Projektin lähtökohtana oli Logistiikan ja toimitusketjun hallinan perusteet -kirja, jonka sisältö toimii verkkoaineiston perustana. Kirjan julkaisija Reijo Rautauoman säätiö on myös verkkoaineiston julkaisija ja vastaa sisällöstä yhdessä kirjoittajien kanssa. Palvelun on toimittanut Metropolia Ammattikorkeakoulun mediakeskus Valo.

Tekniikka ja ulkoasu

Logistiikan maailma on toteutettu Wikipediankin käyttämän MediaWiki -ohjelmiston avulla. Wikialustan muokkauksen ja ulkoasusuunnittelun on tehnyt webdesigner Mikko Rusko, jonka palveluja suosittelen lämpimästi.

Sivustolla on pyritty selkeään ja luettavaan ulkoasuun muun muassa häivyttämällä MediaWikin ominaispiirteitä ja sivustolle tarpeettomia ominaisuuksia näkyvistä. Etusivulle on nostettu sivuston aihealueita ”salkkuihin”, joiden avulla pyritään tarjoamaan suoria oikopolkuja kiinnostaviin sisältöihin ja sisältökokonaisuuksien alkukappaileisiin:

Materiaaleja on lajiteltu ja organisoitu MediaWikin tarjoaman luokkarakenteen avulla viiteen pääluokkaan, jotka mukailevat etusivun kansiomallia. Pääluokat löytyvät sivuston ylänavigaation kautta. Sisältösivun näkymässä sisältö on omassa palstassaan oikealla ja luokkavalikko asettuu vasempaan palstaan. Esillä olevan sivun kanssa samaan aihepiiriin liittyviä sivustoja tarjotaan näkyviin Nice Category List2 -lisäosaa hyödyntävän mallineen avulla. Tavoitteena on ollut kirjamaisempi, sisältökokonaisuuksista rakentuva sivusto kuin esimerkiksi Wikipedia, joka selkeämmin koostuu yksittäisistä artikkeleista.

Responsiivisuus

Koska Logistiikan maailma on tietopankki ja käsikirja, haluttiin siitä tehdä mahdolisimman monipuolisesti saavutettava. Sivusto on toteutettu niin sanotulla responsiivisella suunnittelutekniikalla, jolloin sivuston ulkoasu mukautuu päätelaitteen näytön tai www-selaimen leveyden mukaan. Näin esimerkiksi sisältösivu mukautuu vaikkapa älypuhelimen näyttöön:

Esimerkiksi iPadilla sivuston lukeminen on varsin miellyttävää ja ”kirjamaista”, kannattaa kokeilla.

Muita huomioita

Valmiiseen, massiiviseen aineistoon perustuvan wikisivuston suunnittelu on mielenkiintoista ja tarkkaa puuhaa. Mielestäni suurin haaste on ollut materiaalin pilkkominen ja esittäminen selkeästi siten, että lukija tietää missä kohtaa sivustoa hän on ja minne hän seuraavaksi menee. Jossain vaiheessa sisältöä lisätessä ylitetään kriittinen piste, jonka jälkeen oleelliset muutokset tehtyihin valintoihin aiheuttavat merkittävästi lisätyötä. Siksi suunnittelu ja pienehköllä materiaalimassalla prototyyppaaminen on tärkeää.

MediaWiki on yleisesti käytetty ja tunnettu alusta, joka edelleen ajaa asiansa Open Source wikiohjelmistona. MediaWikille löytyy runsaasti lisäominaisuuksia tarjoavia laajennuksia, joiden osalta kannattaa huomioida, että ne ovat usein herkkiä käytössä olevan ohjelmistoversion suhteen.

Kokonaisuutena arvioisin, että sivustolla on onnistuttu yhdistämään MediaWiki-alusta joustavasti tämän päivän verkkokäytön tarpeisiin sisältöä palvelevalla tavalla.

