Kriittinen lukuote

Tämä on itsestään selvää, mutta tärkeimpänä asiana se on tuotava esiin. Eli pohdi aina lukiessasi, voivatko artikkelissa esitetyt asiat pitää paikkansa. Pidä myös mielessä, että Wikipediassa voit halutessasi korjata löytämäsi virheet.

Lähteet

Wikipedian käytäntöihin kuuluu lähteiden merkitseminen. Näin ollen jokaisesta artikkelista pitäisi löytyä lähdeluettelo, jota tutkimalla voi arvioida artikkelissa käytetyn tastamateriaalin laajuutta ja laatua.

Esimerkiksi nyt kirjoitushetkellä Sauli Niinistö -artikkelissa on 72 lähdeviittausta.

Artikkeliin liittyvä keskustelu

Wikipedian käyttämä MediaWiki-ohjelmisto mahdollistaa jokaiseen sisältösivuun liittyvän keskustelun. Artikkelien muokkaajat voivat käydä hyvinkin laajoja keskusteluja yksityiskohtiin ja ilmaisuihin liittyen. Keskustelusivua tutkimalla voi nähdä, millaisten neuvottelujen ja päätösten tuloksena artikkeli on rakentuntunut.

Katso Sauli Niinistö -artikkelin keskustelusivu.

Artikkelin päivityshistoria

Jos artikkeliin liittyvä keskustelu ei ole aktiivista, voi sivun muokkaushistoriaa tutkimalla selvittää sisällön työstämiseen osallistuneiden käyttäjien määrää ja aktiivisuutta. Jos artikkelin tekemiseen on osallistunut useita henkilöitä, voi kenties olettaa, että karkeat virheet ovat karsiutuneet pois. Useamman osallistujan mukanaolo antaa myös olettaa, että artikkelin näkökulma ei perustu yksittäisen henkilön mielipiteille, vaan sisältö on rakentunut yhteistyössä ja useampi tekijä on hyväksynyt artikkelin viimeisimmän version.

Katso Saulin Niinistö -artikkelin muokkaushistoria.

Lopuksi

Vaikka kaikki muu näyttäisi hyvältä, kannattaa edelleen palata kohtaan yksi ja arvioida artikkelin sisältöä kriittisellä otteella omaa järkeä käyttäen.

Kansikuva: Wikimedia Commons (CC BY-SA 3.0).

Luennon kulkua

Cultural factors and differencies in computer mediated communication. Kulttuurierot vaikuttavat siihen, miten ihmiset kommunikoivat – myös verkossa. Miten valmiita ja halukkaita ihmiset ovat jakamaan sisältöä jne. vaikuttaa. Kulttuuristen seikkojen ja erojen ymmärtäminen auttaa käsittelemään asiaa. Tarkastelemme asiaa wikien ja erityisesti Wikipedian kautta.

Esimerkkinä katsottiin Wikipedian huomista (18.1.2012) mielenilmaisua, jossa sivuston englanninkielinen osio suljetaan vuorokaudeksi vastalauseena SOPA:lle (Stop Online Piracy Act).

Wikipedia and other sites are afraid that this law would harm the innovation and the freedom of speech.

Monikielinen Wikipedia antaa hyvän tavan tutukia kulttuurieroja vertaamalla saman artikkelin erikielisten versioiden editointiprosesseja. Alustan työkalut mahdollistavat artikkelien muokkaushistorian ja keskustelujen jäljittämisen. Total Recall.

Tehtävä: Pohtikaa esimerkkejä, kuinka eri kulttuurit voivat johtaa väärinymmärryksiin tietokonevälitteisessä viestinnässä? Kulttuurieroja, valtaetäisyys, värit, symbolit, muodollisuus…

Opettajalta: Päivämäärien kirjoittaminen, osoitteiden kirjoittaminen, numerot, metaforat, kirjoitustyyli…

Tietokonevälitteinen kommunikaatio on mahdollistanut uusia yhteyksiä eri kulttuurien välille. Siksi olisi tärkeää ymmärtää jotain näistä asioista.

Wikejä on tutkittu ja pyritty löytämään kaavoja, jotka pätevät eri kulttuureista tuleviin muokkaajiin. Myös web-suunnittelun näkökulmasta asiaa on tutkittu paljon.

Francesco BEllomi and Roberto Bonato, "Netrwork analysis of Wikipedia", Wikimania, 2005:

Wikipediassa ei ole "saaria". Kaikkiin artikkeleihin pääse navigoimalla linkkejä pitkin. Suurin osa sisällöstä on kallellaan länsimaisen näkökulman suuntaan. Tätä toki selittää se, että tutkimusaineistona on käytetty englanninkielistä Wikipediaa. Yhteistoiminnallisen proessin rakentuminen on hyvin voimakkaasti kulttuurisidonnaista. Tosielämän kulttuurilliset piirteet ovat läsnä myös verkossa.

Ulrike Pfeil, Panayiotis Zaphris and Chee Siang Ang, "Cultural Differences in Collaborative Authoring of Wikipedia", Journal of Computer-Meidated Communication, 2006. Esimerkkinä Wikipedian artikkeli "Game" ja sen ranskan-, sakan-, japanin-, ja hollanninkieliset versiot.

In 2005, Emigh and Herring analyzed data from 15 Wikipedia entries and compared them to the analoguous 15 entries of three other encyclopedias.

Japanin merkitys

Japania käytetään usein tutkimusesimerkkinä, koska siellä kulttuuriset tekijät vaikuttavat erittäin vahvasti online-käyttäytymiseen.

Tehtävä: Which cultural elements are making Japan quite unique in online communication?

