Julisteet ovat ladattavissa Githubista:

• Englanninkielinen julistesetti pdf-muodossa.
• Muut kieliversiot (ei suomenkielisiä versioita).

Kooste värityökaluista, joilla voi generoida väriyhdistelmiä visuaalisen suunnittelun tueksi.

Screen Recording Utilities for macOS | CSS-Tricks

Ossi Luoto – Mikä saa meidät toimimaan yhdessä?

Ossi Luoto kertoi kokemuksiaan siitä, kuinka monista toimijoista rakentuvat projektitiimit saadaan toimimaan yhdessä. Hyvä kiteytys Ossin puheenvuorossa oli se, että lähtökohtana täytyy olla kohderyhmä ja aito tarve, josta syntyy tavoite. Sen jälkeen mietitään, mitä ja miten tehdään:

1. Kenelle – Lähtökohta
   • Kohderyhmät
2. Miksi – Tavoite
   • Tarpeet, toiveet
3. Mitä ja Miten – Tehtävä
   • Valitut teot
   • Ohjeet, tavat tehdä ja toimia

Ossin esityksen jälkeen kuulimme tapausesimerkkejä Vantaalta:

Matti Luhtala, SmartLab Vantaa

SmartLab Vantaa on hyödyntänyt muun muassa erilaisia luovia menetelmiä, kuten design-pelit, experience-prototyypit, sarjakuvat, draama-menetelmät sekä klikkailtavat prototyypit ja vuorovaikutteiset demot, käyttäjähtöisen suunnittelun tukena (SmartLab Vantaa).

SmartLabin arvot kiteyttävät mielestäni hyvin käyttäjälähtöisen suunnittelun eri puolia:

Osalliset suunnittelijoina
Projektin osalliset, kuten kuntapalveluista vastaavat ja palveluiden loppukäyttäjät ovat mukana kaikissa suunnitteluvaiheissa.

Design-materiaalit
Suunnittelussa tärkeää on päästä muokkaamaan palveluiden muotoa aistillisuuden kautta. Siten esimerkiksi värit, muoto, ääni, tuntuma, pintaus jne. sekä algoritmit, avoin data, sovellukset ja järjestelmät ovat materiaaleja, jotka antavat muodon prototyypille.

Konkretia
Kaikista vaiheista syntyy konkreettinen tuotos. Luonnokset, konseptit, prototyypit ja prosessimallit mahdollistavat tuotoksien arvioinnin ja muokkaamisen.

Design-empatia
Empatian keinoin voidaan asettua toisen asemaan ja ymmärtää sitä kautta osallistujien toiveet design-prosessin aikana.

Esteettinen kokemus
Tarjoaa linssin tarkastella tekemistä ja tuotoksia.

SmartLab Vantaa

Tällaiset selkeät tiivistykset ovat mukavia herättelyjä arjen puurtamisen lomassa.

1. Löydy

Mene Googleen ja etsi itseäsi ja yritystäsi. Mitä löytyi? Mitä haluaisit löytyvän? Jos tulokset eivät miellytä, on ensimmäiseksi otettava hakukonenäkyvyys haltuun. Verkkonäkyvyyden kivijalka on asianmukaisella sisällöllä varustettu kotisivusto, joka oikein toteutettuna tarttuu hakukoneisiin. Kun vielä julkaiset kiinnostavaa ja hyödyllistä materiaalia esimerkiksi blogin muodossa, paranee sivujen löydettävyys muiden linkittäessä ja jakaessa sisältöjä eteenpäin.

2. Löydä ja seuraa

Opi seuraamaan alaasi liittyviä uutislähteitä, blogeja ja muita sivustoja tehokkaasti. Kilpailijoiden ja kumppaneiden julkaisemat uutiset ja tiedotteet voivat osoittautua hyödyllisiksi. Alaasi liittyviä blogeja seuraamalla pysyt perillä ajankohtaisista asioista ja saat ideoita ja inspiraatiota. Syötteenlukija on tehokas väline tähän tarkoitukseen – jos et vielä käytä sellaista, kokeile.

3. Tehosta yhteistyötä

Hyödynnä pilvipalvelujen mahdollisuudet työskentelyn tehostamisessa. Opettele työstämään jaettuja dokumentteja, suunnitelmia ja muistioita. Kokeile etäkokouksia ja muita verkkovälitteisen yhteistyön mahdollisuuksia. Keskitetyt ja jaetut verkkoresurssit auttavat pitämään asiat ajan tasalla ja järjestyksessä.

4. Osallistu

Etsi toimintasi kannalta hyödylliset sosiaaliset verkostot. Twitteristä löydät ajankohtaiset asiat ja henkilöt. LinkedIn auttaa pitämään ammatilliset verkostot järjestyksessä. Facebook voi viihteen lisäksi tarjota tehokkaan markkinointikanavan ja kohtaamispaikan. Näyttäydy alasi osaajana, ja sinut muistetaan, kun tekijää tarvitaan.

5. Mittaa ja korjaa

Mittaaminen on tavoitteellisen verkkoläsnäolon edellytys. Käytä aina sivustollasi jotakin tilastointityökalua, esimerkiksi Google Analytics -palvelua. Tutustu myös muiden käytössä olevien verkkopalvelujen tarjoamiin tilastotyökaluihin. Tiedot paljastavat, kuinka sisältösi ja tekemisesi löydetään. Paljonko sivuilla esimerkiksi on kävijoitä? Mille sivuille kävijät saapuvat ja kuinka he liikkuvat sivustolla? Mistä sivuille saavutaan? Lisääkö ostettu mainos liikennettä halutulla tavalla?

Kun analysoit ja ymmärrät näitä tietoja, löydät kehittämiskohteita ja uusia tavoitteita. Näin verkkoläsnäolon kehittäminen etenee jatkuvana ja tavoitteellisena prosessina.

Lopuksi

Tämä blogimerkintä on julkaistu alun perin Yritystä Stadiin 2014 -tapahtuman blogissa. Lisää aiheesta merkinnässä Tavoitteellisen verkkoläsnäolon ensiaskeleet.

Kansikuva: Pete (CC BY 2.0).

Erilaisten MOOC-toteutusten määritelmiä.

Tehtävälistavinkkejä.

Viisi vinkkiä fokusoitumiseen.

• Pituus: Valitse lyhyt käyttäjätunnus. Keskusteluissa ja maininnoissa tunnuksen merkit vievät tilaa 140 / 280 merkin viestikentästä, joten lyhyt tunnus jättää enemmän tilaa itse asialle (lue lisää Twitter-oppaasta).
• Henkilökohtaisuus: Muodosta tunnus omasta nimestäsi – siinä määrin kuin se on mahdollista ja tarkoituksenmukaista. Twitterissä suurin osa käyttäjistä esiintyy omalla nimellään, joten nimen sisällyttäminen tunnukseen on luontevaa. Toisaalta käyttäjätunnus voi olla myös jotain aivan muuta.
• Selkeys: Twitterissä käyttäjä identifioituu voimakkaasti käyttäjätunnukseen. Tunnuksen kannattaa olla selkeä ja helposti muistettava.
• Muutama esimerkki: @tuija, @JuccaA, @niklasf, @aarnih, @jessepeurala ja @Ajantila.

Lyhyt, selkeä ja muistettava sekä mahdollisuuksien mukaan henkilökohtainen. Mielikuvitusta ja revittelyä unohtamatta. Toimii myös muissa verkkopalveluissa.