<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?><rss version="2.0"
	xmlns:content="http://purl.org/rss/1.0/modules/content/"
	xmlns:wfw="http://wellformedweb.org/CommentAPI/"
	xmlns:dc="http://purl.org/dc/elements/1.1/"
	xmlns:atom="http://www.w3.org/2005/Atom"
	xmlns:sy="http://purl.org/rss/1.0/modules/syndication/"
	xmlns:slash="http://purl.org/rss/1.0/modules/slash/"
	>

<channel>
	<title>wave &#8211; Tarkkaamo</title>
	<atom:link href="https://jml.kapsi.fi/jussi/tag/wave/feed/" rel="self" type="application/rss+xml" />
	<link>https://jml.kapsi.fi/jussi</link>
	<description>Jussi Linkolan blogi ja kotisivusto</description>
	<lastBuildDate>Thu, 14 Nov 2019 13:56:50 +0000</lastBuildDate>
	<language>fi</language>
	<sy:updatePeriod>
	hourly	</sy:updatePeriod>
	<sy:updateFrequency>
	1	</sy:updateFrequency>
	<generator>https://wordpress.org/?v=6.9.1</generator>

<image>
	<url>https://jml.kapsi.fi/jussi/wp-content/uploads/2015/11/cropped-Tarkkaamo-favicon-Target2_512-32x32.png</url>
	<title>wave &#8211; Tarkkaamo</title>
	<link>https://jml.kapsi.fi/jussi</link>
	<width>32</width>
	<height>32</height>
</image> 
	<item>
		<title>Google Wave ja lopettamisen taito</title>
		<link>https://jml.kapsi.fi/jussi/2010/08/06/google-wave-ja-lopettamisen-taito/</link>
					<comments>https://jml.kapsi.fi/jussi/2010/08/06/google-wave-ja-lopettamisen-taito/#comments</comments>
		
		<dc:creator><![CDATA[Jussi Linkola]]></dc:creator>
		<pubDate>Fri, 06 Aug 2010 07:41:43 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Artikkelit]]></category>
		<category><![CDATA[Web]]></category>
		<category><![CDATA[buzz]]></category>
		<category><![CDATA[google]]></category>
		<category><![CDATA[reaaliaikainenweb]]></category>
		<category><![CDATA[reaaliaikaisuus]]></category>
		<category><![CDATA[realtimeweb]]></category>
		<category><![CDATA[wave]]></category>
		<guid isPermaLink="false">http://jml.kapsi.fi/jussi/?p=623</guid>

