{"id":2923,"date":"2015-08-20T15:32:27","date_gmt":"2015-08-20T12:32:27","guid":{"rendered":"http:\/\/jml.kapsi.fi\/jussi\/?p=2923"},"modified":"2019-11-13T20:07:15","modified_gmt":"2019-11-13T18:07:15","slug":"erikoisammattitutkinto-ja-kehittajan-mieli","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/jml.kapsi.fi\/jussi\/2015\/08\/20\/erikoisammattitutkinto-ja-kehittajan-mieli\/","title":{"rendered":"Erikoisammattitutkinto ja kehitt\u00e4j\u00e4n mieli"},"content":{"rendered":"\n

Metropolian<\/a> henkil\u00f6st\u00f6n tuotekehitt\u00e4j\u00e4n erikoisammattitutkinto jatkui t\u00e4n\u00e4\u00e4n Vantaalla, Leiritien toimipisteess\u00e4. Eiliseen l\u00e4hip\u00e4iv\u00e4\u00e4n en p\u00e4\u00e4ssyt mukaan, mutta ilmeisesti jonkinlainen korvausj\u00e4rjestely onnistuu. N\u00e4iden kahden koulutusp\u00e4iv\u00e4n materiaaleja l\u00f6ytyy my\u00f6s Metropolian tuotekehitt\u00e4jien WordPress.com -blogista<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

Kehitt\u00e4j\u00e4n mieli<\/h2>\n\n\n\n

Aamu alkoi Tamora Oy<\/a>:n tuottamalla koulutussis\u00e4ll\u00f6ll\u00e4. Kalle Michelsen<\/a> puhui aiheenaan kehitt\u00e4j\u00e4n mieli.<\/p>\n\n\n\n\n\n\n\n

Tietoyhteiskunnassa on tyhm\u00e4\u00e4 olla sanomatta, jos tiet\u00e4\u00e4 jotain.<\/p>Pekka Himanen<\/cite><\/blockquote>\n\n\n\n

Megatrendej\u00e4 ja keskustelua taustalla kuva Future of Work -raportista<\/a>:<\/p>\n\n\n\n

\"Kuvio<\/a>
Kuvio Future of Work -raportin<\/a> sivulta 28.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Individualismi, moniarvoisuus ja teknologian jatkuva l\u00e4sn\u00e4olo<\/h3>\n\n\n\n

Yksil\u00f6n merkitys tulee lis\u00e4\u00e4ntym\u00e4\u00e4n. T\u00e4ss\u00e4 linkki tuotekehitykseen: Kenelle kehitet\u00e4\u00e4n<\/em>? Perusidea on ”se on minun<\/em>”. Tuotekehityksen n\u00e4k\u00f6kulmasta massatuotannon \/ skaalautuvuuden mahdollistava tuote, joka kuitenkin on r\u00e4\u00e4t\u00e4l\u00f6ity, henkil\u00f6kohtainen.<\/p>\n\n\n\n

Esimerkki ryhm\u00e4st\u00e4<\/strong>: HOPS<\/abbr> – on olemassa yleinen opetussuunnitelma, jonka jokainen opiskelija voi ”personoida” itselleen.<\/p>\n\n\n\n

Tuntuma my\u00f6s esimerkiksi ty\u00f6paikkakoulutuksista: Ryhm\u00e4lle suunniteltu koulutus aiheuttaa usein negatiivisia tuntemuksia, ”miksi minun pit\u00e4\u00e4 olla t\u00e4\u00e4ll\u00e4?”, mutta jos t\u00e4m\u00e4 saataisiin muutettua siten, ett\u00e4 jokainen koulutettava kokisi koulutuksen personoituna ja henkil\u00f6kohtaisena.<\/p>\n\n\n\n

Kuinka rikotaan massatilaisuuden tai -koulutuksen luonne?<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Esimerkiksi verkkokoulutuspaketissa ei l\u00e4hdet\u00e4 tarjoamaan jotain valmiina olevaa pakettia, vaan l\u00e4hdet\u00e4\u00e4n rakentamaan pakettia osallistujien tarpeen mukaan. T\u00e4rke\u00e4\u00e4 on saumaton yhteisty\u00f6 hy\u00f6dynsaajan kanssa \u2013 Co-creation<\/strong> on vastakohta teknologiselle determinismille. Voidaan toteuttaa yksil\u00f6llisi\u00e4 ratkaisuja.<\/p>\n\n\n\n

