Projektin lähtökohtana oli Logistiikan ja toimitusketjun hallinan perusteet -kirja, jonka sisältö toimii verkkoaineiston perustana. Kirjan julkaisija Reijo Rautauoman säätiö on myös verkkoaineiston julkaisija ja vastaa sisällöstä yhdessä kirjoittajien kanssa. Palvelun on toimittanut Metropolia Ammattikorkeakoulun mediakeskus Valo.

Tekniikka ja ulkoasu

Logistiikan maailma on toteutettu Wikipediankin käyttämän MediaWiki -ohjelmiston avulla. Wikialustan muokkauksen ja ulkoasusuunnittelun on tehnyt webdesigner Mikko Rusko, jonka palveluja suosittelen lämpimästi.

Sivustolla on pyritty selkeään ja luettavaan ulkoasuun muun muassa häivyttämällä MediaWikin ominaispiirteitä ja sivustolle tarpeettomia ominaisuuksia näkyvistä. Etusivulle on nostettu sivuston aihealueita ”salkkuihin”, joiden avulla pyritään tarjoamaan suoria oikopolkuja kiinnostaviin sisältöihin ja sisältökokonaisuuksien alkukappaileisiin:

Materiaaleja on lajiteltu ja organisoitu MediaWikin tarjoaman luokkarakenteen avulla viiteen pääluokkaan, jotka mukailevat etusivun kansiomallia. Pääluokat löytyvät sivuston ylänavigaation kautta. Sisältösivun näkymässä sisältö on omassa palstassaan oikealla ja luokkavalikko asettuu vasempaan palstaan. Esillä olevan sivun kanssa samaan aihepiiriin liittyviä sivustoja tarjotaan näkyviin Nice Category List2 -lisäosaa hyödyntävän mallineen avulla. Tavoitteena on ollut kirjamaisempi, sisältökokonaisuuksista rakentuva sivusto kuin esimerkiksi Wikipedia, joka selkeämmin koostuu yksittäisistä artikkeleista.

Responsiivisuus

Koska Logistiikan maailma on tietopankki ja käsikirja, haluttiin siitä tehdä mahdolisimman monipuolisesti saavutettava. Sivusto on toteutettu niin sanotulla responsiivisella suunnittelutekniikalla, jolloin sivuston ulkoasu mukautuu päätelaitteen näytön tai www-selaimen leveyden mukaan. Näin esimerkiksi sisältösivu mukautuu vaikkapa älypuhelimen näyttöön:

Esimerkiksi iPadilla sivuston lukeminen on varsin miellyttävää ja ”kirjamaista”, kannattaa kokeilla.

Muita huomioita

Valmiiseen, massiiviseen aineistoon perustuvan wikisivuston suunnittelu on mielenkiintoista ja tarkkaa puuhaa. Mielestäni suurin haaste on ollut materiaalin pilkkominen ja esittäminen selkeästi siten, että lukija tietää missä kohtaa sivustoa hän on ja minne hän seuraavaksi menee. Jossain vaiheessa sisältöä lisätessä ylitetään kriittinen piste, jonka jälkeen oleelliset muutokset tehtyihin valintoihin aiheuttavat merkittävästi lisätyötä. Siksi suunnittelu ja pienehköllä materiaalimassalla prototyyppaaminen on tärkeää.

MediaWiki on yleisesti käytetty ja tunnettu alusta, joka edelleen ajaa asiansa Open Source wikiohjelmistona. MediaWikille löytyy runsaasti lisäominaisuuksia tarjoavia laajennuksia, joiden osalta kannattaa huomioida, että ne ovat usein herkkiä käytössä olevan ohjelmistoversion suhteen.

Kokonaisuutena arvioisin, että sivustolla on onnistuttu yhdistämään MediaWiki-alusta joustavasti tämän päivän verkkokäytön tarpeisiin sisältöä palvelevalla tavalla.

Avoimen oppimateriaalin projektina tämä on mielestäni siitä mainio, että julkaisija on sitoutunut aineiston jatkuvaan kehittämiseen. Emme siis tule näkemään sivustoa, jonka kehitys päättyy pian julkaisun jälkeen, vaan julkaisuhetki on vasta lähtölaukaus sille, mitä palvelusta ajan mittaan kehittyy. Sivusto ei ole avoimesti muokattavissa, mutta halukkaat ja aihepiiriä tuntevat kirjoittajat voivat päästä mukaan kehittämään sisältöjä eteenpän.

Logistiikan maailma julkaistiin tänään, 10.1.2013, joten kaikki palaute toteutuksen ja sisällön osalta on tervetullutta.

Päivitys 26.9.2014: Uusi sivusto Varaudu.INFO avataan 1.10.2014. Se on toteutettu pitkälti Logistiikan maailman mallin mukaan.

Kirjassa on mikroartikkelimuotoon kirjoitettuja sosiaalisen median hyötykäyttöä ja haasteita avaavia näkökulmia.

Osallistuin kirjaan kahdella artikkelilla, joista toinen kuvaa wikin käyttöä Metropolia Ammattikorkeakoulun hallinnoimassa VOIMAA-hankkeessa ja toinen jalkautumista organisaation omista verkkotyökaluista julkisten sosiaalisen median palvelujen pariin.

