Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta ja WCAG 2.1

Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta edellyttää siirtymäsäännösten puitteissa, että esimerkiksi viranomaisen ja julkisoikeudellisen laitoksen digitaaliset palvelut ovat saavutettavia.

Saavutettavuusvaatimusten toteutumista valvova viranomainen Aluehallintovirasto ylläpitää saavutettavuusvaatimukset.fi-sivustoa, jonka mukaan on noudatettava WCAG 2.1 eli Web Content Accessibility Guidelines 2.1 -ohjeistusta:

Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta velvoittaa noudattamaan WCAG-ohjeistuksen uusimman version eli WCAG 2.1 -ohjeistuksen A- ja AA-tason kriteerejä.

WCAG 2.1: lain vaatimukset – Saavutettavuusvaatimukset

WCAG 2.1 ja podcast

Podcast on audiotallenne, joten WCAG 2.1 -ohjeistuksessa sitä käsittelevä kohta on Onnistumiskriteeri 1.2.1 Pelkkä audio tai pelkkä video (tallennettu). Onnistumiskriteerin perusteluja ei ole tämän artikkelin kirjoittamishetkellä suomennettu, mutta englanniksi ne ovat:

The intent of this Success Criterion is to make information conveyed by prerecorded audio-only and prerecorded video-only content available to all users. Alternatives for time-based media that are text based make information accessible because text can be rendered through any sensory modality (for example, visual, auditory or tactile) to match the needs of the user.

Understanding Success Criterion 1.2.1: Audio-only and Video-only (Prerecorded)

Tavoitteena on siis tehdä audio- ja videotallenteiden sisältö saavutettavaksi kaikille käyttäjille. Tekstimuotoinen sisältö on saavutettavaa, koska se voidaan esimerkiksi lukea visuaalisesti tai pistenäytöltä tunnustelemalta, tai se voidaan kuunnella ruudunlukuohjelmalla.

Tavoitteen vaatimukset kuvataan seuraavaasti:

In an audio-only presentation, information is presented in a variety of ways including dialogue and sounds (both natural and artificial). In order to present the same information in accessible form, this technique involves creating a document that tells the same story and presents the same information as the prerecorded audio-only content. In this technique, the document serves as long description for the content and includes all of the important dialogue and as well as descriptions of background sounds etc. that are part of the story.

Providing an alternative for time-based media for audio-only content

Edellisestä käy selväksi, että podcast-äänitallenteen vaihtoehtona on tarjottava tekstidokumentaatio, joka sisältää kaiken puhutun tekstin sekä esimerkiksi taustaäänet, jotka ovat osa kokonaisuutta. Tämä on nähdäkseni ainoa saavutettavuusvaatimusten mukainen tapa toteuttaa podcast.

Täydellisen litteroinnin lisäksi voi olla hyvä tehdä podcast-jaksosta myös tiivistelmä, josta selviävät tärkeimmät asiat. Näin käyttäjä voi tiivistelmän perusteella päättää, haluaako tutustua koko sisältöön.

Esimerkkejä podcastien tekstiversioista

• Oiva mentorointi: mind-set ja mahdollisuus – Tekstiversio – Oiva-hankkeen podcast, jonka olen litteroinut Google-dokumentit-sovelluksen sanelutoimintoa käyttäen (tästä lisää seuraavaksi).

Lue myös julkaisuni Podcast-litterointi Google-dokumentin avulla, jos kaipaat helpotusta tekstivastineen tekemiseen.

Jos sinulla on kokemuksia ja esimerkkejä podcastien saavutettavuuteen ja tekstiversioihin liittyen, tai jos haluat korjata tässä tekstissä olevia päätelmiä, voit jakaa ajatuksesi kommenttiosiossa.

Artikkelin kansikuva:  Dan LeFebvre on Unsplash.

Poimintoja puheenvuoroista

Lainsäädäntö ja saavutettavuusdirektiivi

Aluksi Markus Rahkola (Twitter-profiili) Valtiovarainministeriöstä kertoi saavutettavuusdirektiivin ja saavutettavuuslainsäädännön toimeenpanon tilanteesta. Saavutettavuusdirektiivi on tullut voimaan 22.12.2016 ja siinä säädetään esimerkiksi julkisen hallinnon verkkopalveluiden saavuttavuudelle asetettavista minimitason vaatimuksista. EU:n jäsenmaiden täytyy huolehtia, että oma lainsäädäntö vastaa direktiiviin vaatimuksia.

Saavutettavuusdirektiivin tavoitteena on:

• edistää kaikkien mahdollisuutta toimia täysivertaisesti digitaalisessa yhteiskunnassa
• luoda yhdenmukaiset minimitason vaatimukset julkisen hallinnon verkkopalveluiden saavutettavuudelle
• parantaa digitaalisten palveluiden laatua.

