{"id":2617,"date":"2012-02-14T19:34:23","date_gmt":"2012-02-14T17:34:23","guid":{"rendered":"http:\/\/jml.kapsi.fi\/jussi\/?p=2617"},"modified":"2026-01-23T10:59:29","modified_gmt":"2026-01-23T08:59:29","slug":"theory-of-innovation","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/jml.kapsi.fi\/jussi\/2012\/02\/14\/theory-of-innovation\/","title":{"rendered":"Theory of Innovation"},"content":{"rendered":"\n<p><strong>Aika:<\/strong> 14.2.2012 klo 16:30=&gt;<br>\n<strong>Opettaja:<\/strong> Evgeniya Boklage<\/p>\n\n\n\n<hr class=\"wp-block-separator has-alpha-channel-opacity\"\/>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\" id=\"TheoryofInnovation-Luennonsis\u00e4lt\u00f6\u00e4\">Luennon sis\u00e4lt\u00f6\u00e4<\/h2>\n\n\n\n<p>Yst\u00e4v\u00e4np\u00e4iv\u00e4luennolla vierailevana opettajana Evgeniya. Innovaation teoriaa luvassa&#8230;. Ensiksi esitt\u00e4ydyttiin lyhyesti.<\/p>\n\n\n\n<p>Innovaation k\u00e4site on keksitty 1900-luvun alkupuolella, t\u00e4rk\u00e4 henkil\u00f6 <a href=\"http:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Joseph_Schumpeter\">Joseph Schumpeter<\/a>, joka kehitteli innovaation ideaa. <em>Innovation is strictly separated from invention<\/em>. Innovaattorin ja keksij\u00e4n roolit ovat t\u00e4ysin erilaiset.<\/p>\n\n\n\n<p>Kattavin kuvaus Schumpeterin innovaatioteorioista l\u00f6ytyy kirjasta <em>Business Cycles<\/em> (1939). Siin\u00e4 h\u00e4n kuvailee innovaatiota seuraavasti:<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>Introduction of product to the market<\/li>\n\n\n\n<li>Introduction fo new production methods<\/li>\n\n\n\n<li>Initation of new markets<\/li>\n\n\n\n<li>Opening new sources for raw materials or partially-manufactured goods<\/li>\n\n\n\n<li>Creating new industry organizations<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p>Esimerkkin\u00e4 hehkulamppu \u2013 kesti yli 40 vuotta, ett\u00e4 keksinn\u00f6st\u00e4 tuli innovaatio, joka otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Toinen esimerkki telefaksi \u2013 keksint\u00f6 tehtiin ennen puhelinta, mutta otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n vasta 60-luvulla&#8230;<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Innovaatioprosessi (Rogers 2003, 138):<\/h3>\n\n\n\n<ol class=\"wp-block-list\">\n<li>Needs\/Problems<\/li>\n\n\n\n<li>Research (Basic&amp;applied)<\/li>\n\n\n\n<li>Development<\/li>\n\n\n\n<li>Commercialization<\/li>\n\n\n\n<li>Diffusion and Adoption<\/li>\n\n\n\n<li>Concequences<\/li>\n<\/ol>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Innovation systems \u2013 Institutionalization of innovation theory locally, nationally and internationally.<\/h3>\n\n\n\n<p>My\u00f6s muitakin kuin business- tai teknokeskeisi\u00e4 l\u00e4hestymistapoja \u2013 innovatiiviset ideat, ideologiat ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t, esim.<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>Kristinusko<\/li>\n\n\n\n<li>Marxism<\/li>\n\n\n\n<li>Jooga &#8211; esimerkkin\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 innovaation sin\u00e4ns\u00e4 ei tarvitse olla uusi, vaan ikivanha ilmi\u00f6 voidaan tuoda esiin kuten esim. Jooga l\u00e4nsimaihin n. 60-luvulta alkaen<\/li>\n\n\n\n<li>Terveyden edist\u00e4minen<\/li>\n\n\n\n<li>Environmentalism<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Taxonomy of innovation \u2013 nelj\u00e4 eri innovaation muotoa<\/h3>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>Incremential innovation \u2013 yksinkertaisin muoto, tapahtuu hiljalleen jatkuvana prosessina, esim. laadun parannuksena olemassa olevaan tuotteeseen, Gilette razor, puhelinvastaaja, iPod<\/li>\n\n\n\n<li>Radical innovation \u2013 Yksitt\u00e4isi\u00e4 tapahtumia, yleens\u00e4 tarkoituksella tehtyjen tutkimusten tai kehitysty\u00f6n tuloksena, nylon, &#8221;pill&#8221;, digikuvaus, Amazon.com (e-commerce)<\/li>\n\n\n\n<li>Technologcal change \u2013 kauaskantoiset muutokset, jotka vaikuttavat moniin talouden haaroihin, synteettiset