantosuhteessa työn tarjoajaan eli asiakkaaseen, tai yleensä useampaan asiakkaaseen.  

Yksityinen elinkeinonharjoittaja (toiminimiyrittäjyys) 

Toiminimiyrittäjyys on kevein yritysmuoto ja se sopii hyvin pienimuotoiseen, yrittäjän omaan työpanokseen perustuvaan yritystoimintaan (Suomi.fi n.d.). Toiminimiyrittäjä voi ottaa vastaan toimeksiantoja eri asiakkailta ja saada työstään työkorvausta laskuttamalla asiakkaitaan. Yksityinen elinkeinonharjoittaja on henkilökohtaisesti vastuussa yrityksen veloista ja sopimuksista ja vastaa niistä tarvittaessa omaisuudellaan (OP Ryhmä n.d.). 

Jos yritystoiminnan perustaminen edellyttää esimerkiksi lainan ottamista ja investointeja, ei toiminimiyrittäjyys ole hyvä vaihtoehto, vaan kannattaa valita jokin muu yritysmuoto (OP Ryhmä n.d.). 

Yrittäjyys 

Suomen yleisin yritysmuoto osakeyhtiö, ja se sopii kaiken kokoiseen yritystoimintaan. Toisin kuin yksityinen elinkeinonharjoittaja, osakeyhtiön osakas vastaa yhtiön sitoumuksista ja velvoitteista vain sijoittamallaan pääomalla. (Suomen Yrittäjät n.d. a) 

Muita yritysmuotoja ovat avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö, osuuskunta ja franchising-yrittäjyys (Suomen Yrittäjät n.d. a). Yrittäjyys vaatii sitoutumista ja sinnikkyyttä, yrittäjänä vastaat itse toiminnan kehittämisestä ja kannattavuudesta (Suomen Yrittäjät n.d. b). Jos olet perustamassa yritystä, tutustu tarkemmin eri yritysmuotoihin ja niiden soveltuvuuteen omaan toimintaasi.  

Yrittäjän eläkevakuutus eli YEL-vakuutus 

Yrittäjän ja kevytyrittäjän on otettava yrittäjän eläkevakuutus, jos tietyt ehdot täyttyvät. Jos työskentelet yrityksessäsi, olet toiminut yrittäjänä yli 4 kuukautta ja YEL-työtulosi eli työpanoksesi arvo 12 kuukaudelta on vähintään 9208,43 euroa (vuoden 2025 YEL-raja), sinun tulee ottaa YEL-vakuutus. (Suomi.fi 2024.) 

Tämä artikkeli on kirjoitettu osana Uraohjain+-hanketta, joka on Stadin ammattiopiston, Laurea-ammattikorkeakoulun ja Metropolia Ammattikorkeakoulun yhteiskehittämishanke. Hanke on EU:n osarahoittama.

Lähteet

• Akavan erityisalat n.d. Freelance-työ. Haettu 9.12.2024. 
• Finlex 2001. Työsopimuslaki. Haettu 5.2.2025.
• Freedomly Oy 2024. Löydä freelancer-töitä. Haettu 12.12.2024. 
• Jobly 2017. Tunnetko työn eri muodot? Alma Media Oyj. Haettu 11.12.2024. 
• Journalisti 2016. Vuokratyö tuli media-alalle. Haettu 13.12.2024.
• OP Ryhmä n.d. Yksityinen elinkeinonharjoittaja. Haettu 11.12.2024. 
• Suomen Yrittäjät n.d. a. Yritysmuodot. Haettu 11.12.2024.
• Suomen Yrittäjät n.d. b. Mitä yrittäjyys on? Haettu 6.2.2025.
• Suomi.fi n.d. Yksityinen elinkeinonharjoittaja. Haettu 11.12.2024. 
• Suomi.fi 2024. Yrittäjän eläketurva YEL. Haettu 12.2.2025.
• Tilastokeskus 2023. Alustatyö on yhä vähäistä mutta ulkomaalais­taustaisten keskuudessa suosittua. Haettu 12.12.2024. 
• Tieteen termipankki. 2024. epätyypillinen työsuhde. Haettu 19.12.2024.
• Työterveyslaitos n.d. Alustatalous. Haettu 12.12.2024. 
• Työsuojelu.fi 2024. Vaihteleva työaika. Haettu 2.1.2025.  
• Vanttola, P. & Ansio, H. 2024. Ammattilaisten jaksaminen ja terveys riippumattomien tuotantoyhtiöiden elokuva- ja tv-tuotannoissa (PDF). Työterveyslaitos. 
• Verohallinto 2019. Palkka ja työkorvaus verotuksessa. Haettu 8.1.2025. 
• Verohallinto 2023. Kevytyrittäjä – näin hoidat veroasiat. Haettu 11.12.2024. 
• Verohallinto 2024. Digitaalisen alustan kautta työskentely. Haettu 8.1.2025.
• Verohallinto 2025. Tulot somekanavista – henkilöasiakkaat. Haettu 8.1.2025. 
• Wikipedia 2020. Mikrotyö. Haettu 5.2.2025.

