Poimintoja puheenvuoroista

Lainsäädäntö ja saavutettavuusdirektiivi

Aluksi Markus Rahkola (Twitter-profiili) Valtiovarainministeriöstä kertoi saavutettavuusdirektiivin ja saavutettavuuslainsäädännön toimeenpanon tilanteesta. Saavutettavuusdirektiivi on tullut voimaan 22.12.2016 ja siinä säädetään esimerkiksi julkisen hallinnon verkkopalveluiden saavuttavuudelle asetettavista minimitason vaatimuksista. EU:n jäsenmaiden täytyy huolehtia, että oma lainsäädäntö vastaa direktiiviin vaatimuksia.

Saavutettavuusdirektiivin tavoitteena on:

• edistää kaikkien mahdollisuutta toimia täysivertaisesti digitaalisessa yhteiskunnassa
• luoda yhdenmukaiset minimitason vaatimukset julkisen hallinnon verkkopalveluiden saavutettavuudelle
• parantaa digitaalisten palveluiden laatua.

Saavutettavuusdirektiivi, Valtiovarainministeriö

Jani Ruuskanen (Twitter-profiili) Väestörekisterikeskuksesta jatkoi kertomalla tarkemmin saavutettavuusdirektiivin toimeenpanosta. Jani on Suomen edustaja Web Accessibility Directive Expert Group eli WADEX-ryhmässä, joka antaa komissiolle asiantuntija-apua täytäntöönpanotoimenpiteiden valmistelussa. Janin valistuneen arvauksen mukaan Suomen lainsäädäntö tulee edellyttämään lain piirissä olevilta verkkosivuilta ja -palveluilta vähintään Web Content Accessibility Guidelines (WCAG) 2.1:n mukaisia saavutettavuusvaatimuksia.

Ikäihmiset verkossa

Vappu Taipale (Wikipedia-artikkeli) piti nostattavan puheen ikäihmisten verkon käyttöön liittyen. Vappu kannusti vaatimaan paremmin toimivia tietokoneita ja verkkopalveluja sekä valloittamaan digitaalisen viidakon.

Lea Stenberg Valli ry:stä esitteli Ikäihimiset ja sähköinen asiointi (PDF) -selvityksen tuloksia. Esiin nousi ainakin merkittävä määrä ihmisiä, jotka eivät käytä verkon palveluja ollenkaan tai niin harvoin, että opitut taidot eivät pysy yllä eikä uuden oppimista tapahdu.

Selkokieltä ja tapausesimerkkejä

Selkokeskus on valtakunnallinen selkokielen asiantuntijakeskus, jonka kehittämispäällikkö Leealaura Leskelä kertoi käytännön esimerkkejä selkokielisestä viestinnästä. Hyvänä esimerkkinä esiteltiin Satakunnan sairaanhoitopiirin verkkosivut. Selkokeskuksen verkkosivuilla on hyviä ohjeita selkokieleen. Yksinkertaista, mutta ei niin helppoa.

Iltapäivän viimeiset puheenvuorot olivat tapausesimerkkejä: Maanmittauslaitoksen verkkosivu-uudistus, koodaajan näkökulma Veikkauksen sivujen tekniseen saavutettavuuteen sekä Valamis-oppimisympäristön kansainvälistymisessä esiin tulleet vaatimukset saavutettavuuden huomioimiselle. Tärkein havainto näistä oli varmaankin se, että tulevaisuudessa sivustoja ja palveluja tilatessa tullaan yhä enemmän vaatimaan saavutettavuusstandardien noudattamista. Näin ollen osaamista tarvitaan niin tilaajan kuin toteuttajankin puolella.

Pimeä huone, sokea koodari ja tekstaribattle

Pimeä huone -kokemuspaja tarjosi kurkistuksen sokean ihmisen verkon käyttöön. Osallistujat johdatettiin täysin pimennettyyn huoneeseen, josta ensin piti ensin etsiä itselle istumapaikka. Seuraavaksi pajan vetäjä selasi kahta verkkosivustoa ruudunlukuohjelmalla (Wikipedia-artikkeli), joka tuotti sivujen sisällöt puhesyntetisaattorin avulla kuultavaan muotoon.

Paja osoitti konkreettisesti, kuinka tärkeää saavutettavuuden huomioiminen verkkossa on. Tällaisen demonstraation pitäisi kuulua jokaisen verkkokehittäjän kouluttautumisen alkumetreille. Verkkosisältöjen saavutettavuuteen voi perehtyä vaikkapa Näkövammaisten liiton tar­kis­tus­lis­ta verk­ko­si­vu­jen te­ki­jöil­le -sivun pohjalta.

Ennen osallistumistani pimeän huoneen pajaan oli seminaariohjelmassa sokean koodarin eli Tuukka Ojalan (Twitter-profiili) tapaus. Tuukka on valmistunut Tampereen ammattikorkeakoulusta tietotekniikan trademomiksi ja työskentelee koodarina Vincit Oy:ssä. Tuukka kertoi opinnoistaan, työstään ja kokemuksistaan sokeana työnhakijana. Tuukka kertoo sokeana koodaamisesta blogimerkinnässään Software development 450 words per minute. Merkinnässä on esimerkit esimerkiksi siitä, miltä tietokoneen tuottama sisältö kuulostaa Tuukan käyttämän ruudunlukuohjelman kautta kuultuna.

