Pidimme Distanssi-hankkeen keväällä 2016 järjestettyä ja yhä käynnissä olevaa Digitaalisen nuorisotyön cMOOC -toteutusta käsittelevän esityksen Humakin lehtorin ja verkkopedagogin Päivi Timosen kanssa. Esitysmateriaalimme ovat selaitavissa tässä:

Presentaatiossamme esittelimme Distanssi-hankkeen taustat ja toimijat sekä kevään kurssikokonaisuuden rakenteen. Lisäksi kävimme läpi ensimmäisen osakurssin eli cMOOC1:n tilastoja Metropolian aikuisopiskelijan Anna Adelin laatimien analyysien ja visualisointien avulla.

Muutamia tunnuslukuja ja nostoja esityksestämme

Luvut koskevat cMOOC1-toteutusta Johdatus digitaaliseen nuorisotyöhön, joka kesti viisi viikkoa ajalla 1.2.-6.3.2016.

• 259 ilmoittautunutta
• 235 aloittanutta
• 138 suorittanutta
• 58 % – suoritusprosentti aloittaneista
• 35,5 vuotta – osallistujien keski-ikä
• 45,8 % työssä käyviä, 26,5 % opiskelijoita
• 94 % palautteeseen vastanneista koki vähintään jossain määrin saaneensa kurssilta toivomiaan tietoja ja taitoja

Yhtenä huomiona voidaan mainita, että 58 %:n suoritusaste on MOOC-maailmassa erittäin korkea luku. Esimerkiksi tämän koosteen mukaan MOOCien suoritusprosentti on keskimäärin 15 %.

Parhaillaan kevään kursseista on käynnissä cMOOC3 Digitaalinen kohtaaminen ja dialogisuus nuorisotyössä. Jos aihepiiri kiinnostaa, on mahdollista vielä ennen kesää suorittaa 9.5.-5.6.2016 uudelleen järjestettävä Johdatus digitaaliseen nuorisotyöhön cMOOC. Tervetuloa mukaan Distanssin kurssialustan kautta!

(Merkintä julkastu ensin Työajassa-blogissani)

Vocational Ideas for the Baltic Sea

Vocational Ideas for the Baltic Sea -hankevalmistelun tavoitteena oli tuottaa rahoitushakemus Interreg Central Baltic -rahoitusohjelmaan, kohteena erityistavoite 4.2 More aligned vocational education and training (VET) programmes in the Central Baltic region. Suunnittelun alkaessa mukana olivat Metropolia Ammattikorkeakoulu ja Turun ammattikorkeakoulu.

Arvioimme kehitystyön lähtötilannetta lähiesimieheni ja TKI-kehittäjän kanssa samalla, kun suunnittelimme työaikani jakautumista syksyllä 2015. Tälle kehitystyölle oli tarvetta ja se päätettiin sisällyttää työsuunnitelmaani. Koska hankeidea pohjautui aiemmin toteutettuun innovaatio-opintojaksoon, oli Metropolian puolelta tiedossa valmis sisältöosaajien tiimi hankevalmistelulle. Kaksi innovaatio-opinnoissa mukana ollutta lehtoria vastasivat sisällöstä, TKI-kehittäjä yleisestä hanketietämyksestä ja -tuesta ja minun vastuullani oli koordinoida ja pitää työ käynnissä.

Valmistelutyökaluja

Käytin ja käytimme hankevalmistelussa ainakin seuraavia työkaluja:

• Google Notes – Omien, keveiden muistiinpanojeni tallenus- ja ylläpitopaikka
• Google Drive – Loin palveluun kaikille valmistelussa mukana oleville yhteisen valmistelukansion, jonka alikansioihin järjestelin muun muassa muistiot, hakemuspohjan, partnerikuvaukset ja Letter of Intent -dokumentit
• Canvas – Tällä verkkopohjaisella grafiikkatyökalulla tein hanke-esitteen, jota käytettiin partnerihaussa
• Adobe Connect – Videoneuvottelutyökalu, jota käytettiin kaikkien kumppaneiden välisissä kokouksissa sekä pienemmissä palavereissa

Valmistelun aikajana

Tälle aikajanalle olen koonnut valmistelun etenemisen eri vaiheineen:

(Aikajana on tehty Knight lab Timeline -työkalulla)

Valmistelun aikatalulutus

Valmistelun alkuvaiheessa oli tärkeää hahmottaa tärkeimmät työvaiheet ja aikatauluttaa työsuunnitelma tarkoin. Laadin tavoiteaikataulun valmistelijoiden yhteiseen Google Drive -kansion dokumenttiin seuraavasti:

Muuta valmisteluun liittyvää, huomioita, kehityskohteita

Tämä oli oman työmääräni osalta suurin hakuprosessi, jossa olen toistaiseksi osallistunut. Varsinaisia kumppaneita oli Suomesta kaksi, Latviasta kolme ja Virosta yksi. Lisäksi meillä oli Associated Partner -sitoumuksia, eli kumppaneita, jotka eivät saa projektirahoitusta mutta muuten osallistuvat projektin edistämiseen jollain tavalla.