					<description><![CDATA[Toissapäivänä Google ilmoitti lopettavansa Wave-palvelun kehittämisen. Palvelu lanseerattiin noin vuosi sitten pitkällisen hypetyksen jälkeen, ja sen tarkoituksena oli korvata sähköposti sen nykyisessä muodossaan. Esittelyvideossa esiteltiin 80 minuutin ajan uutta viestintä- ja yhteistoimintavälinettä, jossa käyttäjien kommunikointi tapaahtuu reaaliaikaisesti aivan ennen näkemättömällä tavalla. Käyttäjät eivät kuitenkaan löytäneet palvelua, tai jos löysivät, eivät ottaneet sitä omakseen. Waven kritiikkiä [&#8230;]]]></description>
										<content:encoded><![CDATA[<p><a href="http://googleblog.blogspot.com/2010/08/update-on-google-wave.html">Toissapäivänä Google ilmoitti lopettavansa</a> <a href="http://wave.google.com/">Wave</a>-palvelun kehittämisen. Palvelu lanseerattiin noin vuosi sitten pitkällisen hypetyksen jälkeen, ja sen tarkoituksena oli korvata sähköposti sen nykyisessä muodossaan. <a href="http://www.youtube.com/watch?v=v_UyVmITiYQ">Esittelyvideossa</a> esiteltiin 80 minuutin ajan uutta viestintä- ja yhteistoimintavälinettä, jossa käyttäjien kommunikointi tapaahtuu reaaliaikaisesti aivan ennen näkemättömällä tavalla. Käyttäjät eivät kuitenkaan löytäneet palvelua, tai jos löysivät, eivät ottaneet sitä omakseen.</p>
<p>Waven kritiikkiä löytyy verkosta runsain mitoin. <a href="http://harto.wordpress.com/2009/09/18/google-wave-testauksessa/">Harto Pönkän testiraportista</a> selviää hyvin palvelun monimutkaisuus. Lyhyesti sanottuna Wave on niin vaikeasti hahmotettava, ettei se löydä paikkaansa uutena toimintavälineenä esimerkiksi sähköpostin tilalla.</p>
<p>Google on merkillinen yritys. Se tuottaa mielikuvituksellisia ja mittavia palveluja, jotka tuntuvat välillä tieteiskirjojen utopioilta. Myös Wave oli visio, konsepti uudesta viestintämallista, joka rakennettiin &#8221;valmiiksi&#8221; ja tarjottiin käyttäjille. Innovaatioita tehtäessä on vaikeinta nähdä &#8211; tai aavistaa &#8211; riittävän kauas nykytilan taakse ja löytää aidosti uusia ideoita. Yleensä käy niin, että ideoidaan pieniä parannuksia nykyiseen ja toteutusvaiheessa pudotaan vielä puoliväliin siitä, mihin tähdättiin. Wave sen sijaan oli jotain aivan uutta, se hylkäsi nykyiset kaavat ja haki uusia vaihtoehtoja. Käyttäjille tämä tarkoitti liian suurta muutosta ja vaikeuksia omaksua palvelua osaksi omaa toimintaa. Googlelle se tarkoitti vaikeaa päätöstä palvelun tulevaisuudesta.</p>
<p>Voin kuvitella, että kaiken panostuksen ja hypettämisen jälkeen ei lopettamispäätös ollut helppo. Se kuitenkin oli tulevaisuuden kannalta tärkeä ja välttämätön päätös. Jossain vaiheessa on  myönnettävä asian tila eikä jatkaa väkisin oman näkemyksen tiellä. Kun on luotu uutta, mutta menestystä ei tule, pitää panokset siirtää johonkin muuhun. Lopettamisesta jää kuitenkin jäljelle kokemusta, osaamista ja uusia mahdollisuuksia muiden palvelujen ja tuotteiden kehittämiseen. Waven myötä syntyneitä ideoita tullaan varmasti hyödyntämään muissa Googlen tuotteissa. Esimerkiksi Buzz-palvelun reaaliaikaiset ominaisuudet tuntuvat kovin tutuilta Waven jälkeen.</p>
<p>Seuraavaksi jääkin mietityttämään <a href="http://www.google.com/buzz">Buzzin</a> tulevaisuus. Se on Googlen panostus mikroblogien ja statuspäivitysten maailmaan, jolla on paljon käyttäjiä Gmail-integraation ansiosta, mutta vastaako sen aktiivisuus sitä, mihin Google on pyrkinyt? Voiko sitä kehittää Twitterin ja Facebookin kanssa kilpailevaksi palveluksi? Itse en pysty sitä näkemään, mutta Googlella varmasti riittää yllätyksiä tulevaisuudessakin.</p>
]]></content:encoded>
					
					<wfw:commentRss>https://jml.kapsi.fi/jussi/2010/08/06/google-wave-ja-lopettamisen-taito/feed/</wfw:commentRss>
			<slash:comments>6</slash:comments>
		
		
			</item>
		<item>
		<title>FriendFeed, Facebook ja reaaliaikaisuuden polte</title>
		<link>https://jml.kapsi.fi/jussi/2009/08/13/friendfeed-facebook-ja-reaaliaikaisuuden-polte/</link>
					<comments>https://jml.kapsi.fi/jussi/2009/08/13/friendfeed-facebook-ja-reaaliaikaisuuden-polte/#comments</comments>
		
		<dc:creator><![CDATA[Jussi Linkola]]></dc:creator>
		<pubDate>Thu, 13 Aug 2009 06:40:20 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Artikkelit]]></category>
		<category><![CDATA[facebook]]></category>
		<category><![CDATA[friendfeed]]></category>
		<category><![CDATA[reaaliaikaisuus]]></category>
		<category><![CDATA[sosiaalinen media]]></category>
		<category><![CDATA[wave]]></category>
		<guid isPermaLink="false">http://jml.kapsi.fi/jussi/?p=95</guid>