Kirjoittajat

Jussi Linkola & Tapani Martti.

Artikkeli on alun perin julkaistu Metrospektiivi Pop -verkkojulkaisussa:

Linkola, J. & Martti, T. 2025. Työn tekemisen muodot IT- ja media-aloilla. Julkaistu 25.2.2025. Metrospektiivi Pop. https://urn.fi/urn:nbn:fi:muas-issn-2984-4126-46

Lisenssi: CC BY-SA

Minkälaista osaamista AV-ala tarvitsee 2030-luvulla?

Minkälaista osaamista AV-ala tarvitsee 2030-luvulla? -paneelikeskustelu järjestettiin Tampere Film Festival 2024 -tapahtuman yhteydessä. Panelistit tiivistivät keskeiset taidot, joita heidän mielestään alalla tulevaisuudessa tarvitaan. 

AV-alan vastuullisuushanke Avauksen hankepäällikkö Roosa Tikanoja nosti esiin ihmistaidot, kommunikaation ja aidon kuuntelemisen. Media Minds Oy:n perustajan Hanna Vuorisen mukaan tärkein yksittäinen taito on kyky toimia yhdessä. Blockbusters Gang Oy:n toimitusjohtaja Emma Ilves tiivisti tärkeimmiksi taidoiksi rohkeuden kyseenalaistaa totuttua ja omaksua uutta. Tampereen ammattikorkeakoulun tuottamisen lehtori Kai Salonen mainitsi tärkeimpänä uskalluksen avata suunsa ja sanoa. (Tampere Film Festival 2024.) 

Osaajapulaa ja työttömyyttä, Nuorten mutkikas tie av-alalle

Osaajapulaa ja työttömyyttä, Nuorten mutkikas tie av-alalle -julkaisuun on koottu av-alan työnantajille tehdyn osaamis- ja työvoimatarveselvityksen tuloksia. Selvityksen mukaan vuonna 2023 pulaa on ollut etenkin osaavista tuottajista, linjatuottajista sekä tuotantopäälliköistä (Kaarivuo & Salo 2023, 11).

Rekrytointitilanteessa työnhakijan tärkeiksi ominaisuuksiksi nousivat ryhmätyötaidot kuten vuorovaikutus ja kuunteleminen sekä hakijan aktiivisuus eli motivaatio, oma-aloitteisuus ja halu oppia uutta (Kaarivuo & Salo 2023, 15). 

Viestinnän ala 2023

Viestinnän ala 2023 on Viestinnän ammattilaiset ry:n, Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti ry:n ja Julkisen alan viestijät JAT ry:n tilaama, viestinnän ammattilaisille suunnattu tutkimus, jolla kartoitettiin muun muassa tarpeita lisäosaamiselle. Tutkimuksen toteutti IRO Research. 

Tutkimuksen mukaan viisi aluetta, johon vastaajat eniten haluaisivat lisäosaamista, ovat: 

1. Strategiatyö ja kokonaisuuksien johtaminen 
2. Tekoäly 
3. Analytiikka & mittaaminen, tutkimus 
4. Vastuullisuus 
5. Viestinnän johtaminen 

(IRO Research 2023, 36.) 

Tutkimukseen osallistuneiden tärkeimpiä työtehtäviä olivat sisällöntuotanto, media- ja sidosryhmäviestintä, maineenhallinta, sosiaalinen media sekä digi- ja verkkoviestintä (IRO Research 2023, 25). 

MediaTyö2030 – Media-alan tulevaisuuden osaamistarpeet ja jatkuva oppiminen

MediaTyö2030 – Media-alan tulevaisuuden osaamistarpeet ja jatkuva oppiminen -kehittämishanke päättyi joulukuussa 2022. Hankkeen toteuttivat Medialiitto, alan palkansaajajärjestöjen Ammattiliitto Pro, Suomen Journalistiliitto ja Teollisuusliitto. 

Hanke selvitti media-alan osaamistarpeita kyselyiden ja haastattelujen avulla. Tärkeimmiksi osaamistarpeiksi nousivat: 

1. digitaidot, 
2. monikanavaisuus ja 
3. kaupallistaminen. 