Toimenpiteistä sopiminen usean toimijan kesken vie aina paljon aikaa, ja tässä tapauksessa, kun toimijat sijaitsivat kolmessa eri maassa, tuli valmisteluun omat pulmansa. Adobe Connect -istuntojen aikana asioista keskusteltiin yhdessä ja lisäksi tehtiin suunnittelumatkat Viroon ja Latviaan. Hakuaikataulun puitteissa ei ollut mahdollisuutta työstää ideoita enempää yhdessä, vaikka edes yksi kaikkien toimijoiden yhteinen ja määrätietoisesti ohjattu kookoontuminen olisi varmasti ollut hyödyllinen lisä prosessiin.

Videoneuvottelujen osalta tärkeimmäksi opiksi jäi määrätietoisemman ohjaamisen ja johtamisen tarve, eli jokaiselle neuvottelulle pitäisi asettaa selkeämmät tavoitteet ja toimintaa tulisi vahvemmin kuljettaa tavoitteita kohti. Nyt ainakin omalta kohdaltani voin todeta, että välillä videoneuvottelut etenivät hallitsemattomasti enkä ollut aina tilanteen tasalla. Jatkossa tulen kiinnittämään asiaan enemmän huomiota ja olenkin onnekseni saanut jo koulutusta webinaarien ja videokokousten vetoon Distanssi-projektissa järjestettyjen webinaarikoulutusten myötä.

Lähtötilanteen määrittely

Lähtötilanteen arvioiminen on luonnollisesti oleellinen osa kehitystyötä. Tutkinnon näkökulmasta lähtötilanteen määrittelylle on asetettu seuraavat arviointikohteet ja kriteerit:

Tutkinnon osan suorittaja pystyy arvioimaan ennen tuotekehitystyön aloittamista siihen vaikuttavia tekijöitä, kuten yrityksen taloudellisen tilanteen, tuotannolliset resurssit ja työyhteisön voimavarat.
Tuotekehittäjän erikoisammattitutkinto 2008 (pdf)

Oma työni on viime vuosina painottunut erillisrahoituksella toteutettaviin projekteihin. Olen ollut valmistelemassa ainakin Euroopan sosiaalirahasto (ESR), Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), Interreg Baltic Sea Region, Interreg Central Baltic sekä Erasmus+ -hakuihin suunnattuja rahoitushakemuksia. Näiden rahoituskanavien toiminta on tarkoin säädeltyä ja hakujen aikataulut usein kireitä, mikä edellyttää nopeaa valmisteluun ryhtymistä. Hakuteknisesti käytössä on yleensä rahoittajan tarjoama hakujärjestelmä, johon projektihakemus kaikkine yksityiskohtineen ja liitteineen tallennetaan ennen haun määräaikaa.

Valmistelussa täytyy ensiksi tehdä päätös rahoitushakuun osallistumisesta. Päätöstä tehdessä on punnittava ainakin seuraavia asioita:

• Onko organisaatiollamme avautuneeseen rahoitushakuun sopivaa projekti-ideaa, joka vastaa rahoitusohjelman tavoitteisiin ja omiin kehittämistarpeisiimme? – Tämän arvioimiseksi on tutustuttava hakuohjelmaan ja ymmärrettävä sen tavoitteet sekä löydettävä omasta organisaatiosta projektille sopivat toteuttajat.
• Onko meillä resursseja hankevalmisteluun? – Kaikki edellä mainitut rahoituskanavat edellyttävät huolellista ja perinpohjaista valmistelua, mikä vaatii runsaasti työaikaa ja monipuolista osaamista.
• Onko meillä realistiset mahdollisuudet vastata rahoitusohjelman kriteereihin esimerkiksi alueellisen kattavuuden ja kumppaniverkostojen osalta? – Monet edellä mainitut rahoituskanavat edellyttävät kumppaniverkostoa, jossa täytyy olla mukana esimerkiksi oppilaitoksia ja yrityksiä useasta maasta.
• Riittääkö aika?

Jos jokin edellä mainittu ehto ei täyty, on epärealistista ajatella, että saataisiin aikaiseksi kilpailukykyinen hakemus.