Saavutettavuusdirektiivi, Valtiovarainministeriö

Jani Ruuskanen (Twitter-profiili) Väestörekisterikeskuksesta jatkoi kertomalla tarkemmin saavutettavuusdirektiivin toimeenpanosta. Jani on Suomen edustaja Web Accessibility Directive Expert Group eli WADEX-ryhmässä, joka antaa komissiolle asiantuntija-apua täytäntöönpanotoimenpiteiden valmistelussa. Janin valistuneen arvauksen mukaan Suomen lainsäädäntö tulee edellyttämään lain piirissä olevilta verkkosivuilta ja -palveluilta vähintään Web Content Accessibility Guidelines (WCAG) 2.1:n mukaisia saavutettavuusvaatimuksia.

Ikäihmiset verkossa

Vappu Taipale (Wikipedia-artikkeli) piti nostattavan puheen ikäihmisten verkon käyttöön liittyen. Vappu kannusti vaatimaan paremmin toimivia tietokoneita ja verkkopalveluja sekä valloittamaan digitaalisen viidakon.

Lea Stenberg Valli ry:stä esitteli Ikäihimiset ja sähköinen asiointi (PDF) -selvityksen tuloksia. Esiin nousi ainakin merkittävä määrä ihmisiä, jotka eivät käytä verkon palveluja ollenkaan tai niin harvoin, että opitut taidot eivät pysy yllä eikä uuden oppimista tapahdu.

Selkokieltä ja tapausesimerkkejä

Selkokeskus on valtakunnallinen selkokielen asiantuntijakeskus, jonka kehittämispäällikkö Leealaura Leskelä kertoi käytännön esimerkkejä selkokielisestä viestinnästä. Hyvänä esimerkkinä esiteltiin Satakunnan sairaanhoitopiirin verkkosivut. Selkokeskuksen verkkosivuilla on hyviä ohjeita selkokieleen. Yksinkertaista, mutta ei niin helppoa.

Iltapäivän viimeiset puheenvuorot olivat tapausesimerkkejä: Maanmittauslaitoksen verkkosivu-uudistus, koodaajan näkökulma Veikkauksen sivujen tekniseen saavutettavuuteen sekä Valamis-oppimisympäristön kansainvälistymisessä esiin tulleet vaatimukset saavutettavuuden huomioimiselle. Tärkein havainto näistä oli varmaankin se, että tulevaisuudessa sivustoja ja palveluja tilatessa tullaan yhä enemmän vaatimaan saavutettavuusstandardien noudattamista. Näin ollen osaamista tarvitaan niin tilaajan kuin toteuttajankin puolella.

Pimeä huone, sokea koodari ja tekstaribattle

Pimeä huone -kokemuspaja tarjosi kurkistuksen sokean ihmisen verkon käyttöön. Osallistujat johdatettiin täysin pimennettyyn huoneeseen, josta ensin piti ensin etsiä itselle istumapaikka. Seuraavaksi pajan vetäjä selasi kahta verkkosivustoa ruudunlukuohjelmalla (Wikipedia-artikkeli), joka tuotti sivujen sisällöt puhesyntetisaattorin avulla kuultavaan muotoon.

Paja osoitti konkreettisesti, kuinka tärkeää saavutettavuuden huomioiminen verkkossa on. Tällaisen demonstraation pitäisi kuulua jokaisen verkkokehittäjän kouluttautumisen alkumetreille. Verkkosisältöjen saavutettavuuteen voi perehtyä vaikkapa Näkövammaisten liiton tar­kis­tus­lis­ta verk­ko­si­vu­jen te­ki­jöil­le -sivun pohjalta.

Ennen osallistumistani pimeän huoneen pajaan oli seminaariohjelmassa sokean koodarin eli Tuukka Ojalan (Twitter-profiili) tapaus. Tuukka on valmistunut Tampereen ammattikorkeakoulusta tietotekniikan trademomiksi ja työskentelee koodarina Vincit Oy:ssä. Tuukka kertoi opinnoistaan, työstään ja kokemuksistaan sokeana työnhakijana. Tuukka kertoo sokeana koodaamisesta blogimerkinnässään Software development 450 words per minute. Merkinnässä on esimerkit esimerkiksi siitä, miltä tietokoneen tuottama sisältö kuulostaa Tuukan käyttämän ruudunlukuohjelman kautta kuultuna.

Iltapäivän viimeisen puheevuorosession aloitti Johanna Herranen (Twitter-profiili), joka haastoi osallistujat tekstaribattleen. Johanna kirjoitti käsittääkseni Applen VoiceOver-ruudunlukijan avulla, ja tehtävänä oli kirjoittaa lause ”Ei omena kauas puusta putoa” kolme kertaa. Itse ehdin kolmannen lauseen ei-sanaan, kun Johanna oli valmis.

Lopuksi

Seminaari oli hyvin rakennettu paketti saavuttavuuden ja etenkin siihen liittyvän lainsäädännön ajankohtaisista vaiheista. Verkkosisältöihin liittyvät asiat sinänsä olivat minulle kohtalaisen tuttuja jo vuosien takaa, mutta oli mukava keskittyä aiheeseen pitkästä aikaa. Lisäksi oli hienoa kuulla, kuinka asioita aletaan lainsäädännön puitteissa edellyttää ja kuinka näitä on käytännössä toteutettu tuoreissa, merkittävissä projekteissa.

Kiitokset järjestäjille antoisasta tapahtumasta.

(Merkintä on julkastu myös Digisti Fiksu -sivustolla.)