Vahva anonymiteetti, vain 30,5% online-käyttäjistä tuntee toisensa kun taas Etelä-Koreassa 61,2%. Vain 20,6% käyttää omaa nimeään, Koreassa 54,9%. Yhteisöjen jäsenenten väliset suhteet ovat varsin puhtaasti virtuaalisista, IRL-kulttuuri on hyvin vähäistä.

Kenichi Ishii: "Uses and Gratifications of Online Communities in Japan", 2009. Nuoret online-käyttäjät eivät hae tai kaipaa IRL-suhteita virtuaalimaailmassa. Tätä on ollut jo ennen Internettiä: Beru-tomo = Pager friends. Nuoret viestittelivät hakulaitteilla "kavereille", joita he eivät tunteneet. Pelkkiä viestejä, ei nimiä, sukupuolta tai profiilia. Täysin virtuaalista kanssakäymistä.

Blogit ovat japanilaisille luonteenomainen keino ilmaista itseään onlinessä. Mahdollisuus voimakkaaseen itseilmaisuun mutta myös täydelliseen anomymiteettiin. Vuonna 2007 37% blogeista oli japaninkielisiä.

Gender

Otetaan esimerkiksi blogit. Tehtävä: What are the gender differences in blogging?

Sarah Pedersen and Caroline Macafee, "Gender differecnces in Brittish blogging", Journal of Computer-Mediated Communication, 2007. Miehillä enämpi mielipide-, informaatio- ja asiablogeja, naisilla enemmän sosiaalisen puoleen liittyviä blogea…

Susan Herring and John C. Paolillo, "Gender and genre variation in weblogs", Journal of Sociolinguistics, 2006. Naiset henkilökohtaisia ja arjen asioita, miehet informaatiota ja politiikkaa… miehet linkittää tykimmin.

Barver and Badre: Eri alakulttuurit tunnistavat erilaisia symbloleja jne. joten oikeita symboleja ja metaforia hyödyntämällä voidaan parantaa www-palvelujen käytettävyyttä.

Wikipedia on hämmentävän ristiriitainen kokonaisuus. Palvelun toiminta-ajatus on yksinkertaisesti luoda kaikenkattava tietosanakirja vapaaehtoisuuteen perustuvan sisällöntuotannon kautta. Palvelussa olevia artikkeleja voi kuka tahansa editoida, parannella ja kehittää eteenpäin. Jos jokin artikkeli puuttuu, voi sen itse luoda tai ehdottaa sitä tuotettavaksi. Artikkelien laadun edellytyksenä on seuranta, joka vaatii paljon työtä ja vaapaehtoisia ylläpitäjiä. Ylläpitäjien keskuuteen on rakentunut rikas toimintakulttuuri, jossa on eri tehtäviä hoitavia jäseniä ja lukuisia sovittuja toimintamalleja, joiden mukaan esimerkiksi kiistoja ratkotaan. Vapaa toimintakulttuuri edellyttää siis organisoitumista ja ainakin Wikipedian tapauksessa hierarkkista järjestäytymistä. Tämä on hyvä ottaa huomioon muissakin wikiprojekteissa ja avointen resurssien rakennusprojekteissa. Vaikka vapaa toimintamalli tuntuu hyvältä lähtökohdalta, on projektilla hyvä olla vastuullinen taho, henkilö tai työryhmä, joka seuraa ja ohjaa työn etenemisestä.

Haastattelun mukaan Wikipedian parhaat artikkelit ovat yhden kirjoittajan tai pienen ryhmän tekemiä. Tämäkin on hyvä pitää mielessä yhteisöllisiä projekteja käynnistellessä, jos haaveena on eri tekijöiden yhdessä tuottamat sisällöt. Ihanne on hieno ja wikialustat antavat siihen erinomaiset mahdollisuudet, mutta todellisuudessa on hyvin vaikeaa houkutella käyttäjät tuottamaan yhteistä sisältöä.

Oman työni ja kiinnostuksen kannalta on hyödyllistä lukea Wikipedian toiminnasta. Käytämme työyhteisössämme Confluence -wikialustaa T&K-hankkeen työympäristönä. Noin vuoden käytön jälkeen painiskelemme käyttöaktiivisuuden, motivoitumisen ja wikin merkityksen kanssa. Näkisin, että wikin käytön motivaatio lähtee käyttäjän oman hyödyn tuntemuksista. Wikipediassa hyöty voi tulla tunteena osallistumisesta yhteiseen hyvään, arvostuksesta tai siitä ilosta, että on saanut oman jälkensä näkyviin verkon merkittävimpään tietosanakirjaan. Pienemmässä työprojektissa käyttäjän oma hyöty voi olla vaikeammin löydettävissä. Aluksi voi olla hauskaa käyttää uutta välinettä, mutta kun uutuudenviehätys karisee, voi motivoituminen olla vaikeaa. Ja jos käyttäjä ei edes koe nörttimäistä onnea wikiveivauksesta, on toiminnan perustelu vielä vaikeampaa. Tilanteessa törmäävät avoin, vapaa toimintakulttuuri ja projektityön byrokraattisuus ja vastuullisuus.

Wikityöskentely toimii ongelmitta, jos toimii yksin omassa wikissä. Tai silloin ei ainakaan voi syyttää ongelmista muita kuin itseään. Pienen työryhmän, Wikipedian laajuisen kokonaisuuden tai siihen välimaaston sijoittuvan wikin pyörittäminen tuovat kaikki omanlaisensa haasteet mukanaan. Itse uskon tähän työtapaan, vaikka tunnistankin kynnyksiä niin yhteistyöhön kuin omaan avoimuuteen suhtautumiseeni liittyen. Kukaan ei lie wikimestari syntyessään, mutta harjoittelulla tämäkin väline opitaan.