Digitaalisuuden osalta tärkeinä nähtiin työkalut sekä muutosvalmius. Digitaalisuuteen liittyvä monikanavaisuus on muuttanut media-alan toimintaa, sillä käytössä olevien kanavien määrä on olennaisesti lisääntynyt. Myös kaupallisuuden ja liiketoiminnan periaatteiden ymmärtäminen nähtiin tärkeänä. Media-alalle tärkeitä alueita kaupallisuudessa ovat erityisesti tuotteiden ja palvelujen monetisointi sekä hinnoittelumallit. (Lehto & Kiukkonen 2023.) 

Media- ja viestintäalan osaamistarpeet

Media- ja viestintäalan osaamistarpeet (Haasmaa, Hägg, Sillanpää & Tuominen-Thuesen 2020) on selvitys, jonka toteutti KPMG Oy Ab Opetushallituksen tilauksesta. 

Selvityksen mukaan media- ja viestintäalalla tarvitaan tulevaisuudessa erityisesti seuraavia osaamisia: 

1. Substanssiosaaminen, 
2. liiketaloudellinen osaaminen, 
3. toimintaympäristöön liittyvä osaaminen, 
4. teknologinen osaaminen sekä 
5. geneerinen osaaminen ja yleinen työelämäosaaminen. 

Substanssiosaamista ovat esimerkiksi viestinnän eri muotojen, tyylien ja kanavien osaaminen sekä kielelliset taidot. Lisäksi siihen kuuluu tarinankerronta, eli kyky luoda yleisöä kiinnostavia kokonaisuuksia. 

Liiketaloudellisessa osaamisessa korostuu ansaintalogiikoiden uudistaminen sekä konseptointi ja kaupallistaminen sekä niihin liittyvä verkostojen luominen ja hyödyntäminen.  

Toimintaympäristöön liittyvässä osaamisessa korostuvat verkostot, joita tulee tunnistaa, rakentaa ja johtaa ketterästi. Samoin painottuivat yhteiskunnallisten ilmiöiden ja diversiteetin ymmärrys. Myös vastuullisuus on tärkeää osaamista, jonka tulee näkyä kaikessa toiminnassa. 

Teknologinen osaaminen liittyy erityisesti datan ja virtuaalisten ympäristöjen hyödyntämiseen ja käyttöön, alustaosaamiseen, koodaamiseen ja koneoppimiseen.

Geneerinen osaaminen ja yleinen työelämäosaaminen sisältävät metataitoja, jotka leikkaavat läpi määriteltyjen osaamisalueiden. Metataitoina esiin nousivat jatkuva oppiminen itseohjautuvasti, sosiaaliset ja psykologiset taidot, joukkoistaminen ja siltaaminen. (Haasmaa ym. 2020.) 

Selvityksessä esiin nousseita osaamistarpeita Uraohjain+-toiminnan näkökulmasta: 

Substanssiosaaminen 

Sisällöntuotanto

• Muoto, rakenne, tyyliosaaminen ja erilaiset tarinankerronnan tavat sekä näiden välillä liikkuminen 
• Sisällön taju: visuaalinen, kirjallinen, ääni 
• Metatason sisällöntuotanto: mitä kanavia hyödynnetään eri sisällöille 
• Viestinnän lyhenevä formaatti, tiivistämisen taito 

Audio-osaaminen

• Audiovisuaalinen osaaminen 

Liiketaloudellinen osaaminen 

Strateginen johtaminen 

• Ansaintalogiikat 
• Kaupallistamisen ymmärrys 
• Tarinoiden rakentaminen asiakkaille ja tekijöille, merkityksellisyyden luonti 
• Uusien tuotteiden ja palveluiden kehittäminen 

Asiakas- ja käyttäjäymmärrys 

• Asiakassegmentointi 
• Osataan tunnistaa, mikä sisältö tuo uusia asiakkaita ja mikä sitouttaa olemassa olevia asiakkaita 
• Asiakaspalvelukyky ja vuorovaikutus 

Yrittäjyys 

• Markkinointi, hinnoittelu, toimintamallin osaaminen, legal 

Brändi ja maineenhallinta 

• Oikeat kanavat ja henkilöt 
• Mittaaminen ja arviointi 

 (Haasmaa ym. 2020.) 

Mediatyöntekijöiden kokemuksia työstä digitaalisessa toimintaympäristössä -työraportti

Mediatyöntekijöiden kokemuksia työstä digitaalisessa toimintaympäristössä -työraportti (Rantanen, Koivula & Hiltunen & Niemi & Saari & Tammelin & Parviainen & Villi 2020) kuvaa Media Work 2030 -kyselyn alustavia tuloksia, ja vastaajien mukaan tärkeimmät osaamisalueet media-alan työssä ovat: 

1. innovatiivisuus, uuden oppiminen, luovuus, 
2. journalistinen, ammatillinen ja substanssiosaaminen, 
3. monimediaisuus, monialainen ja monivälineellinen osaaminen ja 
4. nopeus ja tehokkuus. 