					<description><![CDATA[Tämän viikon suuri web-uutinen on ollut lifestream-palvelu FriendFeedin myynti Facebookille. Pienen, aktiivisessa kehityksessä olleen palvelun siirtyminen suuren, massoja palvelevan jättiläisen omistukseen herätti paljon keskustelua ja spekulointia etenkin FriendFeedin käyttäjissä. Esimerkiksi Robert Scoblen FriendFeed -merkintä Talk about Facebook buying FriendFeed here (on FriendFeed, of course) on kerännyt tällä hetkellä lähes 240 kommenttia. FriendFeed on edellä FriendFeedin [&#8230;]]]></description>
										<content:encoded><![CDATA[
<p>Tämän viikon suuri web-uutinen on ollut lifestream-palvelu <a href="http://friendfeed.com/">FriendFeedin</a> <a href="http://blog.friendfeed.com/2009/08/friendfeed-accepts-facebook-friend.html">myynti</a> <a href="http://www.facebook.com/">Facebookille</a>. Pienen, aktiivisessa kehityksessä olleen palvelun siirtyminen suuren, massoja palvelevan jättiläisen omistukseen herätti paljon keskustelua ja spekulointia etenkin FriendFeedin käyttäjissä. Esimerkiksi Robert Scoblen FriendFeed -merkintä <a href="http://friendfeed.com/scobleizer/b26ae1fd/talk-about-facebook-buying-friendfeed-here-on">Talk about Facebook buying FriendFeed here (on FriendFeed, of course)</a> on kerännyt tällä hetkellä lähes 240 kommenttia.</p>



<h2 class="wp-block-heading">FriendFeed on edellä</h2>



<p>FriendFeedin perusti lokakuussa 2007 joukko Googlesta irtautuneita sovelluskehittäjiä, jotka olivat osallistuneet muun muassa Gmailin ja Google Mapsin kehittämiseen. Palvelun avulla käyttäjä voi keskittää web-aktiivisuutensa (ns. Lifestream tai Feed Aggregator) yhteen paikkaan ja seurata samalla muita käyttäjiä. Lukuisien valmiiksi sisällytettyjen palvelujen (esimerkiksi YouTube, Flickr, Vimeo, Google Reader, Picasa, Digg jne.) lisäksi voi palveluun imaista minkä tahansa RSS-syötteellä varustetun sisällön. Näin FriendFeed taipuu ainakin mikrobloggausvälineeksi, RSS-lukijaksi ja keskustelukanavaksi. Ja se toimii &#8211; sujuvasti ja elegantisti &#8211; reaaliajassa.</p>



<p>FriendFeedin käyttäjän ei tarvitse päivittää kotisivuaan nähdäkseen, onko uusia päivityksiä tarjolla, vaan sisällöt virtaavat esiin sitä mukaa kun näytettävää on. Uudet merkinnät liukuvat pehmeästi näytön alkuun, ja edeltävät painuvat samalla kohti historiaa. Jos vanhaan merkintään tulee päivitys, esimerkiksi kommentti, liukuu se jälleen tuoreena näkyviin.</p>



<figure class="wp-block-image alignwide size-full"><a href="http://jml.kapsi.fi/jussi/wp-content/uploads/2009/08/FF_etusivu.jpg"><img fetchpriority="high" decoding="async" width="909" height="683" src="http://jml.kapsi.fi/jussi/wp-content/uploads/2009/08/FF_etusivu.jpg" alt="Kuva FriendFeedin käyttäjäsivusta" class="wp-image-128" srcset="https://jml.kapsi.fi/jussi/wp-content/uploads/2009/08/FF_etusivu.jpg 909w, https://jml.kapsi.fi/jussi/wp-content/uploads/2009/08/FF_etusivu-300x225.jpg 300w" sizes="(max-width: 909px) 100vw, 909px" /></a><figcaption>Kuva FriendFeedin käyttäjäsivusta</figcaption></figure>