Tavoitteiden asettaminen

Tutkinnon osan suorittaja osaa asettaa seuraavat realistiset tavoitteet ja ymmärtää tavoitteiden merkityksen tuotekehitystyön ohjaimina:

• tuotekehitystyön tavoite
• liiketoiminnan tavoite
• oman työskentelyn tavoite
• tavoiteaikataulu.

Tuotekehitystyön tavoite

Oppilaitoksen hankemaailman rahoitushakuvaiheessa kehitystyön tavoitteena on suunnitella projektikokonaisuus, joka vastaa organisaation kehitystarpeisiin ja tavoitteisiin sekä rahoitusohjelman tavoitteisiin niin, että projekti saa rahoituksen.

Näiden tavoitteiden myötä kehitystyön valmistelusta on muutakin hyötyä. On mahdollista esimerkiksi kartoittaa kehitystyön aihepiiriin liittyviä yhteistyötahoja, tuoda yhteen oman organisaation sisältä aihepiirin osaajia sekä peilata organisaation osaamista ulkopuolisten rahoittajien esittämiin kehittämistarpeisiin.

Liiketoiminnan tavoite

Liiketoiminnan näkökulma kehittämishankkeeseen tulee siihen asetettujen panosten ja tuotosten suhteesta. Suunnitelleluvaiheessa on luotettava, että projektissa syntyy sellaisia tuotoksia ja tuloksia, joista muodostuva arvo kompensoi projektiin sijoitetut panokset.

Valmisteluvaiheessa on huomioitava, että ulkopuolinen rahoitus on yleensä erittäin kilpailtua rahaa. On arvioitava valmisteluun kuluvat resurssit ja valmistauduttava siihen, että suurin osa rahoitushakemuksista ei saa myönteistä päätöstä. Tästä syystä hanketoiminnan tulisi olla järjestelmällistä, rahoituskanavia täytyy seurata järjestelmällisesti ja omaa kehittämistä täytyy ajatella kehittämisprojektilähtöisesti siten, että sopivan rahoitusmahdollisuuden auetessa voidaan projektiaihioiden joukosta valita idea, josta voidaan työstää hyvä hakemus.

Oman työskentelyn tavoite

Oman työskentelyn tavoite määräytyy yleensä valmistelutiimiä kootessa. Olen ollut mukana valmistelemassa projekteja, joissa oma osaamiseni on ollut keskeisessä sisällöllisessä osassa sekä projekteja, joissa en ole tuntenut varsinaista aihepiiriä, vaan olen vastannut valmistelun koordinoinnista ja etenemisestä.

Koska valmistelu on tiimityötä, sovitaan vastuut ja tavoitteet yleensä ensimmäisessä yhteisessä suunnittelupalaverissa. On hyvä kokoontua yhteen ja käydä läpi rahoitusohjelman painopisteet ja hakuprosessi sekä oman projektiaihion soveltuvuus ohjelmaan. Samalla voidaan pohtia mahdollisia kumppaneita, tarvittavia resursseja ja osaamista hakuprosessin tueksi. Tällaisen aloituspalaverin jälkeen jokaisella työhön osallistuvalla pitäisi olla selvillä oma rooli ja tavoite työskentelylleen.

Tavoiteaikataulu

Rahoitushakuihin osallistuttaessa täytyy aikatauluttaa valmistelu- ja hakuprosessi sekä varsinainen suunnitteilla oleva projekti. Hakuprosessissa aikataulutus on melko yksinkertaista; hakemuksen jättämiselle on jokin määräaika, johon mennessä hakemus täytyy jättää rahoittajan käsittelyyn. Määräaikaan suhtaudutaan yleensä hyvin tiukasti, eli myöhästyä ei saa yhtään. Olen itse joutunut opettelemaan määräajan merkitystä erehdyksen kautta, enkä toivo hukatun deadlinen kokemusta kenellekään.

Itselleni on helpointa rakentaa valmistelun tavoiteaikataulu käänteisesti määräajasta taaksepäin. Huomioitavia asioita ovat muun muassa:

• Budjetti voidaan lyödä lukkoon vasta sisällön ja toimenpiteiden sopimisen jälkeen
• Varsinaisen hakemuksen kirjoittamiseen kuluu runsaasti aikaa, kaikkien toteuttajien on osallistuttava hakemuksen työstämiseen ja kommentoimiseen
• Sisältö, toimenpiteet ja vastuut voidaan jakaa vasta, kun toteuttajakokoonpano on selvillä
• Kumppaneiden lähestymiseen, idean esittelyyn ja yhteisen näkemyksen löytämiseen kuluu aikaa

Lopuksi

Nämä olivat asioita, jotka melko yleisellä tasolla tulivat mieleeni kehitystyön valmisteluun liittyen. Tulen kuvaamaan asioita vielä lähemmin eri projektien kautta.

