Olin tietoinen metodin olemassaolosta, luultavasti törmäsin siihen ensimmäisiä kertoja Emma Salokosken CVT-opintoja koskevien uutisjuttujen myötä. Tällä videolla Emma kertoo CVT:stä:

Ennen Sannelin työpajaa lueskelin jonkin verran CVT:n verkkosivuilta äänimoodeista, äänen sävystä ja efekteistä. Vaikka sivustolla on myös ääniesimerkkejä, on tätä kautta vaikea hahmottaa, mitä asioilla käytännössä tarkoitetaan – kuinka ne on tarkoitus toteuttaa.

Sanneli kävi ensimmäisen päivän esittelyosiossa läpi CVT:n termejä, ja avasi huolella esimerkiksi twang-käsitteen ja neljä äänimoodia, jotka ovat Neutral, Curbing, Overdrive ja Edge. CVT:n mukaan kaikki tuotettavissa olevat äänet ja efektit on mahdollista tuottaa terveellä tavalla, jolloin ääni ei kestää eikä vahingoitu.

Minulle esittelyn ja seuraavan päivän master classin antoisin asia olivat juuri äänimoodit. Havaitsin, että olen vuosikaudet laulanut ja tavoitellut Neutral-moodin mukaista, rentoa ja vapautunutta äänenmuodostusta. Näiden päivien aikana mukava kokeilla erilaisia äänimaailmoja, ja vähän yllättyäkin uudesta sointimaailmasta.

Henkilökohtaisen 30 minuutin osuuteni aikana keskityimme Edge-moodin hakemiseen. Harjoituskappaleenani oli Let It Shine On Me, jonka Blind Willie Johnson on levyttänyt vuonna 1929. Halusin lauluuni raaempaa soundia, kuin mihin luontaisesti olen päätynyt.

Sessio antoi välähdyksen siitä, kuinka ääntä voisi muokata kappaleen ja tunnelman tai vaikka kokeilemisen ja vaihtelun vuoksi.

Kahden päivän aikana tuli valtavan paljon asiaa, joista on jatkossa mahdollista poimia paloja laulamisen tueksi. Kiitokset Sannelille ja kurssikavereille antoisasta kokemuksesta.

Poimintoja puheenvuoroista

Lainsäädäntö ja saavutettavuusdirektiivi

Aluksi Markus Rahkola (Twitter-profiili) Valtiovarainministeriöstä kertoi saavutettavuusdirektiivin ja saavutettavuuslainsäädännön toimeenpanon tilanteesta. Saavutettavuusdirektiivi on tullut voimaan 22.12.2016 ja siinä säädetään esimerkiksi julkisen hallinnon verkkopalveluiden saavuttavuudelle asetettavista minimitason vaatimuksista. EU:n jäsenmaiden täytyy huolehtia, että oma lainsäädäntö vastaa direktiiviin vaatimuksia.

Saavutettavuusdirektiivin tavoitteena on:

• edistää kaikkien mahdollisuutta toimia täysivertaisesti digitaalisessa yhteiskunnassa
• luoda yhdenmukaiset minimitason vaatimukset julkisen hallinnon verkkopalveluiden saavutettavuudelle
• parantaa digitaalisten palveluiden laatua.

Saavutettavuusdirektiivi, Valtiovarainministeriö

Jani Ruuskanen (Twitter-profiili) Väestörekisterikeskuksesta jatkoi kertomalla tarkemmin saavutettavuusdirektiivin toimeenpanosta. Jani on Suomen edustaja Web Accessibility Directive Expert Group eli WADEX-ryhmässä, joka antaa komissiolle asiantuntija-apua täytäntöönpanotoimenpiteiden valmistelussa. Janin valistuneen arvauksen mukaan Suomen lainsäädäntö tulee edellyttämään lain piirissä olevilta verkkosivuilta ja -palveluilta vähintään Web Content Accessibility Guidelines (WCAG) 2.1:n mukaisia saavutettavuusvaatimuksia.

Ikäihmiset verkossa

Vappu Taipale (Wikipedia-artikkeli) piti nostattavan puheen ikäihmisten verkon käyttöön liittyen. Vappu kannusti vaatimaan paremmin toimivia tietokoneita ja verkkopalveluja sekä valloittamaan digitaalisen viidakon.

Lea Stenberg Valli ry:stä esitteli Ikäihimiset ja sähköinen asiointi (PDF) -selvityksen tuloksia. Esiin nousi ainakin merkittävä määrä ihmisiä, jotka eivät käytä verkon palveluja ollenkaan tai niin harvoin, että opitut taidot eivät pysy yllä eikä uuden oppimista tapahdu.

Selkokieltä ja tapausesimerkkejä

Selkokeskus on valtakunnallinen selkokielen asiantuntijakeskus, jonka kehittämispäällikkö Leealaura Leskelä kertoi käytännön esimerkkejä selkokielisestä viestinnästä. Hyvänä esimerkkinä esiteltiin Satakunnan sairaanhoitopiirin verkkosivut. Selkokeskuksen verkkosivuilla on hyviä ohjeita selkokieleen. Yksinkertaista, mutta ei niin helppoa.

Iltapäivän viimeiset puheenvuorot olivat tapausesimerkkejä: Maanmittauslaitoksen verkkosivu-uudistus, koodaajan näkökulma Veikkauksen sivujen tekniseen saavutettavuuteen sekä Valamis-oppimisympäristön kansainvälistymisessä esiin tulleet vaatimukset saavutettavuuden huomioimiselle. Tärkein havainto näistä oli varmaankin se, että tulevaisuudessa sivustoja ja palveluja tilatessa tullaan yhä enemmän vaatimaan saavutettavuusstandardien noudattamista. Näin ollen osaamista tarvitaan niin tilaajan kuin toteuttajankin puolella.

Pimeä huone, sokea koodari ja tekstaribattle

Pimeä huone -kokemuspaja tarjosi kurkistuksen sokean ihmisen verkon käyttöön. Osallistujat johdatettiin täysin pimennettyyn huoneeseen, josta ensin piti ensin etsiä itselle istumapaikka. Seuraavaksi pajan vetäjä selasi kahta verkkosivustoa ruudunlukuohjelmalla (Wikipedia-artikkeli), joka tuotti sivujen sisällöt puhesyntetisaattorin avulla kuultavaan muotoon.

Paja osoitti konkreettisesti, kuinka tärkeää saavutettavuuden huomioiminen verkkossa on. Tällaisen demonstraation pitäisi kuulua jokaisen verkkokehittäjän kouluttautumisen alkumetreille. Verkkosisältöjen saavutettavuuteen voi perehtyä vaikkapa Näkövammaisten liiton tar­kis­tus­lis­ta verk­ko­si­vu­jen te­ki­jöil­le -sivun pohjalta.

Ennen osallistumistani pimeän huoneen pajaan oli seminaariohjelmassa sokean koodarin eli Tuukka Ojalan (Twitter-profiili) tapaus. Tuukka on valmistunut Tampereen ammattikorkeakoulusta tietotekniikan trademomiksi ja työskentelee koodarina Vincit Oy:ssä. Tuukka kertoi opinnoistaan, työstään ja kokemuksistaan sokeana työnhakijana. Tuukka kertoo sokeana koodaamisesta blogimerkinnässään Software development 450 words per minute. Merkinnässä on esimerkit esimerkiksi siitä, miltä tietokoneen tuottama sisältö kuulostaa Tuukan käyttämän ruudunlukuohjelman kautta kuultuna.