Myös sosiaalisen median käytön hallinta sekä IT- ja digitaidot koettiin tärkeiksi taidoiksi. (Rantanen ym 2020, 21.) 

Mediaosaaja 2030

Mediaosaaja 2030 (Huhtala & Paakkola & Sunila & Tikkanen & Vaniala & Vittaniemi 2020) on Nordic Institute of Business & Societyn (NIBS) tutkimus, joka kartoitti media-alan koulutuksellisia tarpeita sekä osaamistarpeita tulevaisuudessa. Uraohjain+-toiminnan näkökulmasta keskeiset toimenpidesuositukset: 

Teknologiaan liittyvät toimenpiteet 

1. Media-alan osaajan on hallittava teknologinen perusymmärrys nykyistä paremmin – vastavalmistuneet media-alan osaajat ymmärtävät digitalisaation mahdollisuudet, mutta eivät hallitse riittävästi digiajan työvälineitä. 
2. Robottien ja tekoälyn hyödyntämistä journalismissa ja muussa sisällön tuottamisessa tulee laajentaa, mutta ei luovuuden ja empatian kustannuksella – analyyttinen ja luova journalismi voisivat toimia erillisinä opintopolkuina. 
3. Uudenlaisten teknologioiden, kuten virtuaalitodellisuuden ja laajennetun todellisuuden yleistymiseen on varauduttava nykyistä perusteellisemmin sekä koulutustoimijoiden että media-alan yritysten osalta, ja niihin liittyviä kokeiluja on lisättävä. 

Liiketoimintaosaamiseen liittyvät toimenpiteet 

1. Liiketoimintaosaamista on syvennettävä media-alan kaikilla osa-alueilla. 
2. Freelance-työn yleisyyteen nähden on merkillistä, kuinka vähän yrittäjyyteen liittyviä taitoja on sisällytetty media-alan koulutusohjelmien kurssitarjontaan. 
3. Markkinoinnin ja myynnin opetusta ja valmennusta on lisättävä kaikissa media-alan koulutusohjelmissa – myyntiosaamisen rooli korostuu voimakkaasti moninaisella ja alati pirstaloituvalla media-alalla. 

(Huhtala ym. 2020, 91–93.)

Selvitys: Pelialan koulutuksesta vuosina 2016-2019 valmistuneiden tai opintonsa keskeyttäneiden työllistyminen

Selvitys: Pelialan koulutuksesta vuosina 2016-2019 valmistuneiden tai opintonsa keskeyttäneiden työllistyminen (NeoGames 2020) kartoitti pelialan työllistymisen haasteita työnhakijoiden ja alan yritysten näkökulmasta. Työnhakijoiden mielestä alan opintojen aikana saavutettu osaamisen taso on ylipäänsä riittämätön työmarkkinoille (NeoGames 2020, 9). 

Työnantajien näkökulmasta osaamispuutteita on monilla alueilla, ei ainoastaan alan substanssiosaamisessa: 

• Puutteelliset työnhakutaidot 
• Puutteelliset työelämä-, tiimityö-, kommunikointi- ja elämänhallintataidot 
• Epärealistiset odotukset työelämässä vaaditun osaamisen osalta 
• Opintojen aikana saavutetun osaamisen riittämätön taso 
• Itseohjautuvuuden ja harrastuneisuuden puute 

(Neogames 2020, 10.) 

Koulutuksen näkökulmasta valmistuneiden taitotasossa on työntajien näkökulmasta seuraavia puutteita: 

• Riittämätön perusliiketoimintaosaaminen 
• Riittämätön substanssiosaaminen omalla erikoistumisalalla 
• Riittämättömät projektinhallintataidot 
• Riittämätön koulutustaso tarvittavan osaamisen kannalta 

(Neogames 2020, 15.) 

Pelialan työnantajat suosittelevat osaamisen kehittämiseksi omaa harrastuneisuutta ja aktiivisuutta, esimerkiksi osallistumista opetuksen ulkopuolisille luennoille sekä gamejam-tyylisiin pelikehitystapahtumiin, joissa oppii tiimityöskentelyä ja aikataulujen hallintaa (Neogames 2020, 11). 

Yhteenveto

Tässä katsauksessa on käytetty seitsemää tutkimusta, selvitystä tai lähdettä, joista yksi on julkaistu vuonna 2024, kaksi 2023 ja neljä vuonna 2020. 