Avoimen oppimateriaalin projektina tämä on mielestäni siitä mainio, että julkaisija on sitoutunut aineiston jatkuvaan kehittämiseen. Emme siis tule näkemään sivustoa, jonka kehitys päättyy pian julkaisun jälkeen, vaan julkaisuhetki on vasta lähtölaukaus sille, mitä palvelusta ajan mittaan kehittyy. Sivusto ei ole avoimesti muokattavissa, mutta halukkaat ja aihepiiriä tuntevat kirjoittajat voivat päästä mukaan kehittämään sisältöjä eteenpän.

Logistiikan maailma julkaistiin tänään, 10.1.2013, joten kaikki palaute toteutuksen ja sisällön osalta on tervetullutta.

Päivitys 26.9.2014: Uusi sivusto Varaudu.INFO avataan 1.10.2014. Se on toteutettu pitkälti Logistiikan maailman mallin mukaan.

Ilkka Olander on tiivistänyt hienosti kuratoinnin keskeisiä piirteitä ja hyötyjä oppimisen näkökulmasta.

Samat kiteytykset toimivat muissakin yhteyksissä. Esimerkiksi tietotyöläiset ja toimittajat voivat epäilemättä löytää kuratoinnista vastaavia etuja, joita merkinnässä tuodaan esiin.

Valistus oli 1700-luvun jälkipuoliskon eurooppalainen aatevirtaus, joka korosti muun muassa järjen ja tiedon merkitystä.

Kielitoimiston sanakirja, 2004

Valistusajattelijat asettivat järjen mystiikan edelle, tieteen ja edistyksen uskomusten ja vanhaan takertumisen edelle, vapaan markkinatalouden merkantilismin edelle ja ihmisoikeudet valtion mielivallan edelle, poikkeuksena lähinnä vain Rousseau, joka hänkin kuitenkin kannatti demokratiaa. He myös vaativat tasa-arvoa lain edessä säätyetuoikeuksien sijaan. (Wikipedia, Valistus.)

Valistus syntyi vastavoimana edellisen vuosisadan suuntauksille. Sen syntyyn vaikutti luonnontieteiden kehittyminen ja maailman ”pieneneminen”, eli lisääntyvä tieto eri maanosista ja kulttuureista. Valistus edisti suvaitsevaisuutta, ihmisoikeuksia ja yhteiskunnallista tasa-arvoa ja johti uusien tieteenalojen syntymiseen.

Kirjastoaate & tekijänoikeudet

Kirjastoaate nykymuodossaan on syntynyt muun muassa kirjapainotekniikoiden sekä julkaisutoiminnan ja jakelun kehittymisen sekä lukutaidon leviämisen ja keskiluokkaistumisen ansiosta.

Ensimmäiset kirjastot perustettiin usein lahjoitusten turvin, ja 1900 luvun alussa Andrew Carnegien säätiön toimesta Yhdysvaltoihin perustettujen n. 1700 kirjaston syntyehtona oli yleensä yhteisön takaama verotulo kirjaston ylläpitämiseen. Kirjastotoiminnan kehittyminen koelmien rakentamisesta lainaustoiminnaksi on merkinnyt tiedon tasa-arvoistumista. Kirjat on saatettu kaikkien ulottuville maksutta vapaasti hyödynnettäviksi.

Suomessa kansalliskirjasto hoitaa kirjastotehtävää kansallisella tasolla.

Kansalliskirjaston tehtävä on kartuttaa, säilyttää asettaa käyttöön kansallista julkaisuperintöä ja edistää kirjastoalan kotimaista ja kansainvälistä yhteistyötä. Kansalliskirjastoon talletetaan kappaleet kaikista kotimaisista painotuotteista, ääni- ja kuvatallenteista, CD-ROM-tallenteista sekä edustava otos verkkoaineistoista. Toiminta perustuu lakiin kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä (1433/2007), joka vuodesta 2008 lähtien korvaa aiemmin voimassa olleen Vapaakappalelain sekä Lain elokuvien arkistoinnista. (Wikipedia – Kansalliskirjasto).

