Pidimme Distanssi-hankkeen keväällä 2016 järjestettyä ja yhä käynnissä olevaa Digitaalisen nuorisotyön cMOOC -toteutusta käsittelevän esityksen Humakin lehtorin ja verkkopedagogin Päivi Timosen kanssa. Esitysmateriaalimme ovat selaitavissa tässä:

Presentaatiossamme esittelimme Distanssi-hankkeen taustat ja toimijat sekä kevään kurssikokonaisuuden rakenteen. Lisäksi kävimme läpi ensimmäisen osakurssin eli cMOOC1:n tilastoja Metropolian aikuisopiskelijan Anna Adelin laatimien analyysien ja visualisointien avulla.

Muutamia tunnuslukuja ja nostoja esityksestämme

Luvut koskevat cMOOC1-toteutusta Johdatus digitaaliseen nuorisotyöhön, joka kesti viisi viikkoa ajalla 1.2.-6.3.2016.

• 259 ilmoittautunutta
• 235 aloittanutta
• 138 suorittanutta
• 58 % – suoritusprosentti aloittaneista
• 35,5 vuotta – osallistujien keski-ikä
• 45,8 % työssä käyviä, 26,5 % opiskelijoita
• 94 % palautteeseen vastanneista koki vähintään jossain määrin saaneensa kurssilta toivomiaan tietoja ja taitoja

Yhtenä huomiona voidaan mainita, että 58 %:n suoritusaste on MOOC-maailmassa erittäin korkea luku. Esimerkiksi tämän koosteen mukaan MOOCien suoritusprosentti on keskimäärin 15 %.

Parhaillaan kevään kursseista on käynnissä cMOOC3 Digitaalinen kohtaaminen ja dialogisuus nuorisotyössä. Jos aihepiiri kiinnostaa, on mahdollista vielä ennen kesää suorittaa 9.5.-5.6.2016 uudelleen järjestettävä Johdatus digitaaliseen nuorisotyöhön cMOOC. Tervetuloa mukaan Distanssin kurssialustan kautta!

(Merkintä julkastu ensin Työajassa-blogissani)

Nuoret ja sosiaalinen media

Osana Metropolian MCreO-liiketoimintapalvelujen toimeksiannosta rakensin perehdytyksen nuorten sosiaalisen median käyttöön ja verkkokulttuureihin liittyen. Ensimmäisen perehdytyskerran kohderyhmään kuului nuorten parissa työskententeleviä henkilöitä, jotka olivat kohtalaisen kokemattomia verkon ja sosiaalisen median käyttäjiä. Sisällön osalta hyödynsin Distanssi-hankkeen aihepiiriä ja aineistoja, joita olin tutkinut syksyn 2016 Digitaalisen nuorisotyön perusteet MOOC -kurssia silmällä pitäen.

Sosiaalinen media stragegiatyössä

Tämä oli toinen kehitystyö, nopealla aikataululla laadittu alustus sosiaalisen median ja pilvipalvelujen hyödyntämisestä strategiatyössä, jälleen MCreOn kautta. Alustus käsitteli yhteistyöhön soveltuvia verkkotyökaluja ja osallistamista. Teen mahdollisesti oman merkinnän tästä osiosta.

Päivitys 20.1.2016: Edellä mainitusta, strategiatyöhön liittyvästä alustuksesta löytyy nyt pieni kuvaus Metropolian Työajassa-blogistani nimellä Verkko-osallistamisen prosessi.

Tässä vertailussa esitellään kolme suosittua välinettä, joiden avulla presentaatiomateriaalia voi jakaa ja tuottaa. SlideSharen ja Prezin osalta arvioit perustuvat palvelujen maksuttomiin versioihin. Google-presentaatio tarjoaa kaikki ominaisuutensa myös käyttäjille, joilla ei ole Googlen maksullisia palveluja käytössä.

SlideShare

SlideShare lienee tästä kolmikosta käytetyin ja suosituin palvelu. Sen kautta jaetaan runsaasti alun perin PowerPointilla tehtyjä presentaatioita sekä esimerkiksi PDF-tiedostoja. Palvelun suosituimpien esitysten listauksesta voi nähdä, millaista jälkeä asiaansa paneutuneet tekijät saavat esitysmateriaaleillaan aikaan ja kuinka suuria katselumääriä palvelun kautta julkaistut esitykset voivat saada. Ilmeisesti melko tuore lisäys SlideShareen on esitysten tekemiseen tarkoitettu HaikuDeck, joka vaikuttaa tällä hetkellä melko raakileelta.

Esimerkki SlideSharessa julkaistusta esityksestä, joka on upotettu tähän palvelun tarjoaman upotusmahdollisuuden avulla:

(Itseasiassa esitys on alun perin tehty Google-presentaatiolla, tallennetu PowerPointina ja ladattu SlideShareen)

SlideSharen plussat ja miinukset

Plussat:

• Suosittu ja aktiivinen palvelu
• Esitysten jakaminen eteenpäin muissa sosiaalisen median kanavissa toimii hyvin
• Käyttäjällä on selkeä profiilisivu, johon omat esitykset listautuvat
• Mahdollisuus seurata muiden käyttäjiä ja heidän tekemiään julkaisuja
• Esityksen voi julkaista linkkinä tai upottamalla sen osaksi verkkosivua
• Tarjoaa kattavat tilastotiedot muun muassa esitysten katselukerroista, latauskerroista ja upotuksista muille sivustoille
• Helppo käyttää. Jos esityksen osaa tehdä PowerPointilla, on lataaminen SlideShareen varsin yksinkertainen toimenpide

Miinukset:

• Julkaistuja PowerPoint esityksiä ei voi muokata SlideSharessa, vaan muutokset täytyy tehdä alkuperäiseen tiedostoon, joka täytyy erikseen siirtää vanhan version tilalle
• Edellisestä johtuen ei sovellu yhteiskehittelyn välineeksi
• Pakkaa siirrettyjen esitysten kuvia silminnähden voimakkaasti
• SlideSharen tarjoama esitystystyökalu HaikuDeck on selkeästi tämän joukon huonoin

Kenelle? SlideShare soveltuu hyvin asiantuntijan henkilökohtaiseksi presentaatiomateriaalinen jakamiskanavaksi osaamisen esittelyvälineeksi.