Iltapäivän viimeisen puheevuorosession aloitti Johanna Herranen (Twitter-profiili), joka haastoi osallistujat tekstaribattleen. Johanna kirjoitti käsittääkseni Applen VoiceOver-ruudunlukijan avulla, ja tehtävänä oli kirjoittaa lause ”Ei omena kauas puusta putoa” kolme kertaa. Itse ehdin kolmannen lauseen ei-sanaan, kun Johanna oli valmis.

Lopuksi

Seminaari oli hyvin rakennettu paketti saavuttavuuden ja etenkin siihen liittyvän lainsäädännön ajankohtaisista vaiheista. Verkkosisältöihin liittyvät asiat sinänsä olivat minulle kohtalaisen tuttuja jo vuosien takaa, mutta oli mukava keskittyä aiheeseen pitkästä aikaa. Lisäksi oli hienoa kuulla, kuinka asioita aletaan lainsäädännön puitteissa edellyttää ja kuinka näitä on käytännössä toteutettu tuoreissa, merkittävissä projekteissa.

Kiitokset järjestäjille antoisasta tapahtumasta.

(Merkintä on julkastu myös Digisti Fiksu -sivustolla.)

Ensimmäisen kurssipäivän muistiinpanot.

Virittämisestä, kompromissiviritys

Käytin suuren osan päivästä huuliharppujen virittämiseen. Tässä pääsi yllättämään prosessin hitaus, kun kielet on käytävä läpi yksitellen, hioa materiaalia kielestä, tarkistaa vire ja jatkaa tai siirtyä seuraavaan kieleen. Lisäksi kielen vireeseen vaikuttaa puhalluksen tai imun voima ja ilman suuntaus. Eli varsin tarkkaa puuhaa, joka varmasti kokemuksen myötä nopeutuu. Sain kuitenkin useamman harpun mielestäni riittävän hyvään vireeseen.

Virittämisessä minua askarruttivat eriluonteiset vireet eli puhdas-, tasavireinen– ja kompromissiviritys. Tasavireeseen harpun voisi virittää viritysmittarilla, mutta tuolloin soinnut eivät kuulosta miellyttävän pehmeiltä. Kaipasin siis vinkkiä kompromissivirityksen tekemiseen, ja opettaja vinkkasi lähteen:

• Compromise temperaments for the harmonica

Lähdettä tiivistäen perussävelet ja kvintit viritetään viritysmittarilla täsmälleen +/-0 -vireeseen, suuret terssit -5 (tai -10) senttiä alle ja kvartit 5 tai 10 senttiä alle (tai yli) tasavireen. Eli bluesharpussa:

• 1, 3, 4, 6, 7, 9 ja 10 puhallukset +/-0
• 1, 2, 4, 6, 8 ja 10 imut +/-0
• 2, 5 ja 8 puhallukset, 3 ja 7 imut (suuret terssit) -5 tai -10
• 5 ja 9 imut -5 tai -10 (tai +5 tai +10)

Näiden ohjeiden lisäksi pitää luonnollisesti kuunnella omia mieltymyksiä ja hakea omaan soittoon sopivat vireet. Eli harjoittelua ja kokeilemista tämänkin taidon oppiminen vaatii. Itselläni erittäin tarkkaan virittämiseen voi haasteena olla nykyinen viritysmittarini, jossa viretaso näkyy 10 sentin tarkkuudella, mutta luulenpa, että tämä toistaiseksi riittää tarpeisiini.

Tässä vielä Hohnerin video-opas virittämisestä:

Työkalujen valmistusta

Erittäin hyödyllien osuus kurssilla oli mahdollisuus valmistaa harppujen huoltamiseen sopivia työkaluja. Itse ehdin työstää penkkihiomakoneella jakotulkkisarjasta puhalluskielten virittämistä helpottavan työkalun sekä naulakiinnitysten avaamista helpottavan, talttamaisen työkalun. Jälkimmäistä voi käyttää esimerkiksi Hohner Marine Band -harppujen kuorien avaamiseen tai nauloilla kiinni olevien kielilaattojen irti nitkutteluun.

Tiivistämistä ja puhdistamista

Tiivistämiseen tuli Joukolta jälleen kekseliäs idea. Tässä kohteena on huuliharpun kuorten etureunan tiiviys, jota parannettiin (tai varmistettiin tiiviys) apteekista saatavalla silikoniteipillä. Teipistä leikattiin kannen etureunan levyinen pala, liimattiin se kannen sisäpinnalle, taivutettiin etureunan alta ja leikattiin ylimääräinen suikale pois. Näin kannen ja kielilaatan tai kamman väliin saadaan huomaamaton silikonitiiviste, joka varmistaa sen, että ilma ei vuoda kansien välistä vaan ohjautuu harpun sisään. Valitettavasti näyttää siltä, että tätä kyseistä teippiä ei löydy apteekeista ainakaan tällä hetkellä.

Puhdistamiseen liittyen tallennan tähän niin ikään apteekkitavaraa olevan puhdistusainepullon kuvan. En vielä onnistunut löytämään kyseistä ainetta, mutta eiköhän tätä tai vastaavaa vielä jostakin jossain vaiheessa löydy.

Harmonetta

Jouko esitteli Hohner Harmonetta -huuliharpun, jota hän soittaa paljon ainakin Svängin kappaleissa. Soittimessa on mainio, haitarimainen soundi, mutta sen monimutkaisen ja hienovaraisen mekaniikan vuoksi soittokunnon ylläpito voi kuulemma olla melko työlästä. Laitteen sisuksiin vilkaisun jälkeen tämä oli helppo uskoa.

Kielen vaihtaminen

Jouko antoi myös demonstraation huuliharpun kielen vaihtamisesta. Toimenpide vaatii soveltuvia työkaluja ja tarkkuutta, mutta on opittavissa oleva taito tämäkin. Muutamia huomioita ja muistiinpanoja asiaan liittyen:

• Ensin poistetaan vanha kieli. Kielen niitti irroitetaan painamalla se ulos sopivaa vastakappaletta vasten. Joukolla oli tähän pihdit, joissa toisessa leuassa sopivan kokoinen piikki ja toisessa reikä (Seydel myy tähän tarkoitukseen omaa työkalua). Puristettaessa piikki työntää niitin reikää vasten ulos. Toisessa välineessä oli vain sopivan kokoinen reikä, jota vasten niitti voidaan painaa ulos sopivan kokoisella piikkityökalulla.
• Ihannetilantessa uusi kieli on kielilaatan aukkoon valmiiksi sopiva, jolloin kieltä ei tarvitse lyhentää tai manipuloida kielilaatan aukkoa pienemmäksi (tämäkin kuulemma onnistuu ainakin messinkilaattojen yhteydessä).
• Uuden kielen vireen olisi hyvä olla enintään yhden sävelaskeleen (sekunti) yli tai alle sävelen, jota tavoitellaan. Ihanteellista tietysti olisi, jos kieli olisi valmiiksi mahdollisimman sopivan vireinen, ettei sitä tarvitse tarpeettomasti virittämisen yhteydessä käsitellä ja kajota sen sointiominaisuuksiin.
• Niitin aukkoa suurennetaan ruuville sopivaksi, minkä jälkeen reikään tehdään kierteet. Näihin molempiin tarvitaan oma työkalu. Jos kierteen tekeminen ei onnistu tai kierre pettää, voidaan käyttää mutteria ruuvin vastakappaleena (nämä ovat todella pieniä osia ja niiden käsittely vaatii tarkkuutta).
• Kun reikää manipuloidaan, pitää reuna aina hioa sileäksi. Kielen pitää asettua kielilaattaa vasten tasaisesti, ja pienimmätkin metalliröpelöt voivat pilata soinnin.
• Uuden kielen reiän on hyvä olla vähän kiinnitysruvia suurempi, jolloin kieltä voi hieman liikuttaa ruuvin ympärillä ja se on helpompi keskittää kielilaatan aukkoon. Jos kielen reikää suurennetaan, pitää tämäkin muistaa hioa tasaiseksi, että kieli asettuu tiiviisti kielilaattaa vasten.
• Kieli pitää panna paikoilleen oikein päin. Laattaa vasten asetetaan puoli, joka on täysin tasainen.
• Kun kieli on saatu ruuvilla kiinni, säädetään se oikealle paikalle, viritetään ja säädetään muuten kuntoon.

Tässä Hohnerin video-opas, jossa näkyvät kaikki kielen vaihtamisen työvaiheet ja työkalut:

Kielen vaihtaminen voi tuntua suuritöiseltä urakalta, mutta jos harppu on aiemmin säädetty soittajalle sopivaksi ja viritetty kohdilleen, on pienempi työ vaihtaa yksi kieli kuin koko harppu ja säätää se kokonaan alusta saakka.

Lopuksi

Tämäkin kurssipäivä osoittautui todella antoisaksi. Oli mukavaa puuhastella ja seurata kurssikavereiden säätöprojekteja. Hieman jäi harmittamaan, kun en ehtinyt tehdä omaa, kielten manipuloimiseen soveltuvaa työkalua tarjolla olleesta messinkilevystä. Myös kielten asennon säätämiseen soveltuva vääntöavain jäi tekemättä. Päivän päätteeksi väläyteltiin ajatusta mahdollisesta jatkokurssia, jossa voitaisiin mennä syvemmälle esimerkiksi bluesharpun säätämisessä overblow– ja overdraw-tekniikoita varten. Jään innolla odottamaan jatkoa ja siihen saakka yritän ylläpitää ja kehittää opittuja taitoja parhaani mukaan.

Kurssi on tarkoitettu musiikinopiskelijoille, -harrastajille ja -ammattilaisille, joita kiinnostaa soitintietous huuliharppuun liittyen sekä soittimen rakenteen ja ominaisuuksien tuntemus, oikeanlainen säilytys, puhdistus, viritys, pienten huoltotoimenpiteiden tekeminen ja kustomointi. Kurssilla luodaan katsaus erilaisiin huuliharppuihin. Opiskelija voi ottaa kurssille mukaan oman soittimen, joka toimii harjoittelun ja havainnoinnin välineenä; soittimia voidaan purkaa, puhdistaa, huoltaa, korjata ja kasata – näin soittimesta saa mahdollisimman hyvän kokonaiskuvan, kuinka se on rakennettu, mitä muusikko itse voi soittimelle tehdä ja kuinka sitä voi itse huoltaa.

Kurssin kuvaus Taideyliopiston avoimen yliopiston kurssisivulla

Kurssi on kaksipäivänen, ja opettajana on Jouko Kyhälä, huuliharpun soitosta väitöskirjankin tehnyt muusikko, säveltäjä ja opettaja. Joukon soittoon voi tutustua esimerkiksi huuliharppuorkestesteri Svängin tuotannon kautta. Tässä malliksi yksi omista suosikeistani, jossa Jouko (toinen vasemmalta) soittaa Hohnerin Harmonetta-huuliharppua:

Huuliharpun perusteita

Aloitimme kurssin pienellä katsauksella huuliharpun äänenmuodostukseen. Aiheesta löytyy mainio verkkolähde:

• Huuliharppu.fi, ja sieltä
• Huuliharpun rakenne ja toiminta

Samalta sivustolta löytyy myös tietoa harppujen virittämisestä, korjaamisesta ja säätämisestä.

Harput auki ja hommiin

Pienen intron jälkeen kaivelimme harput esiin ja aloimme säätää. Itselläni oli mukana muutama harppu, jotka olivat soittamisen myötä menneet epävireeseen tai olleet epävireisiä jo ostettaessa. Lisäksi otin mukaan kromaattisen harppuni, jota olen aina toisinaan hieman soitellut, mutta kokenut sen olevan hieman jäykkä ja huonosti syttyvä. Jouko testasi harppua ja totesi sen olevan oikein hyvä. Eli treenaamaan sitä soittamista.

Virittämisen lisäksi osallistujilla oli tarvetta myös hieman suuremmille operaatioille. Arilla oli vanha harppu, jonka kampa oli taipunut kaarelle. Tämä otettiin käsittelyyn siten, että kampa puristettiin kahden suoran puupalan väliin oikenemaan. Ensi sunnuntaina projekti jatkuu todennäköisesti kamman hiomisella (mitä tasaisempi kamman pinta on, sitä tiiviimmin kielilaatta asettuu kiinni, eikä ilmaa pääse vuotamaan) kielilaattojen kiinnittämisellä ruuvein sekä harpun virittämisellä.

Matin kromaattiseen harppuun aloitettiin kielilaattojen kiinnitysnaulojen korvaaminen ruuvein. Ruuvikiinnityksellä laatat saa tiiviimmin kiinni, eli tässäkin pyritään tiiviyden parantamiseen ja toisaalta myös tulevien huoltojen helpottamiseen, kun kielilaatat voi irrottaa ja kiinnittää helposti ja tiiviisti takaisin. Huomioitavana asiana jäi mieleen se, että naulat kannattaa käsitellä yksi kerrallaan, eli naula pois, reikä valmiiksi ja ruuvi paikoilleen, ja sitten seuraavan naulan kimppuun. Jos kaikki naulat irrottaa kerrallaan, käy ruuvireikien poraaminen erittäin vaikeaksi, kun kielilaatta ei enää pysy paikoillaan.

Sepolla taas oli kaupasta ostettu melko uusi harppu, jossa valmistaja oli säästellyt kielilaattojen kiinnitysruuvien kanssa. Laatat olivat kiinni kahdella ruuvilla takareunastaan, jolloin kamman etureunassa laattojen heiveröinen kiinnitys aiheutti ilman vuotamista. Näin ollen harpun kamman etureunaan porattiin reikä (kielilaatoissa reikä oli jo valmiiksi) ja kielilaatta kiinnitettiin yhdellä ylimääräisellä ruuvilla paremmin kiinni.

Joukolla oli kaikkiin eteen tulleisiin ongelmakohtiin ratkaisut ja hyviä vinkkejä työkaluhin ja vianpaikannukseen liittyen. Esimerkiksi ulkovalon käyttö valopöytänä oli mainio keksintö, jonka avulla harpun kielten asennon ja reunojen mahdolliset epätasaisuudet ja roska näkyvät helposti.