Aineistoissa nousevat esiin digitaalisuuteen ja teknologiseen osaamiseen liittyvät taidot, jotka edellyttävät kaikilla aloilla jatkuvaa oppimista ja osaamisen päivittämistä. 

Liiketoimintaan ja kaupallistamiseen liittyvät taidot nousevat esiin etenkin viestintä- ja pelialoilla. Liiketoiminnan ymmärrystä kaivataan jo suoraan oppilaitoksista tulevilta työnhakijoilta. 

Viestintäalalla korostuu monikanavaisuus ja sen edellyttämä osaaminen. Harva media toimii yhdessä kanavassa, joten kanavien osaaminen ja ymmärrys on oleellista. 

AV-median, elokuvan ja television kohdalla korostuvat yleiset työelämätaidot kuten oma-aloitteisuus, ongelmanratkaisukyky, sosiaaliset taidot ja ryhmätyötaidot. 

Selvitys tarjoaa substanssiosaamisen osalta joitakin selkeitä tarpeita, joihin Uraohjain+-toiminnalla voidaan tarttua. 

Liiketoiminnan ja kaupallistamisen näkökulmasta media-alan yrittäjyysosaaminen on hyödyllistä, vaikka yrityksen perustaminen ei olisi osallistujan tavoitteena. Tähän on opintojakso Metropolian avoimen ammattikorkeakoulun tarjonnassa. Lisäksi media-alan tuotanto-opinnot tarjoavat laajempaa tuotannollista näkökulmaa ja ymmärrystä tuotantojen organisoinnista, tehtävänkuvista ja vastuista. Myös digitaalisen markkinoinnin näkökulmaa voidaan tarjota Laurean Fundamentals of Digital Marketing –opintojaksolla. 

Digitalisaation ja teknologisen kehityksen osalta ainakin tekoäly on polttava aihe, josta on tarjolla kaksi opintojaksoa, ChatGPT markkinoinnin tukena sekä Generatiiviset tekoälytyökalut. Myös useita digitaalista markkinointia käsitteleviä opintojaksoja on tarjolla. 

Kenties jonkinlainen katsaus tämän hetken nouseviin teknologioihin voisi myös olla hyödyllinen Uraohjain+-osallistujille, esimerkiksi XR voisi olla kiinnostava aihe eri alojen työnhakijoille. 

Lähteet

Huhtala, J-P., Paakkola, O., Sunila, C., Tikkanen, H., Vaniala, I. & Vittaniemi, H. 2020. Mediaosaaja 2030. Nordic Institute of Business & Society (NIBS). https://www.mediaalantutkimussaatio.fi/wp-content/uploads/NIBS_Mediaosaaja_2030__loppuraportti.pdf  

IRO Research. 2023. Viestinnän ala 2023 – tutkimus. Viestinnän ammattilaiset ry, Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti ry ja Julkisen alan viestijät JAT ry. https://www.procom.fi/site/assets/files/1635/final_14577_viestinnan_ala_2023_final_julkinen.pdf  

Lehto, J. & Kiukkonen A. 2023. Osaamisen kehittäminen yrityksissä. MediaTyö2023. https://www.medialiitto.fi/wp-content/uploads/2023/01/20230124-mediatyo2030-tiivistelma.pdf   

Haasmaa, H., Hägg, M., Sillanpää V. & Tuominen-Thuesen M. 2020. Media- ja viestintäalan osaamistarpeet. Opetushallitus. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/media-ja-viestintaalan-osaamistarpeet_0.pdf   

Neogames. 2020. Selvitys: Pelialan koulutuksesta vuosina 2016-2019 valmistuneiden tai opintonsa keskeyttäneiden työllistyminen. https://neogames.fi/wp-content/uploads/2020/09/TyollistyminenPelialalla.pdf

Rantanen, J., Koivula, M., Hiltunen, P., Niemi, L., Saari, T., Tammelin, M., Parviainen, T. & Villi, M. 2020. Mediatyöntekijöiden kokemuksia työstä digitaalisessa toimintaympäristössä. Työelämän tutkimuskeskus. https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/120374/978-952-03-1549-8.pdf 

Kaarivuo, A. & Salo, A-V. 2023. Audiovisuaaliselle alalle valmistuvien nuorten osaaminen ja työnantajien tarpeet. Teoksessa Salo, A-V. (toim.): Osaajapulaa ja työttömyyttä, Nuorten mutkikas tie av-alalle. TAITO-sarja 129. Metropolia Ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-328-413-5

Tampere Film Festival. 2024. Tampere Film Festival 2024: Minkälaista osaamista AV-ala tarvitsee 2030-luvulla? https://vimeo.com/924519131/1918c0d7ee 

Tein tämän selvityksen osana Uraohjain+-hanketta, jossa työskentelin media-alan asiantuntijalehtorina 2023–2025. Alkuperäinen selvitys on julkaistu hankkeen verkkosivuilla pdf-muodossa, tein tähän verkkoversioon pieniä muutoksia sisällön muotoiluun.