Tarve, Tavoitteet, Toimenpiteet ja Tulokset

ESR-projektihakemuksen neljä T:tä.

Luennon kulkua

Tehtävä: Hissipuhe – oma konsepti yhdellä lauseella, jollekin tietylle henkilölle?

Olen hississä suuren mediatalon henkilöstökoulutuksista vastaavan henkilön kanssa ja kerron hänelle seuraavaa:

Sosiaalisen median kunto-ohjelma – Perehdytys, jonka avulla omaksutaan sosiaalisen median rutiinit 30 päivää kestävää harjoitusohjelmaa noudattaen.

Konseptisuunnitelmien esittelyä

Kaikki esittelivät omat kotitehtävänsä, jotka olivat joko 1) Conceptual Designs -monistenivaskan mukainen harjoitus tai 2) oman skenaarion viimeistely videona tai viimeisteltynä storyboardina.

Oman konseptini hieman keskeneräisenä Conceptual Design -esityksenä:

Tehtäväni ensi kerraksi: Designin syventäminen sille tasolle, että voisin esitellä sitä esim. kahdelle yritykselle ja testata, kuinka he ymmärtävät ajatukset.

Fiiliksiä

Sosiaalisen median kunto-ohjelma sai ihan kivaa palautetta. Ale tykkäsi ideasta kovasti, kuulemma kuntoilumetafora toimisi hyvin. Itsestäkin alkaa tuntua, että tämä on ideana oiva, koska se synnyttää koko ajan lisää yhtymäkohtia ja ideoita kuntoilun ja verkkovälineiden yhdistämiseen.

Probleemaksi saattaakin nyt muodostua se, että tämä alkaa aiheena kiinnostaa ja varsinainen opinnäyteprojekti alkaa epämääräisyytensä vuoksi hieman töksähtää… Prosessissa ollaan juu…

Oppimisportfoliosta ja oppimispäiväkirjasta

Aloitimme portfolioasioilla. Jokainen opiskelija laatii opinnoistaan oppimisportfolion, jossa kuvataan opiskelun aikana tapahtunutta oppimisprosessia. Tavoite: Helposti luettava, tekstimuotoinen, esim. blogimainen tallenne. Tekstin lisäksi voi sisältää linkkejä, kuvia jne. Portfoliota kannattaa kerätä opintojen aikana, se palautetaan kaksi kertaa lukuvuodessa jäsenneltynä kokonaisuutena ja yhteenvedolla varustettuna 31.12.2011 (yhteenveto syksyltä) ja 30.4.2011 (yhteeveto koko vuodelta). Huom! Sisällysluettelo on tärkeä!

Opinnäyteidoiden esittely

Oman idean esimmäinen hahmotelma kalvoihin käärittynä:

Yleisesti ottaen ajatukset saivat tukea. Positiivisena nähtiin ainakin työelämäyhteys ja verkostoitumisen mahdollisuus, jonka osalta voisi problematisoida verkoston intesiteettiä, eli onko verkosto toimiva ja miten se on hyödynnettävissä. Esitettiin myös ajatus opiskelijoiden raikkaiden ajatusten virvoittavasta vaikutuksesta puutuneeseen ogranisaatiokulttuuriin :) Itseäni askarruttaa tällä hetkellä oikeiden tutkimuskysymysten löytäminen tulosten todentamisen näkökulmasta. Myös tarkka toteutussuunnitelma pitää laatia pian, sillä deadline 30.4.2012 on todella lähellä.

Opiskelukavereiden projektit olivat mielenkiintoisia ja aiheiltaan monipuolisia – Palvelukonseptia, lehistötilaisuuden konseptointia, osaamisen kehittämistä, intrauudistusta, kehityskeskustelujen kehittämistä ja laajan 3D-mallinnuksen rakentamista tällä kertaa. Loput ideat käymme läpi ensi viikolla.