Lisäksi tulevana sunnuntaina on tarkoitus työstää neljän euron rakotulkkisarjasta muutama hyödyllinen työkalu harppujen tuunausta varten. Vertaamalla esimerkiksi Hohnerin noin sadan euron työkalusettiin käy selväksi, että itse tekemällä ja soveltaen ratkaisuja etsimällä voi saada toimivia työkaluja edullisesti.

Fiiliksiä

Kurssi oli todella hyödyllinen ja informatiivinen. Itse sain reilusti rohkeutta harppujeni säätöön ja varmasti alan käydä kaikki soittimeni läpi vireen ja soitettavuuden parantamiseksi. Ensi sunnuntaille yritän löytää yhden harppuni, joka kaipaisi kielen vaihtoa, niin tulisi sekin operaatio selväksi. Hieno kurssi, leppoisa meininki ja mukavat kurssikaverit.

Täältä löytyy toisen kurssipäivän antia.

Tämän vuoden teema oli Owning Learning:

Tomorrow’s learning is about ownership. We will own our learning. We will control what, where, when and how we learn.

We will access, link, combine, interpret and interact with knowledge. We will be empowered as never before. We will make learning work for us.

Mietteitä konferenssista

Keskiviikko ja Pre-Conference Worksopit

Keskiviikon Pre-Conference Workshop -tarjonnasta osallistuin aamupäivän A Knowledge Exchange on Open Education: in Search of Sustainable Models sekä iltapäivän DistancE-Learning in Europe – Exchanging Experiences and Knowledge -työpajoihin.

Aamupäivän session tavoitteena oli pohtia taloudellisesti kestäviä vaihtoehtoja avointen oppiresurssien (OER) tuottamiseen ja ylläpitämiseen. Itselleni session kiinnostavuutta lisäsi se, että kaikki oman pöytäni keskustelijat olivat eri maista, joten oppimateriaalien avaamiseen tuli monipuolisia näkökulmia.

Pöydässäni oli muun muassa Open Education Consortiumin hallituksen jäsen Stavros Panagiotis Xanthopoylos.

Yhdessä pöydässä käsiteltiin MOOCeja muun muassa tämän esimerkin kautta:

Aamupäivän session live-muistiinpanot.

Iltapäivän sessio sisälsi ajankohtaisia, etäopetukseen liittyviä tapausesimerkkejä. Yksi hyvä kiteytyskin tarttui mukaan:

Tämä koskettaa ainakin keväällä 2017 järjestettävää Distanssin cMOOC-kokonaisuutta, jossa aiomme jossain määrin hyödyntää Flipped Classroom -ideaa webinaarityöskentelyssä.

Torstai – Opening Plenary ja muu ohjelma

Avauskokoontuminen koostui kolmesta puheenvuorosta. Tricia Wang heitti ohimennen ajatuksen MOOCs Suck!, joka jäi puheisiin koko konferenssin ajaksi. Muuten tästä sessiosta jäi mieleen tekoälypainotus, joka tuntui toistuvan myös muualla konferenssiohjelmassa.

Vaikuttaisi siltä, että tekoäly on opetusteknologia-alalla yksi tulevaisuuden trendi, ja siihen liittyen voisi pohtia, kuinka tekoäly voi toimia opettajan tukena? Toisaalta jossain sessiossa ainakin otsikkotasolla maalailtiin uhkakuvaa tekoälystä opettajan korvaajana.

Seuraavaksi sessioksi valikoitui Gilly Salmonin pitämä Education 1.0 to 3.0. Tämä oli pienoinen pettymys, koska suuri osa ajasta kului eriväristen nauhojen heittelemiseen yleisön joukkoon, jonka jälkeen nauhojen risteyskohtiin jääneiden osallistujien tuli keskustella keskenään nauhojen edustamien asioiden yhteisvaikutuksista.

Iltapäivän sessiona oli itselleni päivän kiinnostavin The New MOOC Look: Creating Tomorrow’s Digital Education Experience -sessio, jossa esiteltiin ajankohtaisia kokemuksia MOOCeista. Kenties kiinnostavinta antia tässä sessiossa oli syventyminen verkko-opetuksessa käytettäviin videoihin, ja tähän liittyen esiteltiin esimerkiksi tätä videokoostetta:

Perjantai – Plenary ja sessiot

Perjantain avauskokoontumisista aiheeksi valikoitui Limitless Learning. Puhujat olivat taitavia ja vakuuttavia, mutta asiat liikkuivat sen verran yleisellä tasolla, ettei oikein mitään hyviä kiteytyksiä jäänyt mieleen. Seminaarikaverini Markus sentään poimi yhden, muistaakseni Diana Laurillardin, ajatuksen:

Perjantain vaikuttavin esitys omalta kohdaltani oli MIT:n Philipp Schmidtin How MIT (Really) Learns. Philipp käsitteli esityksessään MIT:n hakkeri-filosofiaan perustuvia oppimismalleja ja esimerkkejä. Hyvänä luentokikkana tässä toimi paperilennokkien taittelu, jotka luennoitsija pyysi lopuksi heittämään ilmaan.

Hakkerietiikkaa Philipp Schmidtin esityskalvosta:

Muita havaintoja

Suomalainen Caleidon Oy oli yksi konferenssin sponsori ja näytteilleasettaja. Tutustuimme Caleidonin Tuudo-sovellukseen, jota he tarjoavat oppilaitoksille opiskelijoiden arkea helpottavaksi työkaluksi.

Konferenssin avainsanoja olivat ainakin MOOC, AI (Artificial Intelligence) ja oppimisen omistajuus.

Näytteilleasettajista suurin osa oli erilaisten verkko-oppimisympäristöjen ja video-opetusvälineiden tarjoajia.

Lopuksi

OEB on valtavan suuri tapahtuma, jonka lukuisten päällekäisten sessioiden välissä luoviminen on taitolaji. Välillä valinnat onnistuvat, mutta välillä sessiossa istuessaan toivoo valinneensa toisin.

Maailman esimerkkejä nähtyään voi uskoa, että Suomessa verkon opetuskäytössä ollaan ajan hermolla ja etunenässä uusien mahdollisuuksien kartoittamisessa. Eroja vuoden 2010 tapahtumaan ei juuri ollut, konferenssin konsepti ja käytännön järjestelyt olivat hyvin samankaltaiset. Joitain uusia painotuksia ja kuumia sanoja toki oli mukana. Berliini on upea kaupunki.

Keynote Behavior Design and Learning

Keynote-puheenvuoron piti Behavior Designer Margarita Quihuis Stanfordin yliopistosta. Puheenvuoro käsitteli ihmisten käyttäytymiseen vaikuttamista suunnittelun keinoin. Eli mitä tulee ottaa huomioon, jos halutaan saada ihmiset toimimaan tietyllä tavalla tietyssä tilanteessa. Erittäin tiivistettynä Margaritan käsittelemät asiat löytyvät hänen blogimerkinnästään The Perfect Mix: Fogg Behavior Model + Core Loop.