Iltapäivän viimeisen puheevuorosession aloitti Johanna Herranen (Twitter-profiili), joka haastoi osallistujat tekstaribattleen. Johanna kirjoitti käsittääkseni Applen VoiceOver-ruudunlukijan avulla, ja tehtävänä oli kirjoittaa lause ”Ei omena kauas puusta putoa” kolme kertaa. Itse ehdin kolmannen lauseen ei-sanaan, kun Johanna oli valmis.

Lopuksi

Seminaari oli hyvin rakennettu paketti saavuttavuuden ja etenkin siihen liittyvän lainsäädännön ajankohtaisista vaiheista. Verkkosisältöihin liittyvät asiat sinänsä olivat minulle kohtalaisen tuttuja jo vuosien takaa, mutta oli mukava keskittyä aiheeseen pitkästä aikaa. Lisäksi oli hienoa kuulla, kuinka asioita aletaan lainsäädännön puitteissa edellyttää ja kuinka näitä on käytännössä toteutettu tuoreissa, merkittävissä projekteissa.

Kiitokset järjestäjille antoisasta tapahtumasta.

(Merkintä on julkastu myös Digisti Fiksu -sivustolla.)

Jaakko Kurhilan presentaatiomateriaalit sulautuvan opetuksen seminaarissa 2013. Esitys avasi hienosti MOOC-käsitettä, trendejä, haasteita ja suositeltavia toimintatapoja.

Twitter Fontana on yksi varteenotettava väline twiittien esittämiseksi esimerkiksi tapahtuman yhteydessä. Selkeä ja ymmärrettävä tapa esittää twiitit ja runsaasti mahdollisuuksia näkymän muokkamiseen.

Muutama ajatus Twitter-virran esittämisestä

• Miksi Twitter-virta pitäisi esittää seminaarissa? Twitterin avulla on mahdollista rakentaa nopeasti kevyt taustakanava kommentointia ja keskusteluja varten. Kun kanava esitetään julkisesti, annetaan selvä viesti kavanan virallisuudesta seminaarijärjestäjän taholta.
• Kannattaako Twitter-virta esittää seminaarin tapahtumapaikalla puhujien esitysten aikana? Mielestäni ei tarvitse; twiittaajat seuraavat virtaa omilla laitteillaan, joten he eivät esitystä tarvitse. Muuta yleisöä ja puhujaa Twitter-virta luultavasti häiritsee ja aiheuttaa tarpeetonta levottomuutta.
• Miten virta sitten kannattaisi esittää? Mielestäni taukojen yhteyteen siten, että nähtävissä on viimeisimpiä twiittejä selkeästi esitettyinä; ajatuksena on saada aikaan reaktio ”hei, tällainenkin osallistumismahdollisuus on olemassa, tule mukaan!”. Ja virran yhteyteen aina ohjeet, miten pääsee mukaan.

Välineitä Twitter-virran esittämiseen

Ensimmäisenä oma suosikkini, sitten muutama vaihtoehto.
Päivitys: Lisäyksenä erittäin toimiva väline Twitter Fontana.

Visibletweets.com

Erittäin yksinkertainen mutta näyttävä ja huomiota herättävä esitystapa. Kirjoita hakutermi, esim. hashtagi, klikkaa Go ja valitse yksi kolmesta animointivaihtoehdosta. Toimii todella hyvin fullscreen -tilassa.

Kokeile itse: Esimerkkihaku ”huomenta” @ Visibletweets.com.

Muutama vaihtoehto

• Twazzup.com – Perinteisempi tapa esittää twiittivirtaa. Twazzup listaa twiittien lisäksi aktiivisimmat osallistujat ja hakee myös aiheeseen liittyviä videoita ja muita linkkejä. Esimerkkihaku ”huomenta”.
• Tweetbeam.com – Kokeellisempi twittervirta, joka korostaa käyttäjien profiilikuvia. Voi olla epäselvä tositilanteessa. Esimerkkihaku ”huomenta”.
• Tweetwally.com – ”Twittermäinen” virta. Selkeä ja ymmärrettävä tapa listata twiitit, selkeä alidomain-osoite omalle virralle, vaihtoehtoiset esitystavat projektorille ja iPhonelle sekä virtaan upotetut kuvat. Miinuksena mielestäni jäykkä twiittien animointi ja hidas päivitystiheys. Esimerkkihaku http://huomenta.tweetwally.com/.

Onko sinulla jokin suosikkityökalu Twitter-virran esittämiseen tai muita vinkkejä ja ideoita aiheeseen liittyen? Heitä vinkkisi vaikka Twitteriin.

Vinkki: Suosittelen tutustumaan myös muihin Twitter-aiheisiin merkintöihini, jotka valaisevat lisää Twitterin eri puolia.