<p>Käyttökokemus on omaa luokkaansa. Alun perin eri palveluissa julkaistut kuvat ja videot tulevat esille tyylikkäästi ja kommentointi, keskustelu ja verkostoituminen toimii, kun myös kontaktien kontakteilta tulleita merkintöjä tarjotaan näkyviin sopivasti. Tämän päivän verkkosovellusten joukossa FriendFeed tuntuu olevan jo hyvän matkaa huomisen puolella.</p>



<h2 class="wp-block-heading">Facebook seuraa</h2>



<p>Facebook on kehittänyt käyttäjän kotisivuvirtaa FriendFeedin suuntaan. Esimerkiksi &#8221;like&#8221; tai &#8221;tykkää&#8221; -toiminto oli ensin FriedFeedissä, sitten Facebookissa ja jokunen aika sitten se tuli myös GoogleReaderiin. Muuten Facebookin uutisvirta ei yllä toiminnallisuuksiltaan FriendFeedin tasolle. Reaaliaikaisuuteen on selvää poltetta, mutta tällä hetkellä käyttäjälle kerrotaan ainoastaan tuoreiden päivitysten määrä. Näkymä pitää käyttäjän itse päivittää. Kyseessä voi toki olla myös käytettävyysvalinta, mutta nyt kun FF ja sen kehittäjätiimii ovat hyödynnettävissä, selvinnevät FB:n haluamat ominaisuudet pian. FriendFeedin jo olemassa olevat toiminnallisuudet tarjoaisivatkin Facebookin käyttäjille pitkäksi aikaa yllätyksiä, jos niitä tuotaisiin vähän kerrallaan kotisivuvirran ominaisuuksiksi.</p>



<h2 class="wp-block-heading">Googlen Wave vs. Facebook + FriendFeed?</h2>



<p>Keväällä 2009 Google ilmoitti kehittävänsä uutta palvelua nimeltä Wave &#8211; aalto. <a href="http://wave.google.com/">Esittelyvideon</a> perusteella reaaliaikaisuus on myös Googlen tavoite. Wavessa reaaliaikaisuus on niin pitkällä, että käyttäjien välinen kommunikointi päivittyy kirjain kirjaimelta näkyviin. Googlella on myös osaamista, resursseja ja käyttäjäpohja, joita tarvitaan reaaliaikaisen, sosiaalisen sovelluksen rakentamiseen.</p>



<p>FriendFeedillä on osaamista ja valmista tekniikkaa, mutta suuret käyttäjämassat puuttuvat. Facebookilla on käyttäjiä, mutta omat rahkeet palvelun edelleen kehittämiseen eivät aivan näytä riittävän. Yhteenliittymän luulisi tarjoavan Facebookin käyttäjäkunnalle mielenkiintoa ja ominaisuuksia, joilla välimatka Waveen pysyy hallinnassa.</p>



<p>Sovellusten reaaliaikaisuus on nyt trendi. Mitä hyötyä tästä käyttäjille? Aikaa kuluu, ennen kuin esimerkiksi Waven mahdollistama viestintä on verkonkäyttäjien arkipäivää. Tekniikka kuitenkin mahdollistaa käyttötapoja, joita ei voi ennalta nähdä. Ehkä tämä kehityssuunta tekee aikanaan selaimen päivitä-napin ja sivustoilla olevat tallennuspainikkeet tarpeettomaksi?</p>



<p>On kuitenkin odotettavissa, että lähikuukausien aikana Facebook-käyttäjien kotisivuvirtaan alkaa tulla uusia ominaisuuksia. Aluksi niitä ihmetellään, mutta kyllä niihin totutaan, kuten tähänkin mennessä.</p>
]]></content:encoded>
					
					<wfw:commentRss>https://jml.kapsi.fi/jussi/2009/08/13/friendfeed-facebook-ja-reaaliaikaisuuden-polte/feed/</wfw:commentRss>
			<slash:comments>1</slash:comments>
		
		
			</item>
	</channel>
</rss>