Esitetyn käyttäymismallin mukaan toimintaan vaikuttaa siis kolme tekijää (suomennokset omiani):

• Motivaatio (motivation)
• Kyvykkyys (ability)
• Alkusysäys (trigger)

Esimerkki: henkilöllä hyvä motivaatio ja kimmoke tehdä jotain, mutta asia jää tekemättä, koska se on liian vaikea, eli kyvykkyys (ability) asian tekemiseen ei riitä. Tässä tapauksessa tehtävää pitäisi jollain tavalla helpottaa; voitaisiin esimerkiksi pilkkoa tehtävä osiin ja tarjota onnistumisen kokemuksia tasaisesti pienemmistä suorituksista.

Behavior Designin taustalla vaikuttaa Stanfordissa työskentelevä käyttäytymistieteilijä BJ Fogg, jonka Behavior Model -sivusto taustoittaa asiaa. Yksi lähtölaukaus Behavior Design -ajattelulle oli 2007 alkanut ”Facebook-kurssi”, jolla opiskelijoille annettiin tehtäväksi suunnitella Facebook-sovelluksia. Monet opiskelijoiden sovelluksista menestyivät kaupallisesti, ja muun muassa New York Times on käsitellyt kurssia vuonna 2011. Vielä lisää tietoa aiheesta Stanfordin Learn Behavior Design -verkkosivustolta ja BJ Foggin kotisivulta.

Behavior Design -videoita

BJ Fogg teaches his Behavior Model (Vimeo.com-video, jonka upottaminen on estetty, katsottavissa linkin takana).

Kommenttipuheenvuorot

Tarja Nieminen, RoihuAkatemia

RoihuAkatemian rehtori Tarja Nieminen käsitteli puheenvuorossaan partiotoiminnassa hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista. RoihuAkatemia on Roihu 2016 -suurleirin yhteydessä toiminut, nonformaalin oppimisen tunnistamiseksi luotu järjestelmä, jossa merkittävässä roolissa ovat Open Badges -osaamismerkit.

Roihuakatemia on uudenlainen konsepti, jonka tarkoituksena on kehittää uusia tapoja vapaaehtoistyössä hankitun osaamisen yhdistämiseen opintoihin ja työelämään! RoihuAkatemia

(Ohessa itse tekemäni Open Badges -perehdytysaineisto):

Denise Stanley-Chard

Denise piti pienen puheenvuoron, joka myös käsitteli nonformaalin oppimisen tunnistamista ja tunnustamista. Tämä toimi pienenä pohjustuksena Denisen iltapäivän työpajalle, jonka aiheena oli muun muassa recognizing and accrediting the higher level learning that takes place outside formal learning environments.

Työpaja – Rapid Experimentation and Deal Design

Iltapäivän kolmesta työpajasta osallistuin Mark Nelsonin vetämään Rapid Experimentation and Deal Desing -työpajaan. Mark on Margarita Quihuisin ja BJ Foggin kollega Stanfordista, missä hänen tärkein asemapaikkansa on Peace Innovation Lab.

Aluksi Mark kertoi lyhyesti Peace Innovation Labin toiminnasta seuraavan piirroksen kautta:

Peace Innovation Lab keskittyy kuviossa ylinnä oleviin seikkoihin eli yhteistoimintaan (collaboration), joka hyödyttää kaikkia osallisia sekä kollektiiviseen älykkyyteen (collective intelligence). Tältä pohjalta lähdimme kokeilemaan Rapid Experimentation and Deal Design -menetelmää, jota Stanford on kehitellyt yhdessä Aalto-yliopiston kanssa.

Käytännössä kokeilumme eteni seuraavasti:

1. Jakautuminen kolmen hengen ryhmiin, jokaisessa ryhmässä jäsenet A ja B sekä ”coach”
2. B kertoo aiheeseen liittyen jonkin tarpeen tai useampia tarpeita
3. A miettii hetken ja kertoo, kuinka hän voi auttaa – mitä tarjottavaa hänellä on B:n tarpeisiin liittyen?
4. Coach tarkkailee tilannetta, osallistuu, keskustelee ja pyrkii tukemaan tilannetta
5. Tavoitteena on Deal, jossa A tarjoaa B:lle jotain, josta joku hyötyy
6. Diilin pitää olla niin selkeä ja konkreettinen, että se voidaan testata nopeasti

Tätä mallia voi toteuttaa esimerkiksi kollegoiden kesken tai panna opiskelijat tekemään kokeilua keskenään. Tavoitteena on toimia ripeästi, eli yksi kierros voidaan vetää läpi alle 15 minuutissa, minkä jälkeen vaihdetaan ryhmiä ja rooleja.

Parin testikierroksen perusteella voisin kokeilla menetelmää jossain yhteistoiminnan edistämistä tavoittelevassa tilanteessa. Menetelmä muistuttaa fasilitoinnissa käytettäviä toimintamalleja, mutta tässä tavoitteena on päästä mahdollisimman nopeasti sellaiseen vuorovaikutukseen, jossa kaikki osapuolet saavat konkreettista hyötyä, jolloin toiminta on palkitsevaa.

Kiitokset kaikille EduFlow 2016 -järjestäjille ja vetäjille kiinnostavasta päivästä.

Jaana aloitti polveilevalla puheenvuorolla tämän päivän työelämästä, kilpailusta ja tuotekehityksestä. Seuraavaksi Metropolian tuore liiketoimintajohtaja Katri Luukka avasi päivää liiketoiminnan näkökulmasta ja käsitteli osuudessaan muun muassa omia Periscope-kokeilujaan.

Uutta työtä intohimojen ympärille

Emman esitys perustui häneen omaan elämäänsä. Koulutus diplomi-insinööri, mutta jo diplomityön aikana syntyi jonkinlainen sisäinen ristiriita oppialan ja omien intohimojen suhteen. Luennollakin oli kiinostavampaa pirtää piparkakkutaloja kuin oikeita taloja. Pienen Malesia-irtioton jälkeen tuli tarve vaihtaa pääaine yrittäjyyteen, ja Malesiassa heräili myös into kakkuja kohtaan. Kakkujen tekemisestä tuli intohimo, joka ajoi ohi opiskelujen. Jo toinen kakku meni myyntiin. Seuraava askel oli kakkublogi Bloggeriin, Painted by Cakes. Blogi löydettiin ja puolen vuoden päästä Suomen käsityömuseosta soitettiin: Emma oli valittu vuoden käsityöläiseksi (2013). Näyttely museoon, Koko Suomi leipoo 2013 -ohjelma, kustannussopimus ja yrittäjyys. Nykyään käyttää titteliä kakkutaiteilija. Itseoppinut kakuntekijä, valokuvaaja, taittaja jne. Jokainen tehty duuni on johtanut seuraavaan uuteen työhön.

Intohimo lähtökohtana työhön

Intohimo on äärimmäinen voimavara:

• Tehokkuus
• Tuottaa tulosta
• Sitoutuminen
• Oppimiskyky
• Motivaatio

Miten intohimot löytyvät?

Intohimoja voi alkaa etsiä ja havaita. Intohimot löytyvät kokeilemisen kautta.

Lisäksi Emma käsitteli muun muassa haasteita, joita intohimon seuraamiseen voi liittyä.