Monimuotoinen media-ala

Media-ala on moninainen ja työtilanne alan sisällä vaihtelee. Alasta keskusteltaessa voivat esillä olla esimerkiksi audiovisuaalinen mediatuotanto, elokuvat ja televisio, radio, journalismi, sanomalehdet, painotuotteet, viestintä, 3D-animointi ja peliala, ja lisäksi myös mainonnassa ja markkinoinnissa työskennellään vahvasti mediasisältöjen parissa. Alan eri puolilla on yhdistäviä tekijöitä, esimerkiksi samoja työkaluja, sisältöjä ja työprosesseja, mutta työtilanne ja rekrytointikäytännöt voivat vaihdella merkittävästi.

Seuraavaksi muutama poiminta media-alan eri alueiden tilanteesta ja työmarkkinoiden kehityksestä.

Journalismi, viestintä- ja media-ala

Suurin media-alaa kohdannut mullistus 2000-luvulla on ollut internetin yleistyminen ja digitaalisten sisältöjen määrän ja saatavuuden valtava lisääntyminen. Tämä on johtanut median murrokseen, joka on ilmennyt esimerkiksi sanoma- ja aikakauslehtien tilaajamäärien sekä perinteisten tv-kanavien katsojamäärien laskuna.

Perinteisen kustannustoiminnan (sis. lehdet ja kirjat) osuus joukkoviestintä-markkinoista on pudonnut 16,5 ja sähköisen viestinnän osuus kasvanut 17,9 prosenttiyksikköä vuosina 2012-22. (1)

Digitalisaatio on muuttanut työn tekemisen tapoja, ja monimediaisuus sekä monialainen ja -välineellinen osaaminen olennaisia taitoja ammatillisen osaamisen, innovatiivisuuden, luovuuden ja uuden oppimisen rinnalla (2).

Työvälineet ja teknologiat kehittyvät koko ajan, joten laaja-alainen osaaminen ja jatkuva osaamisen täydentäminen parantavat työllistymisen mahdollisuuksia.

Audiovisuaalinen mediatuotanto

Audiovisuaalisella alalla koettiin vielä joitain vuosia sitten osaajapulaa nousseiden tuotantomäärien, tuotantojen koon kasvamisen sekä uusien jakelukanavien myötä (3). Viime vuosina tuotantojen määrä on kuitenkin romahtanut. Tähän ovat johtaneet muun muassa koronapandemia, Ylen alkuvuodesta 2023 viivyttelemät tilauspäätökset, suoratoistopalvelujen kilpailutilanne sekä elokuva- ja tv-tuotantojen tukien väheneminen. (4)

Audiovisuaalisella alalla tieto työpaikoista liikkuu perinteisesti sisäpiireissä ja rekrytoinnit tehdään suosittelujen perusteella käsin poimien (5). Tämä lisää työllistymisen haastetta alan hiljaisen kauden lisäksi entisestään ja korostaa verkostoitumisen merkitystä.

Peliala

The Game Industry of Finland Report 2022 -selvityksen (6) mukaan NFT- (non-fungible token) ja kryptovaluuttakuplien puhkeaminen sekä talouden taantuma ovat saaneet sijoittajat epäröimään sijoittamista uusiin teknologioihin ja alustoihin. Lisäksi useat kustantajat edellyttävät uusilta peliprojekteilta vähintään 5 miljoonan euron kehitysbudjettia ennen kuin pelin julkaisemisesta aletaan edes keskustella. Sijoitusten puutteen takia varsinkin pienten peliyritysten on vaikea palkata uusia työntekijöitä, ja trendinä on ollut tehtävien ulkoistaminen rekrytointien sijaan. Junioritason tekijöille tarjolla olevat työmahdollisuudet ovat enimmäkseen vakiintuneissa yrityksissä. (6)

Työnantajien mukaan pelialan opinnoista valmistuneiden työllistymisen esteitä ovat esimerkiksi puutteet työnhakutaidoissa ja työhakemusten kirjoittamisessa. Myös taidot CV:n ja portfolion toteuttamisessa työnantajat näkevät puutteellisina. (7)

Tekoäly vaikuttaa jo

Tällä hetkellä paljon keskustelua herättävä digitalisaation alue on generatiivinen tekoäly ja sen vaikutukset luovaan työhön. Esimerkiksi visuaalisessa viestinnässä ja graafisessa suunnittelussa tekoäly voi nopeuttaa työskentelyä luomalla tai muokkaamalla kuvia käyttäjän antaman tekstisyötteen perusteella. Samoin tekstipohjaiset työkalut voivat auttaa esimerkiksi journalistisessa työssä juttuideoiden kehittelyssä, aiheiden etsimisessä tai taustamateriaalin kartoittamisessa (8).