materiaalit, uusiutuva energia<\/li>\n\n\n\n<li>Paradigm change, technological revolution \u2013 kauaskantoiset muutokset, jotka vaikuttavat koko talouteen, &#8221;meta-paradigma&#8221; (konseptit, teoriat ja metodit), suhteellisuusteoria, lentokone, suuret sosiaaliset vaikutukset<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Teknologisen vallankumouksen kolme vaihetta (Moor, 2009)<\/h3>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>Introduction stage (esoteric)<\/li>\n\n\n\n<li>Permeation stage (standardized) \u2013 nanoteknologia on suunnilleen t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa. T\u00e4ss\u00e4 vaiheessa ilmenev\u00e4t yleens\u00e4 suurimmat moraaliset ja eettiset kysymykset innovaatioon liittyen.<\/li>\n\n\n\n<li>Power stage (leveraged)<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">Esimerkkin\u00e4 ICT<\/h4>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>Introduction stage \u2013 Yksi esiaste Gottfreid Leibniz (1646-1716) ja laskukone, t\u00e4m\u00e4 oli keksint\u00f6, mutta teknologia ei mahdollistanut innovaatiota. 40-50-luvulla siis varsinainen ITC:n introduction stage (ENIAC-kone). Teknologia oli eritt\u00e4in kallista ja vain harvojen edell\u00e4k\u00e4vijoiden saatavilla. Laite oli my\u00f6s suurin piirtein tarpeeton, koska se ei viel\u00e4 kyennyt niin monimutkaisiin laskuihin, joita ei olisi voinut laskea muutenkin. Konseptina oli tietokone, joka voi k\u00e4sitell\u00e4 lukuja tehokkaasti.<\/li>\n\n\n\n<li>Permeation stage \u2013 70-luvun paikkeilla, <a href=\"http:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Altair_8800\" rel=\"nofollow\" class=\"external-link\">Altair 8800<\/a> (Ed Roberts, 1976), yksi ensimm\u00e4isi\u00e4 mikrotietokoneita. Potentiaalisten k\u00e4ytt\u00e4jien m\u00e4\u00e4r\u00e4 on yh\u00e4 melko rajattu, tekniikka on kallista ja k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 esim. tutkimuslaitoksissa jne. Edelleen melko hy\u00f6dyt\u00f6n kapine 1500 dollarin perushintaan, vasta n. 10000 arvoinen sijoitus mahdollisti kokoonpanon, jolla saattoi tehd\u00e4 jotain hy\u00f6dyllist\u00e4. My\u00f6s sosiaaliset vaikutukset olivat aika suppeat, koska koneita oli niin harvoilla<\/li>\n\n\n\n<li>Power stage \u2013 Alkoi n. 80-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4, valinnanvaraa, internet, hintakehitys jne, t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa ollaa edelleen menossa<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p>Kahvipaussi&#8230;<\/p>\n\n\n\n<p>&#8230;Ja taas menn\u00e4\u00e4n:<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Diffusion of innovation<\/h3>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>Rogers, 2003: 5-6 \u2013 <a href=\"http:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/Diffusion_of_innovations\">L\u00f6ytyy jotain my\u00f6s Wikipediasta<\/a><\/li>\n\n\n\n<li>Perceived <em>newness<\/em> of the communicated idea<\/li>\n\n\n\n<li><em>Uncertainty<\/em><\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\"><a href=\"http:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/Diffusion_of_innovations#Rogers.27_5_Factors\">Perceived attributes of innovation<\/a><\/h3>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>Realtive advantage \u2013 Esim. QWERTY-n\u00e4ppis kehitettiin tarkoituksella hitaaksi kirjoittaa, koska kirjoituskoneiden tekniikka ei mahdollistanut nopeampaa kirjoitusta.<\/li>\n\n\n\n<li>Compatibility \u2013 Esim. Google Streetview aiheutti suuren kohun Saksassa yksityisyyteen liittyen. Vasta laajan keskustelun j\u00e4lkeen se julkaistiin mutta sill\u00e4 ehdolla, ett\u00e4 kenell\u00e4 tahansa on mahdollisuus ilmoittaa Googlelle, jos haluaa oman talonsa pois Streetviewist\u00e4. Yhteensopimattomuus yhteis\u00f6n normien kanssa esti innovaation k\u00e4ytt\u00f6\u00f6noton siin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin kuin se oli tarkoitettu.