Tunnelmia

Aamupäivän asiat olivat melkolailla tuttuja entuudestaan. Emman henkilökohtainen esimerkki intohimon seuraamisesta ja asian johtamisesta seuraavaan oli virkistävä aihe, mutta kenties tiivistäminen olisi tässä osiossa ollut paikallaan.

Mikalla on tuotekehitykseen palveluprosessinäkökulma. Tavoitellaan tuottavuutta ja vaikuttavuutta systemaattisen prosessin kautta, käyttäjälähtöisesti:

• Mitä palveluilla halutaan saavuttaa?
• Mitkä ovat palvelujen kehittämisen tavoitteet?
• Miten kehittämistyö mitataan?
• Mikä on hyvä palvelu?

Kohderyhmän määrittely on tärkeää, esimerkiksi Venäjän-kaupassa on suuri virhe ajatella, että kohderyhmä on venäläiset; ei ole tällaista yhtenäistä, yli 140 miljoonan asukkaan kohderyhmää, pitää määritellä paljon tarkemmin kenelle tuote suunnataan.

Tavoitteet => Mittarit => Kehittäminen

Tuottamista, tuotekehitystä vai tuotteistamista?

Tuottaminen

• Palvelun rakennusprosessi
• Ohjattu projekti
• Näkökulma

Tuotekehitys

• Jo valmiina olevan tuotteen jatkojalostamista
• Kehitystoimenpiteitä tietyllä osa-alueella
• Erilaisia työkaluja

Tuotteistaminen

• Kaupallistaminen: ideasta liiketoimintaan
• Palvelun tekeminen myyntikelpoiseksi
• Monivaiheinen prosessi
• Tuottaminen vs. TUOTT€I$TAMINEN
  • Tuottajalla on budjetti, tuotteistajalla on ansaintalogiikka: tuotteistelun palvelun tulisi elättää itsensä.

Tuotteistaminen

Jo hieman kertausta: Ideasta liiketoiminnaksi – Palvelun tekeminen markkinointikelpoiseksi ja myytäväksi. Monitahoinen prosessi, tärkeää:

• Asiakasnäkökulma: palvelu tuotteistetaan asiakkaalle, ei itselle.
• Realistisuus: toiveajattelu ei elätä
• Dokumentointi: vain konkreettisia asioita voidaan työstää

Milloin palvelu on tuotteistettu hyvin?

• Kun sillä on selkeä kohderymä ja markkinat
• Kun se menee kaupaksi
• Kun se tuottaa katetta palvelun tarjoajalle
• Kun se on monistettavissa
  • Tämä on haaste asiantuntijatyössä, joka on usein henkilösidonnaista – Jos Terolla on kurkku kipeä eikä hän voi esiintyä, onko meillä enää palvelua?
  • Kuinka voidaan esimerkiksi kouluttaa hekilöstö niin, että tuote toimii ilman henkilösidonnaisuutta?
  • Kuinka tunnistetaan yrityksestä sellaiset asiat, jotka voidaan monistaa tuotteiksi?
  • Monistettavuudella pyritään tasaamaan palvelun laatua niin, että palvelun peruslaatu ei muutu liikaa, tulos on ennalta määriteltävissä ja vapaudutaan henkilösidonnaisuudesta.

Palvelujen kehittäminen prosessina

Todellista kehitystyötä vai päämäärätöntä hapuilua? Mikä on haastavinta palveluiden kehittämisessä? Monia asioita: asiakkaan tarpeen tunnistaminen, markkinan tunteminen, yhteisen tavoitteen kirkastaminen, opetuspuolella markkinointihenkisyyteen herääminen, ylivertaisen tuotteen määrittäminen, osaamisen tunnistaminen ja yhdistäminen jne.

Päivänselvät asiat

Tutkittiin jonkin aikaa yhtä versiota tästä kuvasta:

Yksi selitys asioiden pieleen menemisestä on hiljaisen tiedon siirtymättömyys. Kuinka hiljainen tieto saatiasiin kommunikoitua paremmin?

Miten toimijoiden osaaminen saadaan hyödynnettyä?

Tutustuttiin SECI-malliin ja sitä havainnolistavaan kuvaan:

• Sosiaalisaatio on hiljaisen tiedon välittämistä sosiaalisen vuorovaikutuksen avulla yksilöiden välillä. Epämuodollinen sosiaalinen kanssakäyminen sekä käytännön esimerkkien kautta opettaminen ovat esimerkkejä tiedon sosiaalisaatiosta.
• Ulkoistaminen on hiljaisen tiedon muokkaamista eksplisiittiseksi käyttäen käsitteitä ja malleja. Hiljainen tieto muutetaan tässä vaiheessa ymmärrettävään ja tulkittavaan muotoon, jolloin se on myös muiden käytettävissä. Ulkoistettu ja teoreettinen tieto ovat perusta uuden tiedon luomiselle.
• Yhdistäminen on ulkoistetun eksplisiittisen tiedon kokoamista laajemmiksi kokonaisuuksiksi, käsitejärjestelmiksi. Kun tieto on saatu eksplisiittiseen muotoon, voidaan se yhdistää aiemmin arkistoituihin tietoihin. Tässä vaiheessa tietoa myös analysoidaan ja järjestetään.
• Sisäistäminen tarkoittaa eksplisiittisen tiedon ymmärtämistä, jolloin tieto muuttuu hiljaiseksi ja tulee osaksi yksilön henkilökohtaista tietopohjaa. Kierros jatkuu tiedon spiraalia tästä vaiheesta takaisin sosiaalisaatioon, kun yksilö jakaa sisäistämäänsä tietoa hiljaisesti. Täten tiedon määrä kasvaa sekä yksilöiden aiemmat käsitykset mahdollisesti muuttuvat.

Wikipedia – SECI-malli (CC BY–SA 3.0).

Puhetta myös sosiaalisuudesta, hiljaisen tiedon siirtämisestä, oppimisesta, oppipoikajärjestelmästä jne.

Tuotteen elinkaaresta

Puhuttiin tuotteen elinkaaresta. Esimerkkinä Lada: oli Suomen suosituin auto 80-luvulla, mutta 90-luvulla myynti hiipui. Miksi oli suosittu? Istui tarpeisiin, oli halpa ja helposti saatavilla. 90-luvulla samassa hintaluokassa oli jo kilpailua, Lada ei kehittynyt joten aika ajoi sen ohi.

Mihin tilanteeseen palvelumme sijoittuu? Pioneeri joutuu raivaamaan tien, jos menestystä tulee, muut seuraavat perässä. Mitkä ovat panokset, kuka voittaa?

Yrityksen menestystekijät

• (Palvelu)Innovaatioiden syntyminen ei ole sattuma
• Miten yrityksissä kerätään, luodaan ja hyödynnetään uutta tietoa vaikuttaa yrityksen/tuotteiden menestykseen
• Menestyjillä on parempi ymmärrys asiakkaan tarpeista
• Tuotekehitys tehokasta: virheet eliminoidaan nopeasti

Pohdintaa itsenäisesti ja ryhmissä

• Mitkä ovat organisaationne vahvuudet palvelujen tuottamisessa
• Mitkä ovat organisaationne haasteet palvelujen tuottamisessa
• Mitkä ovat organisaationne kriittiset tekijät palvelujen tuottamisessa

Keskusteltiin melko polveilevasti Metropolian tilanteesta ja ominaispiirteistä, Mika kertoi omista kokemuksistaan.