Kommentti ryhm\u00e4st\u00e4<\/strong>: R\u00e4\u00e4t\u00e4l\u00f6inniss\u00e4 oleellista on opettajan kyky antaa palautetta \u2013 kaikki ”feikkir\u00e4\u00e4t\u00e4l\u00f6inti” alkaa jo \u00e4rsytt\u00e4\u00e4. Esimerkiksi yrityksille teht\u00e4viss\u00e4 koulutuksissa on esisijaisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 selvitt\u00e4\u00e4 osallistujien taustatiedot ja tarpeet.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4rke\u00e4\u00e4 on tunne siit\u00e4, ett\u00e4 palvelu on tuotettu ”minulle”, ihmisill\u00e4 on tarve kokea olevansa uniikkeja. Esimerkiksi vanhuspalveluissa t\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyy ja tulee n\u00e4kym\u00e4\u00e4n tulevaisuudessa.<\/p>\n\n\n\n

Komentti ryhm\u00e4st\u00e4<\/strong>: Tutor-toimintaan tarvittaisiin uusia malleja, joilla koulutusta r\u00e4\u00e4t\u00e4l\u00f6id\u00e4\u00e4n paremmin opiskelijalle sopivaksi. T\u00e4t\u00e4 on jo kokeiltukin, esimerkin\u00e4 koulutusohjelma, jossa sama vastuuopettaja kulkee opiskelijan rinnalla koko 4 vuoden opintojen ajan.<\/p>\n\n\n\n

Viittaus Future of Work -raportin<\/a> sivulle 8:<\/p>\n\n\n\n

\"Kuva<\/a>
Kuva Future of Work -raportin<\/a> sivulta 8.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Perinteisesti ajattelemme, ett\u00e4 mik\u00e4 on koulutuksen arvo? Kun k\u00e4ymme koulun ja saamme tutkinnon, mik\u00e4 arvo sill\u00e4 on? Individualismin trendin mukaisesti ihminen ajattelee kuitenkin eri tavalla: Mit\u00e4 min\u00e4 saan t\u00e4st\u00e4 koulutuksesta, miten t\u00e4m\u00e4 auttaa minua toteuttamaan itse\u00e4ni ja miten t\u00e4m\u00e4 hy\u00f6dytt\u00e4\u00e4 minua. Vaatimustaso kasvaa, halutaan, ett\u00e4 jokainen oppitunti on arvokas ja hy\u00f6dyllinen.<\/p>\n\n\n\n

Kommentti ryhm\u00e4st\u00e4: Tulevaisuudessa korostuvat metataidot, muutoksessa el\u00e4minen, itsens\u00e4 johtaminen jne. En\u00e4\u00e4 ei kouluteta vain esimerkiksi kirjanpit\u00e4ji\u00e4 tai insin\u00f6\u00f6rej\u00e4. Pit\u00e4\u00e4 kouluttaa ihmisi\u00e4, jotka n\u00e4kev\u00e4t itsens\u00e4 kokonaisuuden osana ja osaavat toimia monialaisesti.<\/p>\n\n\n\n

Tieteellisen ty\u00f6n tavoitteena on tuottaa uutta tietoa.<\/p>Kalle Michelsen<\/cite><\/blockquote>\n\n\n\n

Miksi?<\/strong> \u2013 T\u00e4m\u00e4 kysymys on avain motivaatioon. Vaikka ammattikorkeakouluopintojen tavoitteena on suurelta osin opetella olemassa olevaa tietoa, kannattaa aina v\u00e4lill\u00e4 panna opiskelijat miettim\u00e4\u00e4n, miksi jokin asia on kuin se on tai tehd\u00e4\u00e4n kuten se tehd\u00e4\u00e4n!<\/p>\n\n\n\n

Tauko<\/strong><\/p>\n\n\n\n

\n\n\n\n

Kehitt\u00e4j\u00e4n mieli \u2013 kitetyst\u00e4<\/h3>\n\n\n\n

Kehitt\u00e4minen on oivaltamista, asioiden tekemist\u00e4 uudella tavalla ja tiedon jakamista.<\/strong><\/p>\n\n\n\n