Ilkka Tuomen mukaan internet ja sen mukanaan tuomat toimintamallit kuten käyttäjähtöinen sisällöntuotanto sekä digitalisoituminen yleisesti ajavat pohtimaan kirjastojen roolia. Tekijänoikeus yleisellä tasolla ei tunnu pysyvän teknisen kehityksen ja sen mahdollistaminen sisällöntuotantomallien perässä. Toisaalta digitaaliset aineistot uusien sisältöjen tallentuminen verkkoon tuovat haasteita näiden aineistojen säilyttämiseen. Kuka huolehtii mittavien verkkoaineistojen tallentamiseta, ja mitkä aineistot ovat riittävän merkittäviä säilytettäviksi?

Vapaa sivistystyö

Vapaa sivistystyö on valistuksen ideologian perustalle rakentunutta koulutustoimintaa, jonka tavoitteena on lisätä oppineisuutta kansan kouluttamattomissa osissa. Suomessa sivistystyötä on tehty ja tehdään kansanopistoissa, joissa kenen tahansa on mahdollista opiskella sivistäviä aineita. Kansanopistojen toimintaa ohjaa laki vapaasta sivistystyöstä, jonka mukaan ”Vapaan sivistystyön tarkoituksena on elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta tukea yksilöiden persoonallisuuden monipuolista kehittymistä ja kykyä toimia yhteisöissä sekä edistää kansanvaltaisuuden, tasa-arvon ja moniarvoisuuden toteutumista suomalaisessa yhteiskunnassa.”

Vapaat ohjelmistot

Vapaat ohjelmistot on liike, jonka tavoitteena on korvata suljetut tietokoneohjelmat avoimilla ohjelmistoilla. Pyrkimyksenä on antaa käyttäjille vapaus hyödyntää ohjelmia kaikin tavoin, muokata ohjelmakoodia ja kehittää ohjelmia omien tarkoitusten mukaisiksi. Näkyvä osa vapaiden ohjelmistojen liikettä ovat Open Source aloitteen mukaiset ohjelmistot, joita usein kehitetään yhteisöllisinä, kaikille avoimina projekteina. Avoimuuden ja läpinäkyvyyden katsotaan johtavan nopeampaan ja tarkoituksenmukaisempaan ohjelmistokehitykseen kuin mihin suljetulla ohjelmistolla voidaan päästä.

Tieteen ideologiaa ja pohdintaa

Standing on the shoulders of giants on sanonta, joka viittaa uuden tiedon rakentamiseen aiemman tiedon perustalle. Tämän päivän tiede on kehittynyt vuosisatoja jatkuuneesta perinteestä, ja käynnissä oleva kehitys nojaa menneisiin saavutuksiin. Kyseessä on prosessi, jonka jatkuminen edellyttää aiempaan tietoon perehtymistä ennen uusia läpimurtoja.

Valistuksen avoin, järkeä korostava asenne sallii ”jättiläisen harteilla” seisomisen. Kun tavoitteena on tieteen edistäminen, on menneisyyden analysoiminen ja korjausliikkeiden tekeminen luontevaa. Ei ole tavetta pitää yllä tieteen linnakkeita ja rajata tietoa eliitin yksinoikeudeksi. On parempi edistää tiedon leviämistä kaikilla tasoilla.

Kirjastoaate ja vapaa sivistystyö tukevat avoimuuden periaatetta. Kirjastojen avulla tieto saadaan kaikkien saataville. Näin tieto leviää, ja samalla uudet teoriat ja näkemykset altistuvat ulkopuoliselle arvioinnille ja julkiselle kritiikille.

Vapaan sivistystyön puitteissa yksilöille tarjotaan mahdollisuus lisätä omaa tietämystään ja kehittää itseään taustasta ja asemasta riippumatta.

Vapaat ohjelmistot tuovat avoimen tieteen näkökulman ohjelmistokehitykseen. Ohjelmistojen tulisi olla avoimia, jotta vanhan päälle rakentaminen helpottuisi ja mahdolisimman moni voisi osallistua jatkokehitykseen.