• Lataa kirja PDF-muodossa: http://bit.ly/voihanwiki.

Katso myös muut Metropolian mikrokirjat: http://mikrokirjat.metropolia.fi/.

AVO-hankkeen osana tuotettu opas tarjoaa hyvän katsauksen wikiin ja yleisimpien wikialustojen ominaisuuksiin. Suosittelen kaikille wikeistä kiinnostuneille.

Uusi wikisensei saa vaivanpalkaksi zen-puutarhan, jonka kylkeen voi liimata wikitaitoja osoittavat wikisenseitarrat. Tässä kuva omasta wikisensein zen-puutarhastani:

Perehdytysmallina tämä on varsin oivallinen. Opetus on henkilökohtaista ja vuorovaikutteista, wikisenseijärjestelmä tuo hommaan huumoria ja palkinnoksi saatu zen-puutarha motivoi siivoamaan työpöydän, etteivät levällään lojuvat paperit häiritse zeniä.

Wikipedia on hämmentävän ristiriitainen kokonaisuus. Palvelun toiminta-ajatus on yksinkertaisesti luoda kaikenkattava tietosanakirja vapaaehtoisuuteen perustuvan sisällöntuotannon kautta. Palvelussa olevia artikkeleja voi kuka tahansa editoida, parannella ja kehittää eteenpäin. Jos jokin artikkeli puuttuu, voi sen itse luoda tai ehdottaa sitä tuotettavaksi. Artikkelien laadun edellytyksenä on seuranta, joka vaatii paljon työtä ja vaapaehtoisia ylläpitäjiä. Ylläpitäjien keskuuteen on rakentunut rikas toimintakulttuuri, jossa on eri tehtäviä hoitavia jäseniä ja lukuisia sovittuja toimintamalleja, joiden mukaan esimerkiksi kiistoja ratkotaan. Vapaa toimintakulttuuri edellyttää siis organisoitumista ja ainakin Wikipedian tapauksessa hierarkkista järjestäytymistä. Tämä on hyvä ottaa huomioon muissakin wikiprojekteissa ja avointen resurssien rakennusprojekteissa. Vaikka vapaa toimintamalli tuntuu hyvältä lähtökohdalta, on projektilla hyvä olla vastuullinen taho, henkilö tai työryhmä, joka seuraa ja ohjaa työn etenemisestä.

Haastattelun mukaan Wikipedian parhaat artikkelit ovat yhden kirjoittajan tai pienen ryhmän tekemiä. Tämäkin on hyvä pitää mielessä yhteisöllisiä projekteja käynnistellessä, jos haaveena on eri tekijöiden yhdessä tuottamat sisällöt. Ihanne on hieno ja wikialustat antavat siihen erinomaiset mahdollisuudet, mutta todellisuudessa on hyvin vaikeaa houkutella käyttäjät tuottamaan yhteistä sisältöä.

Oman työni ja kiinnostuksen kannalta on hyödyllistä lukea Wikipedian toiminnasta. Käytämme työyhteisössämme Confluence -wikialustaa T&K-hankkeen työympäristönä. Noin vuoden käytön jälkeen painiskelemme käyttöaktiivisuuden, motivoitumisen ja wikin merkityksen kanssa. Näkisin, että wikin käytön motivaatio lähtee käyttäjän oman hyödyn tuntemuksista. Wikipediassa hyöty voi tulla tunteena osallistumisesta yhteiseen hyvään, arvostuksesta tai siitä ilosta, että on saanut oman jälkensä näkyviin verkon merkittävimpään tietosanakirjaan. Pienemmässä työprojektissa käyttäjän oma hyöty voi olla vaikeammin löydettävissä. Aluksi voi olla hauskaa käyttää uutta välinettä, mutta kun uutuudenviehätys karisee, voi motivoituminen olla vaikeaa. Ja jos käyttäjä ei edes koe nörttimäistä onnea wikiveivauksesta, on toiminnan perustelu vielä vaikeampaa. Tilanteessa törmäävät avoin, vapaa toimintakulttuuri ja projektityön byrokraattisuus ja vastuullisuus.

Wikityöskentely toimii ongelmitta, jos toimii yksin omassa wikissä. Tai silloin ei ainakaan voi syyttää ongelmista muita kuin itseään. Pienen työryhmän, Wikipedian laajuisen kokonaisuuden tai siihen välimaaston sijoittuvan wikin pyörittäminen tuovat kaikki omanlaisensa haasteet mukanaan. Itse uskon tähän työtapaan, vaikka tunnistankin kynnyksiä niin yhteistyöhön kuin omaan avoimuuteen suhtautumiseeni liittyen. Kukaan ei lie wikimestari syntyessään, mutta harjoittelulla tämäkin väline opitaan.

Viimeinen kalvo liittyy vahvasti Metropolia Ammattikorkeakoulun wikitoimintaan, mutta muuten setti on varsin yleiskäyttöinen. Tällä voi esittää wikin toiminta-ajatuksen 15 minuutissa, minkä jälkeen voikin aloittaa käytännön harjoittelun.