Palvelujen kehittäminen prosessina

Idean luominen

Kyky havaita markkinoilla esiityvät tarve/markkinoiden muutokset ja pohtia sitä liiketoiminnallisesta näkökulmasta.

• Kilpailukyky – olemmeko
  • tulevaisuuden tekijä vai
  • muutoksiin sopeutuja?
• Tärkeää on sekä
  • ideoiden syntyminen että
    
  • ideoiden jatkokäsittely

Pohdittiin sopeutumista ja tulevaisuuden tekemistä esimerkkien Cirque du Soleil ja Apple kautta. Cirque du Soleil on sopeutunut ympäristön muutoksiin, Apple toiminut pitkälti edelläkävijänä.

Sininen meri

Tämä perustuu kaksikon Kim & Mauborgne kirjaan The Blue Ocean Strategy.

Markkinoiden ”maalimankaikkeus” koostuu kahdenlaisista meristä, punaisista ja sinisistä:

• Punaiset meret: kilpaillut alueet
• Siniset meret: uudet markkina-alat, yrityksen omat vahvuudet

Toimita perustuu sille toiminnalle, joka osataan hyvin ja jolle on kysyntää.

• Toimialojen raja-aitojen hämärtyminen
• Uudet asiakaskunnat
• Uudet palvelut

Strateginen valinta

• Vahvuuksien hyödyntäminen, luovuus ja kilpailukkyvyn ylläpito ovat strategisia kysymyksiä
• Millainen strategia takaa em. asioiden toteutumisen?
• Visio ja siihen sitoutuminen

Esimerkki: Southwest Airlines

Yhdysvaltojen ensimmäinen halpalentoyhtiö, joka teki voimakkaita strategisia linjauksia, jotka poikkesivat muista lentoyhtiöistä.

Asiakasryhmien määrittely

Jari Parantaisen ajatuksia ostoikkunasta. Kohderyhmän lisäksi pitää tunnistaa, onko asiakkaan ostoikkuna auki ja miten se saadaan avattua. Verkkokaupassa esimerkiksi analytiikan tutkiminen auttaa kertomaan, mihin ostopäätös tyssää. Esimerkkinä tiedot, että tuotteen saa myymälästä viikossa ja varastosta kahdessa viikossa. Jos myymälän saldo näyttää nollaa, voi ostopäätös jäädä tekemättä. Siksi voisi olla parempi ilmoittaa vain, että toimitusaika on kaksi viikkoa, 0-saldo antaa negatiivisen viestin.

Ostoikkuna on siis:

• Asiakkaan elämäntilanteeseen, ympäristöön, motivaatioon, tarpeeseen, ongelmaan liittyvä momentum
• Tuote/palvelu on asiakkaan silmissä vastustamaton
• Asiakkaiden tutkiminen – eli pitää selvittää ja ymmärtää asiakkaan tilanne ja tarjota siihen täsmällinen ratkaisu

Asiakkaan tarpeet

Katsottiin kuvaa:

Otollisin aika tarjota palvelua asiakkaalle on tilanne, jossa asiakas kokee ongelman vaikeasti ratkaistavaksi, mutta tarpeeseen on palveluntarjoajan näkökulmasta helppo vastata.Tällöin myös saadaan asiakas-tyytyväisyys taattua ja asiakasuskollisuutta lisättyä.

Tuotekehitys – Kertomus kolmannesta ydinkokonaisuudesta

Pohdittiin Metropolian asiakkaita ja heidän tarpeitaan yllä olevan nelikentän ja ostoikkunan näkökulmasta.

Asiakaslupaus

Konkreettinen askel kohti liiketoimintaa!

Kysynnän ja tarjonnan näkökulma

• Arvolause, joka sisältää asiakkaan näkökulmasta ylivertaisen syyn, miksi hän ostaisi kyseessä olevan palvelun/tuotteen

Yrityksen brändin näkökulma

• Lupauksen lunastaminen => tuotteen/palvelun laatu, yrityksen maine
• Yrityksen sisäisen viestinnän väline

Esteet ja luottamus

Myynnin esteiden poistaminen

• Asiakkaan kulutus- ja ostokäyttäytyminen
• Mielikuvat, esimerkiksi hinta-ankkuri
• Käytännön asiat

Luottamuksen synnyttäminen

• Miten luottamus syntyy ja miten sitä ylläpidetään
• Mitkä asiat vaikuttavat luottamuksen syntymiseen (riskin tunteen poistaminen)

Palvelukonseptin sisällön ulottuvuudet

Fyysinen ulottuvuus

• Puitteet, ympäristö
• Materiaalit, välinteet varusteet

Toiminnallinen ulottuvuus

• Palvelusisältö
• Palveluntarjoajan ja asiakkaan toimenpiteet
• Palvelupolku

Symbolinen ulottuvuus

• Merkityssisältö
• Elämyksellisyys, oppiminen ja niin edelleen

Hinnoittelusta

Vielä lopuksi käytiin vielä asiaa hinnoittelusta. Mitä liian kallis tarkoittaa?

• Asiakas pelkää tekevänsä virheen
• Asiakkaalla ei ole rahaa
• Asiakas ei ymmärrä tuotteen/palvelun arvoa
• Asiakkaalla ei ole todellista tarvetta/halua

Lisää asiaa hinnan määrittämisestä, hinnoittelustrategiasta ja hinnointteluperusteista.

Muita asioita

Tehtiin katsauksia tuotekehittäjien ajankohtaisiin kehitysprojekteihin. Projektipankkia ylläpidetään yhteisessä Trellotyötilassa. Yksi esimerkki:

Lisäksi myös drone-lennokkeihin liittyvä projekti, sovelluskohteina esimerkiksi maanmittaus ja rakennusten kuntokartoitukset.

Omina kehitystöinäni tällä hetkellä Digitaalisen nuorisotyön perusteet ja Nuoret ja sosiaalinen media (etiäinen eli nopeasti toteutettu työ).

Tunnelmia

Melko yleisen tason asiaa, ei välttämättä juuri tällä hetkellä itselleni kaikilta osin ajankohtaista, mutta varmaankin näihin tulee myöhemmin palattua tuotteistamistilanteissa. Miellyttävä ja asiansa osaava kouluttaja, tehdashalli oli hauska koulutuspaikka.

Esittelimme harjoitustehtävän mukaiset presentaatiot

You will give an oral presentation of around 10 minutes: Analyse an example of new media value chains and/or participatory practice linked to the subject of your thesis.

Shop with your friends

Palvelu, jossa voit shoppailla virtuaalisesti kavereiden kanssa.

• http://www.shopwithyourfriends.com/

Lookbooks, omat kokoelmat valituista tuotteista… Pisteiden ansaitseminen, Badget ja levelit, joiden mukaan avautuu usia ominaisuuksia…

SponsoredTweets.com

Oma esitykseni. http://SponsoredTweets.com/ on palvelu, jossa mainostajat voivat ostaa Twitterien käyttäjiltä sponsoroituja tweettejä.