Näiden näkemysten perusteella avoimet oppiresurssit saavat yhteiseen hyvään tähtäävän näkökulman. Resurssit ovat kaikkien halukkaiden, opettajien ja oppijoiden vapaasti hyödynnettävissä. Verkossa ne ovat helposti kehitettävissä edelleen, ja niitä on mahdollista kehittää vapaiden ohjelmistoprojektien hengessä yhteisöllisesti. Ne henkivät myös kirjastoaatetta, mutta digitaalisuudesta johtuen niiden tallentaminen ja esillesaattaminen voi tapahtua ilman kirjastojärjestelmää.

Open University (UK) Open Content Initiative

OpenLearn – open educational resources from The Open University. Free online learning materials for all to use. OpenLearn on Open Universityn kurssimateriaalien julkaisupaikka. Materiaalit ovat vapaasti kaikkien käytettävissä, ne ovat maksuttomia ja niitä voivat hyödyntää oppijat ja opettajat omiin tarkoituksiinsa. Käyttölisenssinä OpenLearn käyttää Creative Commonsin Attribution-Non-Commercial-Share-Alike -lisenssiä, jonka mukaan

1. käytön tulee olla ei-kaupallista
2. viittaus Open Universityyn täytyy aina sisällyttää käyttöön otettuihin materiaaleihin
3. muokatut sisällöt tulee aina jakaa OpenLearnissa.

Julkaisemisessa OpenLearn käyttää kaksivaiheista menettelyä. Uudet materiaalit julkaistaan ensin LabSpace -ympäristöön, mistä hyväksytyt materiaalit siirretään varsinaiseen OpenLearn -ympäristöön. LabSpacessa on myös mahdollista yhdistellä ja muokata olemassa olevia materiaaleja.

Oppiresurssien lisäksi OpenLearn tarjoaa opiskeluvälineitä. Ympäristössä on mahdollista esimerkiksi pitää oppimispäiväkirjaa, videoblogia ja rakentaa tietokarttoja. Keskustelufoorumit ja opintopiirit mahdollistavat kommunikoinnin muiden opiskelijoiden kanssa.

OpenLearnin opintokokonaisuudet on jaettu hierarkkisesti ala-osioihin, joita voi selata eteen- ja taaksepäin vievien navigointilinkkien avulla. Osa materiaalista on liitetty sivulle pdf-tiedostoina, ja mukana on myös kuvia ja ääntä. Äänitiedostojen soittamista varten on sivulle upotettu Flash-soitin. Kielten opiskeluun liittyen huomasin toimivan ratkaisun, kun tehtävien vastaukset oli piilotettu linkin taakse, joka avasi vastaukset suoraan samalle tehtäväsivulle. Samaa piilotettua sisältöä hyödyntävää toimintoa käytettiin muissakin yhteyksissä. Tämä vaikuttaa hyödylliseltä idealta, koska se lisää pienellä panoksella interaktiivisuutta opintomateriaaleihin. En ehtinyt löytää materiaaleista videoita, mutta OpenLearnin Youtube-kanavalta niitäkin löytyi.

Materiaalien aiheet ovat hyvin monipuolisia. Kymmenen suosituimman opintokokonaisuuden joukosta löytyy mm. historiaa, fiktion käsikirjoittamista ja espanjan kieltä.

OpenLearn vaikuttaa monipuoliselta oppimateriaalien julkaisualustalta. Alusta etenkin sellaisen materiaalin kanssa, joka on tarkoitettu opeteltavaksi tai omaksuttavaksi. Itseäni kiehtoo enemmän wikimäinen työskentelymalli, jossa materiaaleja voidaan julkaista keskeneräisinä dokumentteina yhteistä työstöä silmällä pitäen.

Rice Connexions

Connexions on Rice-yliopiston projekti, jonka tarkoituksen on uudistaa oppikirjojen ja -materiaalien kirjoittamis-, muokkaamis, julkaisemis-, ja käyttötavat. Connexionsin materiaalit ovat vapaasti kaikkien käytössä Creative Commons Attribution -lisenssillä, eli niitä saa kopioida ja jakaa eteenpäin sekä muokata, kunhan alkuperäiseen tekijään viitataan.

Perustoiminnoiltaan Connexions toimii pitkälti kuten OpenLearn. Sivustolle tuotetaan sisältökokonaisuuksia, joita on mahdollista hyödyntää sellaisenaan, tai niistä voi rakentaa kokoelmia eri tarkoituksiin.