<\/li>\n\n\n\n<li>Complexity \u2013<\/li>\n\n\n\n<li>Trialability \u2013<\/li>\n\n\n\n<li>Observability \u2013<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Communication channels<\/h3>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>Innovation<\/li>\n\n\n\n<li>Units of adoption with knowledge<\/li>\n\n\n\n<li>Communication channel:\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>Mass media channels<\/li>\n\n\n\n<li>Interpersonal channels<\/li>\n<\/ul>\n<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Time<\/h3>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li><a href=\"http:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/Diffusion_of_innovations#Adopter_categories\">http:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/Diffusion_of_innovations#Adopter_categories<\/a><\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Social system<\/h3>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Types of innovation-decisions<\/h3>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li><a href=\"http:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/Diffusion_of_innovations#Decisions\">http:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/Diffusion_of_innovations#Decisions<\/a><\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Ethical issues<\/h3>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>Policy vacuum &#8211; Esim. Wifi-jutut, saako k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 toisen wlania?<\/li>\n\n\n\n<li>Conceptional muddle<\/li>\n\n\n\n<li>Global social justice: equal distribution of innovation&#8230;<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\" id=\"TheoryofInnovation-Fiiliksi\u00e4\">Fiiliksi\u00e4<\/h2>\n\n\n\n<p>Alku l\u00e4hti hyvin, mutta v\u00e4symys alkoi painaa kahvitauon j\u00e4lkeen. Luokasta loppuu ilma. Itselleni kiinnostavia juttuja, en ole ennen tutustunut innovaation k\u00e4sitteeseen ja historiaan t\u00e4ss\u00e4 laajuudessa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Aika: 14.2.2012 klo 16:30=&gt; Opettaja: Evgeniya Boklage Luennon sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 Yst\u00e4v\u00e4np\u00e4iv\u00e4luennolla vierailevana opettajana Evgeniya. Innovaation teoriaa luvassa&#8230;. Ensiksi esitt\u00e4ydyttiin lyhyesti. Innovaation k\u00e4site on keksitty 1900-luvun alkupuolella, t\u00e4rk\u00e4 henkil\u00f6 Joseph Schumpeter, joka kehitteli innovaation ideaa. Innovation is strictly separated from invention. Innovaattorin ja keksij\u00e4n roolit ovat t\u00e4ysin erilaiset. Kattavin kuvaus Schumpeterin innovaatioteorioista l\u00f6ytyy kirjasta Business Cycles (1939). [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[323],"tags":[463,330,402,464],"class_list":["post-2617","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-media-yamk","tag-innovation","tag-luento","tag-muistiinpanot","tag-theory"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/jml.kapsi.fi\/jussi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2617","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/jml.kapsi.fi\/jussi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/jml.kapsi.fi\/jussi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/jml.kapsi.fi\/jussi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/jml.kapsi.fi\/jussi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2617"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/jml.kapsi.fi\/jussi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2617\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5363,"href":"https:\/\/jml.kapsi.fi\/jussi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2617\/revisions\/5363"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/jml.kapsi.fi\/jussi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2617"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/jml.kapsi.fi\/jussi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2617"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/jml.kapsi.fi\/jussi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2617"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}