Lokakuussa 2023 julkaistun tutkimuksen mukaan verkon freelance-markkinoilla on jo nähtävissä, kuinka tekstipohjaisen tekoälysovelluksen ChatGPT:n julkaisun jälkeen automaatioon taipuvien työtehtävien tarjonta on vähentynyt 21 % verrattuna manuaalista työtä edellyttäviin tehtäviin. Samoin generatiivista tekoälyä hyödyntävien kuvasovellusten myötä kuvien tuottamiseen liittyvien työtehtävien tarjonta on vähentynyt 17 %. (9)

Tekoäly haastaa oppimaan ja löytämään sille omaa työskentelyä tehostavia käyttötapoja. Se voi nopeuttaa rutiininomaisia tehtäviä, mutta esimerkiksi graafisessa suunnittelussa suunnittelijan ammattitaito ja luova näkemys ovat yhä avain laadukkaaseen lopputulokseen.

Media-alan työnhakijoiden uraohjaus Uraohjain-palvelussa

Uraohjain-palvelu on tarjonnut marraskuusta 2023 alkaen uraohjausta Helsingin työllisyyspalveluiden asiakkaina oleville media-alan sekä ICT- (information and communications technology) ja ohjelmistoalan työnhakijoille. Media-alan osallistujia on kirjoittamishetkellä ollut mukana palvelussa noin 50 henkilöä. Palvelun tarkoituksena on tarjota tukea työnhakuun, urasuunnitteluun, osaamisen täydentämiseen ja arjen hyvinvointiin.

Uraohjain-palvelun yksi osa on ohjauskeskustelu, jossa työnhakija pääsee pohtimaan uraohjaajan ja media-alan asiantuntijalehtorin kanssa työtilannettaan, työnsaannin haasteita ja osaamistarpeitaan. Keskusteluissa käsitellään toistuvia teemoja, esimerkiksi työnhakudokumentteja ja täydentävien opintojen suunnittelua, mutta ohjattavien erilaisten taustojen takia keskustelut etenevät myös hyvin vaihteleviin aiheisiin.

Riippumatta ohjattavan koulutuksesta, työkokemuksesta tai media-alan suuntautumisesta voidaan nostaa esiin joitakin yleispäteviä huomioita ja perusasioita, jotka työnhaussa on hyvä muistaa.

Oman osaamisen ja omien vahvuuksien tunnistaminen

Työnhakua ja urasuunnittelua voi jäsentää pohtimalla perusteellisesti omaa osaamistaan, niin koulutuksen, työn kuin vapaa-ajan toiminnan kautta. Eri projektien ja niiden edellyttämän osaamisen kuvaaminen ja sanoittaminen avaa omat mahdollisuudet näkyviksi laajemmin kuin otsikkotason listaus.

Asiaosaamisen lisäksi on hyvä tunnistaa omia vahvuuksia esimerkiksi tiimin jäsenenä, ideoiden tuottajana tai asiakkaan kanssa viestijänä. Syvällinen osaamiskartoitus helpottaa omien vahvuuksien kuvailemista CV:ssä (Curriculum Vitae), työnhakukirjeessä ja työhaastattelussa.

Kohdennettu, osaamista korostava CV ja työnhakukirje

CV:ssä ja työnhakukirjeessä on tärkeää tuoda esiin haettavan työtehtävän kannalta olennainen osaaminen, koulutus ja työhistoria. On hyvä nostaa esiin työpaikkailmoituksessa edellytettäviä taitoja oman osaamiskartoituksen pohjalta. Haettavan tehtävän kannalta epäolennaiset asiat voi jättää pois tai yhdistää ne tiiviisti niin, että huomio on keskeisissä asioissa.

Työn jälkeä ja työskentelytapoja avaava portfolio

Ajatuksella koottu kokoelma työnäytteitä antaa mahdollisuuden esitellä omaa osaamista ja tekemisen tapaa konkreettisemmin kuin CV:ssä ja työnhakukirjeessä on mahdollista. Portfolioon kannattaa valita sopiva määrä projekteja ja kuvata jokaisen kohdalla, mikä oma rooli projektissa oli, mitä osaamista projekti vaati ja mitä se opetti.

