{"id":327,"date":"2009-10-23T14:37:27","date_gmt":"2009-10-23T11:37:27","guid":{"rendered":"http:\/\/jml.kapsi.fi\/jussi\/?p=327"},"modified":"2019-11-14T17:34:04","modified_gmt":"2019-11-14T15:34:04","slug":"taustafilosofiaa-avoimille-oppiresursseille","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/jml.kapsi.fi\/jussi\/2009\/10\/23\/taustafilosofiaa-avoimille-oppiresursseille\/","title":{"rendered":"Avokurssi – Taustafilosofiaa avoimille oppiresursseille"},"content":{"rendered":"\n

Valistus<\/h2>\n\n\n\n

Valistus oli 1700-luvun j\u00e4lkipuoliskon eurooppalainen aatevirtaus, joka korosti muun muassa j\u00e4rjen ja tiedon merkityst\u00e4.<\/p>Kielitoimiston sanakirja, 2004<\/cite><\/blockquote>\n\n\n\n

Valistusajattelijat asettivat j\u00e4rjen mystiikan edelle, tieteen ja edistyksen uskomusten ja vanhaan takertumisen edelle, vapaan markkinatalouden merkantilismin edelle ja ihmisoikeudet valtion mielivallan edelle, poikkeuksena l\u00e4hinn\u00e4 vain Rousseau, joka h\u00e4nkin kuitenkin kannatti demokratiaa. He my\u00f6s vaativat tasa-arvoa lain edess\u00e4 s\u00e4\u00e4tyetuoikeuksien sijaan. (Wikipedia, Valistus<\/a>.)<\/p>\n\n\n\n

Valistus syntyi vastavoimana edellisen vuosisadan suuntauksille. Sen syntyyn vaikutti luonnontieteiden kehittyminen ja maailman ”pieneneminen”, eli lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4 tieto eri maanosista ja kulttuureista. Valistus edisti suvaitsevaisuutta, ihmisoikeuksia ja yhteiskunnallista tasa-arvoa ja johti uusien tieteenalojen syntymiseen.<\/p>\n\n\n\n

Kirjastoaate & tekij\u00e4noikeudet<\/h2>\n\n\n\n

Kirjastoaate nykymuodossaan on syntynyt muun muassa kirjapainotekniikoiden sek\u00e4 julkaisutoiminnan ja jakelun kehittymisen sek\u00e4 lukutaidon levi\u00e4misen ja keskiluokkaistumisen ansiosta.<\/p>\n\n\n\n

Ensimm\u00e4iset kirjastot perustettiin usein lahjoitusten turvin, ja 1900 luvun alussa Andrew Carnegien s\u00e4\u00e4ti\u00f6n toimesta Yhdysvaltoihin perustettujen n. 1700 kirjaston syntyehtona oli yleens\u00e4 yhteis\u00f6n takaama verotulo kirjaston yll\u00e4pit\u00e4miseen. Kirjastotoiminnan kehittyminen koelmien rakentamisesta lainaustoiminnaksi on merkinnyt tiedon tasa-arvoistumista. Kirjat on saatettu kaikkien ulottuville maksutta vapaasti hy\u00f6dynnett\u00e4viksi.<\/p>\n\n\n\n

Suomessa kansalliskirjasto hoitaa kirjastoteht\u00e4v\u00e4\u00e4 kansallisella tasolla.<\/p>\n\n\n\n

Kansalliskirjaston teht\u00e4v\u00e4 on kartuttaa, s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 asettaa k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n kansallista julkaisuperint\u00f6\u00e4 ja edist\u00e4\u00e4 kirjastoalan kotimaista ja kansainv\u00e4list\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4. Kansalliskirjastoon talletetaan kappaleet kaikista kotimaisista painotuotteista, \u00e4\u00e4ni- ja kuvatallenteista, CD-ROM-tallenteista sek\u00e4 edustava otos verkkoaineistoista. Toiminta perustuu lakiin kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja s\u00e4ilytt\u00e4misest\u00e4 (1433\/2007), joka vuodesta 2008 l\u00e4htien korvaa aiemmin voimassa olleen Vapaakappalelain sek\u00e4 Lain elokuvien arkistoinnista. (Wikipedia – Kansalliskirjasto<\/a>).<\/p>\n\n\n\n