Prezi

Prezi on näistä kolmesta uusin palvelu, ja se erottuu joukosta täysin omanlaisella käyttölogiikallaan. Prezi pyrkii eroon PowerPoint-maailman dia- tai kalvokeskeisyydestä ja perustaa logiikkansa eräänlaiseen kuvapintamalliin. Prezi-esitys työstetään ikään kuin suurelle työpöydälle, jolle voidaan vapaasti sijoittaa tekstejä, kuvia ja videoita. Näiden elementtien välillä voidaan liikkua kuin liikuteltaisiin kameraa työpöydän yllä.

Esimerkki Prezillä rakennetusta ja julkaistusta esityksestä, joka on upotettu tähän palvelun tarjoaman upotusmahdollisuuden avulla:

Prezin plussat ja miinukset

Plussat:

• Visuaalisuutta ja luovuutta tukeva
• Vapauttaa perinteisestä dia-ajattelusta, mahdollistaa esimerkiksi kuvapinnalla tai aikajanalla liikkumisen
• Esityksen voi julkaista linkkinä tai upottamalla sen osaksi verkkosivua
• Tarjoaa yksinkertaisen laskurin esityksen katselumäärästä
• Esityksen voi jakaa muokattavaksi useiden käyttäjien kesken
• Näistä kolmesta ainoa, josta on saatavilla tietokoneelle asennettava erillien sovellus (tämä on maksullinen ominaisuus)
• Käyttäjän esitykset on löydettävissä koostetusi omalta profiilisivulta (jonka löytämistä ei tosin ole tehty kovin helpoksi)

Miinukset:

• Käyttökynnys kolmikon suurin, logiikan omaksuminen vaatii jonkin verran paneutumista
• Vaarana animoitujen siirtymien liioittelu, jolloin esitys vie pääosan sisällöltä ja katsoja väsyy pyörähteleviin elentteihin
• Maksuttomassa versiossa kaikki esitykset, myös keskeneräiset, ovat julkisesti löydettävissä

Kenelle? Prezi sopii hyvin visuaalista aineistoa sisältävien esitysten tekemiseen, esimerkiksi kuvakaappaukset, näkymän kohdentaminen kuvan eri pisteisiin ja aikajanamaiset siirtymiä sisältävät esitykset onnistuvat Prezillä luontevasti.

Google Presentation, Google-presentaatio

Googe Presentation on Googlen toimistopaketin osa, joka kytkeytyy Google Drive -palveluun. Google on kehittänyt toimisto-ohjelmistoaan vuosien ajan, ja selaimen kautta verkon yli käytettäväksi pilvipalveluksi kokonaisuus on saavuttanut erinomaisen toimivuuden ja käyttömukavuuden. Uuden esityksen rakentaminen on vaivatonta ja nopeaa, eikä työn missään vaiheessa ole tarpeen tallentaa, lähettää tai siirtää tiedostoa omalle työasemalle.

Esimerkki Google-presentaatiolla rakennetusta ja julkaistusta esityksestä, joka on upotettu tähän palvelun tarjoaman upotusmahdollisuuden avulla:

Google-presentaation plussat ja miinukset

Plussat:

• Erittäin toimiva selainpohjainen käyttöliittymä ja työstössä olevan esityksen reaaliaikainen tallennus Google Drive -palveluun
• Mahdollisuus työstää esitystä yhtä aikaa useiden käyttäjien kesken
• Hyvä yhteiskehittelyä tukeva kommentointitoiminto
• Mahdollisuus julkaista esitys linkkinä tai upottamalla se osaksi verkkosivua
• Mahdollisuus päivittää julkaistua esitystä milloin vain
• Tarvittaessa esityksen voi tallentaa työasemalle esimerkiksi PowerPoint- tai pdf-tiedostona

Miinukset:

• Puuttuu SlideSharen ja Prezin tarjoama profiilisivu tai vastaava koostesivu, jolle omat julkaistut esitykset saisi keskitetysti näkyviin
• Ei tilaistointitietoja esitysten katselumääristä

Kenelle? Google-presentaatio sopii runsaasi esitysmateriaaleja tuottavalle ja käyttävälle asiantuntijalle, joka haluaa työstää materiaalejaan vapaasti eri tietokoneilla tarvittaessa yhteistyössä muiden kanssa sekä jakaa ja julkaista niitä vaivattomasti verkossa.

Oma suositukseni

Jos minun jostain syystä pitäisi valita yksi näistä kolmesta työkalusta pysyvään käyttöön, olisi Google Presentation valintani.

Artikkelin kansikuva: Scott Maxwell, CC BY-SA 2.0.

Malttamattomat lukijat voivat selata suoraan kalvoon 16 tai tarkastella alla olevaa kuvaa. Nämä tiivistävät koko esityksen sisällön.

Olen käsitellyt aihetta aikaisemmin blogimerkinnässä Tavoitteellisen verkkoläsnäolon ensiaskeleet, josta muovautui mikroartikkeli Somepentujen käsikirja -mikrokirjaan (PDF).

Tämä prensentaatio käsittelee WordPress-blogiohjelmiston asentamista Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijoilleen ja henkilökunnalleen tarjoamaan kotisivutilaan. Mukana on myös hieman blogien ja WordPressin taustaa.