Company Value Chain / New Media Value Chain

Arvoketju yrityksen näkökulmasta, missä kohtaa voitaisiin hyödyntää crowdsourcingia/sosiaalisen median toimintamalleja ja/tai mitä tulisi ottaa huomioon?

• Ideoiden hallinta – kerääminen, arviointi, keskustelu…
• Mediayhteydet – Blogaajat, henkilökohtaisuus jne.
• Kriisinhallinta – Miten hallitaan sosiaalisessa mediassa ilmeneviä ”kriisejä”
• Asiantuntemus ja yhteisöt – Talon sisällä, miten voisi toimia?
• Kuunteleminen – Mitä kuluttajat, asiakkaat ja työntekijät talon sisällä sanovat

Virtuaalinen puutarha

Suunnitelma pelimäisestä virtuaalipuutarhasta, jonne käyttäjä voi suunnitella oman puutarhan. Puutarhojen jakaminen, kohtauspaikka yhteiseen kiinnostukseen liittyen, puutarhatietouden levittäminen jne. Sponsorina puutarha-alan yritys.

Development discussions – private or public

Ajatuksia kehityskeskustelujen kehittämisestä, voitasiinko kehityskeskusteluprosessia avata? Sisäisen viestinnän ja sosiaalisen median suhde, millainen intran pitäisi olla, johtajilla pitää olla mahdollisuus puhua – blogit! Informaatio ei voi tulla vain organisaation puolelta, käyttäjien pitää pystyä tuottamaan ja jakamaan osaamistaan – wiki. Myös Yammeria voisi kokeilla kehityskeskusteluun. – Sosiaalinen media muuttaa sisäistä viestintää.

Update Yourself to the Net

Yrityksen sisäisen perehdytyksen kehittämistä, verkkotaitojen kehittämistä…

Jakaminen ja yhteistoiminta. Esimerkkinä Haakanan vetämä tietovuoto-pop-up -lähetys. Ylex-esimerkki. Avoin data.

Value Chains – verkkolehdet

Sanomalehti-case. Sanomalehtimarkkinat ovat pienentyneet viimeisen vuosikymmenen ajan. Esimerkkicasessa verkkosivujen tulot tulevat suurimmaksi osaksi bannereista ja pop-upeista yms.

Pyritään lisäämään kävijöiden kuluttamaa aikaa sivustolla: Paljon sisältöä, tekstejä, kuvia, vidoita – Extroja: pelejä ym. – Osa mainosten hinnoittelusta perustuu aikaan, jonka vierailija viettää sivulla, jolla mainos on.

Muita tapoja: Pakotettu videomainos ennen varsinaista videota, ”lukijan kuva” ym.

Uusia malleja: Partnership Model – Esim. Ruotsissa Aftonbladet, oma osio Volvo-aiheisille jutuille. Sivuston personointi – Esim. säätiedot kävijän paikkunnan mukaan => tästä laajennus: personoidut mainokset. Keskustelut –

Tulevaisuus… (meni liian nopeasti :)

Online press conference – more at the social media

Online pressikonferenssi, tiedon välittäminen sosiaalisen median kautta. Hyvin hoidetun konferenssin avulla tietoisuus yrityksestä listääntyy, mahdollisuus brändin rakentamiseen, tunnetuksi tekemiseen jne.

Ansaintamallia? Mainokset… Lisätietoja maksusta… Chatti näkyviin lisämaksusta…

Facebook + Ympäristöpalkinto

Ympäristöpalkinnon näkyvyyden lisääntyminen => tunnettuus lisääntyy => arvo kasvaa. Ympäristöpalkinnon ehdokkaita voi äänestää somen kautta. Tuloksena arvokas palkinto, lisääntynyt ympäristötietoisuus jne.

TurboSquid

http://www.turbosquid.com/ 3D:hen keskittynyt sivusto. Sivustolla voi myydä omia 3D-malleja. 225000 mallia kirjastossa. Alkanut verkkokauppana 1995. Esim. kaupunkimalli, jonka tekemiseen minisi pari viikkoa, löytyy palvelusta hintaan 499 dollaria.

Application for tablet computer

Oma tablet-aplikaatio myyntiin, ansaintaa myynnistä… Aplikaatioihin upotetut mainokset, freemium-malli, tuotesijoittelu…

Handbook for company’s internet writers

Verkkokirjoittamisen ohjekirja journalisteille. CC-lisenssillä jakoon ja myyntiin.

How can a custom media site get users to create content…

Luomalla yhteisön aiheen ympärille ja saada käyttäjät kokoeilemaan, kommentoimaan jne.

…ja miten saada siitä tuloja? Esimerkki: Super Savvy Me – palvelussa käyttäjät voivat testata uusia tuotteita ja arvioida niitä, osallistua tuotekehitykseen… jakaa vinkkejä ja ideoita.

TV-ohjelmailmiön luominen sosiaalisessa mediassa

Kuinka saadaan ohjelmaan liittyvää videomateriaalia leviämään sosiaalisessa mediassa? Esimerkki 1. Demo-kilpailu. 2. Kuorosota-realityohjelman osallistujien vastuuttaminen Facebook-sivun ylläpitämiseen, koulutus tähän.

Erilaiset teematehtävät, ryhmien omat videot annettuun teemaan liittyen…

Fiiliksiä

Mainoita, erilaisia esityksiä. Sanomalehti-case jäi mieleen konkreettisen rahantekotarpeen vuoksi. Olin ehkä ymmärtänyt tehtävänannon melko laajasti, koska suurimmalla osalla esitys käsitteli aika konkreettisesti omaa opinnäytettä. Ajauduin SponsoredTweets.com:iin vähän vahingossa, kun yritin löytää jonkin itseäni kiinnostavan ansaintamallin tai arvoketjun. Ajatus lähti Jaikusta, jonka ympärille oli vaikea rakentaa esitystä, sitten siirryin Twitteriin, jonka omat ansaintamallit ovat aika vaisuja, ja sitten kuin vahingossa löytyi tämä palvelu, joka tuo yhteen käyttäjät ja mainostajat.

Opinnäyteprojekti on seissyt. Sosiaalisen median kunto-ohjelma herättää kiinnostusta ja innostusta, ja mieli alkaa kääntyä sen suuntaan. Tämä sitten taas vaatisi kaiken suunnittelun uudelleen tekemistä. Jaksamista. Intoa. Torstaina on tentti, kirjaa pitää lukea ahkerasti, että Jokuveli ja ubiikki yhteiskunta omaksoituvat.

Luennon kulku

Konseptisuunnittelun eteneminen

1. Definition of the concept
2. Data collection
3. Ideas take shape
4. Structuring the idea (me olemme suunnileen tässä…)
5. Making the idea concrete
6. User test (tämä pitää tehdä viimeiselle kerralle)
7. Redefining the concept

Viimeisen kerran raportin sisältö:

• Message
• Implementation plan / Road map
• Experience
• Drafts/prototypes
• Evaluations with user groups
• Design/Re-Design
• Future developement

Matskua kuvailuun: http://www.servicedesigntools.org/

Projektien esittelyä

Käytiin mukavalla tavalla läpi projekteja… Opiskelija esitteli asiansa, ja muuta kirjoittivat Post-it ^® -lapuille SWOT-analyysin mukaisia huomioita työhön liittyen.