Tutkimussuunnitelman ohjeistus

1. Tutkimuksen aihe – Mitä olen tekemässä, miksi tätä on kiinnostavaa tutkia?
2. Tutkimuksen tausta – Miten kiinnostuit aiheesta, miten aihetta on tarkasteltu aiemmissa tutkimuksissa/hankkeissa, mitä erityispiirteitä ja vastaamattomia kysymyksiä tutkimuksen aihe sisältää?
3. Tutkimuksen tavoitteet – Mikä on tutkimuksen päätavoite (rajaus)? Miten päätavoite voidaan jakaa alatavoitteisiin/kysymyksiin?
4. Tutkimusmenetelmät – MITEN lähestyn tutkimusaihettani ja pyrin vastaamaan tutkimuskysymyksiini? Miten kerään tietota tutkimustani varten? Miten analysoin keräämään tietoa?
5. Tutkimuksen aikataulu – Mitä teen ja missä järjestyksessä? Mikä on hankkeen kesto? (Deadline 30.4.2012)
6. Työn osien työsuunnitelmat (tämä on tarkennusta edelliseen) – Työprosessin eri vaiheet ja niiden sisällön kuvaus, välitavoitteiden asettaminen sisällöllisesti ja aikataulullisesti
7. Arvio tutkimustulosten hyväksikäyttömahdollisuuksista ja muusta yhteiskunnallisesta merkityksestä – Tämä on arvio ja oletus, mutta samalla myös osa tavoitteiden asettamista, millaista sovellettavaa tietoa/taitoa odotat tuottavasti työssäsi? Mitkä ovat tämän tiedon sovelluskohteet?

• Palautus 6.10. menessä, käsitellään 11.10.
• Tulee sisältää perusteltua pohdittua tekstiä kaikista tutkimussuunnitelmakysymysten osa-alueista
• Työn alustava otsikko ja sisällysluettelo
• Kirjallisuuskatsaus keskeisiin lähteisiin
• Pituus 5-10 sivua
• Lähdeviitauskäytäntö & muotoilu (opinnäyteohje)
• Ohjaaja auttaa, kysy!
• Esittely n. 15 min. esim. PowerPoint
• Tsekkaa Moodlesta nenetelmät. Lue Ylemmän AMK-tutkinnon metodifoorumin aineistoja

Muita fiiliksiä

Taas mukava ilta. Kollegoilta on tulossa henkilökohtaisia projekteja ja sitoutuminen on aistittavissa. Mainota hommaa.

Varmaa on (jos olla voi), että opinnäytteeni tulee liittymään Vyyhti-projektiin, jonka kohteina ovan muun muassa yhteistoiminnallisuuden kehittäminen ja luova alan yrittäjyyden tukeminen. Kun vielä lisätään tähän ammattikorkeakoulujen tavoite olla toimialueellaan aktiivinen ja näkyvä toimija sekä tavoite opetuksen työelämälähtöisyydestä, voisi seuraava idea sopia tähän kokonaiskehykseen sopivaksi kehityskohteeksi:

Yrityksen kanssa yhteistyössä toteutettavan koulutustilaisuuden fasilitointi Vyyhti-hankkeelle siten, että koulutusvastuu jaetaan yrityksen ja hankkeen kesken, ja osallistujina on opiskelijoita, yrityksen henkilöstöä sekä muita aiheesta kiinnostuneita. Opinnäyte on tämän prosessin ja toimintamallin kuvaus.

Tässä mietteet tällä hetkellä, ja huomenna varmaan laadin tämän pohjalta esityksen ensimmäiseen opinnäytetyöskentelysessioomme.

Jonkin verran on mielessä pyörinyt mahdollinen kehittämisprojekti. Toimintatutkimukseen tutustuminen on herätellyt ajatuksia jostain kunnollisesta, interventioon perustuvasta ja muutokseen tähtäävästä prosessista. Mutta mitä se sitten olisi… Jonkin toimintavan muutos tai muutostarpeen kartoitus, kenties projektiryhmälle jokin uusi tapa toimia, muutoksen fasilitointi, oman työn kehittämiskokeilu, projektin konseptointi, niin, kenties kenties…

Oman haasteensa tuo opintoaikataulu, jonka haluaisin pitää kohtalaisen tiukkana. Kuinka mittavaan prosessiin on mahdollisuuksia, kun pitää löytää kohde, suunnitella, kerätä aineistoja, dokumentoida ja raportoida.

Ajatuksia liikkuu mutta vielä ei käy pyydykseen. Huomenna varmasti selviää moni asia, joten rennosti vain kohti uutta.

Kirjassa on mikroartikkelimuotoon kirjoitettuja sosiaalisen median hyötykäyttöä ja haasteita avaavia näkökulmia.

Osallistuin kirjaan kahdella artikkelilla, joista toinen kuvaa wikin käyttöä Metropolia Ammattikorkeakoulun hallinnoimassa VOIMAA-hankkeessa ja toinen jalkautumista organisaation omista verkkotyökaluista julkisten sosiaalisen median palvelujen pariin.

• Lataa kirja PDF-muodossa: http://bit.ly/voihanwiki.

Katso myös muut Metropolian mikrokirjat: http://mikrokirjat.metropolia.fi/.