Verkostot

Verkostoitumisen merkitystä media-alalla ja yleisemmin luovilla aloilla ei voi liiaksi korostaa. Kannattaa osallistua oman alan tapahtumiin, pitää yhteyttä opiskelukavereihin ja entisiin kollegoihin ja hyödyntää esimerkiksi LinkedIn-palvelun mahdollisuuksia.

Usein projektit käynnistyvät vauhdilla rahoituksen varmistuttua, eikä pitkiin rekrytointiprosesseihin ole aikaa. Tehtäviin haetaan osaajia omista verkostoista tai suositusten kautta. Siksi verkostojen rakentaminen ja ylläpitäminen on tärkeää, ja sitä kannattaa harjoitella ja tehdä aktiivisesti.

Kirjoittaja

Jussi Linkola työskentelee Metropoliassa projektisuunnittelijana, ja hän on toiminut Uraohjain+-hankkeessa media-alan asiantuntijalehtorina.

Uraohjain+ on Stadin ammattiopiston, Laurea-ammattikorkeakoulun ja Metropolia Ammattikorkeakoulun yhteiskehittämishanke. Hanke on EU:n osarahoittama.

Lähteet

1. Tilastokeskus (2023). Joukkoviestintämarkkinat Suomessa 1997–2022 (stat.fi)
2. Rantanen, J. ym. (2020). Mediatyöntekijöiden kokemuksia työstä digitaalisessa toimintaympäristössä: Media Work 2030 -kyselyn alustavat tulokset (PDF). Tampereen yliopisto: Työelämän tutkimuskeskus.
3. Business Finland (2021). Kotimainen av-ala kiihtyvässä muutoksessa. Pula osaajista kasvun esteenä (businessfinland.fi). Toimialaselvitys 6/2021.
4. Jutila, J. (2024). Elokuva- ja tv-alan tilanne vaikeutui. “Markkina muuttui niin monta kertaa, että on ollut mahdoton pärjätä.” Journalisti, 100(3), 6.
5. Kaarivuo, A. (2023). Rekrytointikäytännöt audiovisuaalisella alalla. Teoksessa Salo, A-V. (toim.): Osaajapulaa ja työttömyyttä, Nuorten mutkikas tie av-alalle. TAITO-sarja 129. Metropolia Ammattikorkeakoulu.
6. Hiltunen, K., Latva, S., Kaleva, J., Tyynelä E. & Sauri L. (2022). The Game Industry Of Finland Report 2023. Neogames (PDF).
7. Neogames (2020). Pelialan koulutuksesta vuosina 2016-2019 valmistuneiden tai opintonsa keskeyttäneiden työllistyminen (PDF)
8. Valkonen, J. (2024). Lue Journalistin vinkit tekoälyn hyödyntämiseen! Journalisti, 100(3), 12.
9. Demirci, O., Hannane, J. & Zhu, X. (2023). Who Is AI Replacing? The Impact of Generative AI on Online Freelancing Platforms.

Julkaistu alun perin Metropolia Ammattikorkeakoulun Tikissä-TKI-blogissa 6.11.2024.

Luennon kulkua

Hieman tulevaisuuden visiointia, Robert G Picardin mukaa. Herra sanoo, että sanomalehtien nykytila on jossain määrin niiden itse aiheuttamaa…

Scarcity (economic good, here news products) can only come from news organistions’ unique topica or location coverage, from contextualisation, analysis, and explanation, and from higly desirable writers.

The content provided will have to change along with the revenue model used.

Free is clearly not the right price for news.

Tehtävä: Taloussanomat oli ensimmäinen eurooppalainen online-sanomalehti 2007. Oliko onlineksi meno menestys vai katastrofi? Perustele hyvät ja huonot puolet.

Noh…

• Kulut vähenivät 50%
• Online lukjakunta väheni 22% ja tulot putosivat 75%
• Henkilökuntaa piti vähentää ja sisällön laatukin kärsi…

Tehtävä: Pohtikaa erilaisia ansaintamalleja subscriptionin ja mikromaksujen lisäksi…

Jeff Jarvisin ehdotus: "Reverse Model" – upside-down logic of paywalls.

Luennon kulkua

Aiheena tänään – Media Industry

Tehdävällä lähdetään:

• What are the main forms of Finnish media industry?
• Classify them in order of importance revenue wise and use wise

Tsekattiin tilastoja, katso esim. tilastokeskuksen tilasto Joukkoviestintämarkkinat 2010 – painetun viestinnän kehitys heikkoa.

Tehtävä: How newspapers are currently doing in Finland and in Europe? Which future do you forecast for written press? Develop your arguments!

Digitaalinen paperi? Tämä on Tomin veikkaus muutaman vuoden päähän.

Tehtävä: How do newspapers and magazines generate revenue? Rank the revenue streams for both media separately.