Sisällön puolesta suosituin aihe on musiikki, joskin paljon muitakin aiheita löytyy. Materiaali on pääosin tekstimuotoista, kuvilla elävoitettyä sisältöä. Äänitiedostoja en löytänyt, mikä on mielestäni yllättävää varsin musiikkipainotteisesta sisällöstä johtuen. Sisältökokonaisuudet on mahdollista ladata itselle pdf-muodossa, ja Connexions mahdollistaa myös sisältöjen arvioinnin 1-5 tähtiluokituksella. OpenLearniin liittyvä selvä ero oli ahkera artikkelien välinen ristiinlinkitys. Yhtäläisyytenä löytyy sisältösivulle piilotetut tehtävävastaukset, jotka saa näkyviin klikkaamalla vastauslinkkiä.

Connexionsin osalta huomasin, että kun projekti on selvästi yliopiston nimissä, suhtauduin luottavaisesti sisällön laatuun. Taustaorganisaatio vaikuttaa siis ainakin omalla kohdallani ennakko-oletuksiin, varsinkin kun laajempaa katsausta sisältöön ei ollut aikaa tehdä.

MIT OpenCourseWare

MIT OpenCourseWare on MIT:n kurssimateriaalien verkkojulkaisualusta. Sisältöä on runsaasti ja laaja-alaisesti, ja se on linsensoitu Creative Commonsin Attribution-Noncommercial-Share Alike -linsenssillä. Mukavana yllätyksenä huomasin, että OpenCourseWaren videomuotoinen opetusmateriaali on julkaistu oman Youtube -kanavan kautta, ja videoita on tällä hetkellä 1118. Oman työni kannalta tämä vahvistaa ajatusta ulkopuolisen videopalvelun hyödyntämisestä julkaisutoiminnassa.

LeMill.net

LeMill on verkkoyhteisö ja ohjelmisto avointen oppiresurssien jakamiseen. Ohjelmisto on Plone -sisällönhallintajärjestelmän laajenus. Kehitystyötä johdetaan Taideteollisen korkeakoulun Medialaboratoriosta.

LeMill:n oppiresurssit voivat sisältää tekstejä ja eri mediaelemenettejä, esim. kuvia ja äänitiedostoja. Lisäksi ulkpuolisissa palveluissa julkaistuja videoita ja presentaatioita voi upottaa materiaalisivuille.

LeMill on kiinnostava Medialabran ansiosta, en tiennyt, että näin mittavaa oppiresurssiprojektia vedetään Helsingistä käsin.

OpenCourseWare Consortium

OpenCourseWare Consortium sisältää kurssimuotoon järjesteltyjä, vapaasti käytettäviä oppimateriaaleja. Hankkeessa on mukana yli 200 korkeakoulua.

OpenCourseWare Consortium toimii yhteen kokoavana WWW-sivuna, joka linkittää jäsenkorkeakoulujen omille oppimateriaalien sivuille. Konsortioon mukaan päästäkseen korkeakoulun tulee sitoutua tuottamaan vähintään kymmenen avointa resurssia, jotka se julkaisee omissa nimissään.

Korkeakoulut ilmeisesti julkaisevat materiaalit valitsemallaan julkaisualustalla, joten materiaalien esillepano ja järjestelmien ulkoasut ja toiminnallisuudet poikkeavat toisistaan.

Wikiopisto

Wikiopisto on avoin verkkoyhteisö ja oppimisympäristö. Wikiajattelun mukaisesti ympäristöä voi käyttää kuka tahansa oman kurssin vetämiseen, valmiiden kurssien opiskeluun tai kurssimateriaalin tuottamiseen ja muokkaamiseen. Palvelu toimii samaa MediaWiki -ohjelmistoa hyödyntäen, jota käytää myös Wikipedia.

Toimintamallistaan johtuen Wikiopisto on hyvin joustava väline, jota voi hyödyntää monin eri tavoin kurssin ja opiskelumateriaalin suunnittelusta kurssin vetämiseen ja opiskeluun.