Ilkka Tuomen mukaan internet ja sen mukanaan tuomat toimintamallit kuten k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4ht\u00f6inen sis\u00e4ll\u00f6ntuotanto sek\u00e4 digitalisoituminen yleisesti ajavat pohtimaan kirjastojen roolia. Tekij\u00e4noikeus yleisell\u00e4 tasolla ei tunnu pysyv\u00e4n teknisen kehityksen ja sen mahdollistaminen sis\u00e4ll\u00f6ntuotantomallien per\u00e4ss\u00e4. Toisaalta digitaaliset aineistot uusien sis\u00e4lt\u00f6jen tallentuminen verkkoon tuovat haasteita n\u00e4iden aineistojen s\u00e4ilytt\u00e4miseen. Kuka huolehtii mittavien verkkoaineistojen tallentamiseta, ja mitk\u00e4 aineistot ovat riitt\u00e4v\u00e4n merkitt\u00e4vi\u00e4 s\u00e4ilytett\u00e4viksi?<\/p>\n\n\n\n

Vapaa sivistysty\u00f6<\/h2>\n\n\n\n

Vapaa sivistysty\u00f6 on valistuksen ideologian perustalle rakentunutta koulutustoimintaa, jonka tavoitteena on lis\u00e4t\u00e4 oppineisuutta kansan kouluttamattomissa osissa. Suomessa sivistysty\u00f6t\u00e4 on tehty ja tehd\u00e4\u00e4n kansanopistoissa, joissa kenen tahansa on mahdollista opiskella sivist\u00e4vi\u00e4 aineita. Kansanopistojen toimintaa ohjaa laki vapaasta sivistysty\u00f6st\u00e4<\/a>, jonka mukaan ”Vapaan sivistysty\u00f6n tarkoituksena on elinik\u00e4isen oppimisen periaatteen pohjalta tukea yksil\u00f6iden persoonallisuuden monipuolista kehittymist\u00e4 ja kyky\u00e4 toimia yhteis\u00f6iss\u00e4 sek\u00e4 edist\u00e4\u00e4 kansanvaltaisuuden, tasa-arvon ja moniarvoisuuden toteutumista suomalaisessa yhteiskunnassa.”<\/p>\n\n\n\n

Vapaat ohjelmistot<\/h2>\n\n\n\n

Vapaat ohjelmistot on liike, jonka tavoitteena on korvata suljetut tietokoneohjelmat avoimilla ohjelmistoilla. Pyrkimyksen\u00e4 on antaa k\u00e4ytt\u00e4jille vapaus hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 ohjelmia kaikin tavoin, muokata ohjelmakoodia ja kehitt\u00e4\u00e4 ohjelmia omien tarkoitusten mukaisiksi. N\u00e4kyv\u00e4 osa vapaiden ohjelmistojen liikett\u00e4 ovat Open Source aloitteen mukaiset ohjelmistot, joita usein kehitet\u00e4\u00e4n yhteis\u00f6llisin\u00e4, kaikille avoimina projekteina. Avoimuuden ja l\u00e4pin\u00e4kyvyyden katsotaan johtavan nopeampaan ja tarkoituksenmukaisempaan ohjelmistokehitykseen kuin mihin suljetulla ohjelmistolla voidaan p\u00e4\u00e4st\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Tieteen ideologiaa ja pohdintaa<\/h2>\n\n\n\n

Standing on the shoulders of giants<\/em> on sanonta, joka viittaa uuden tiedon rakentamiseen aiemman tiedon perustalle. T\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n tiede on kehittynyt vuosisatoja jatkuuneesta perinteest\u00e4, ja k\u00e4ynniss\u00e4 oleva kehitys nojaa menneisiin saavutuksiin. Kyseess\u00e4 on prosessi, jonka jatkuminen edellytt\u00e4\u00e4 aiempaan tietoon perehtymist\u00e4 ennen uusia l\u00e4pimurtoja.<\/p>\n\n\n\n

Valistuksen avoin, j\u00e4rke\u00e4 korostava asenne sallii ”j\u00e4ttil\u00e4isen harteilla” seisomisen. Kun tavoitteena on tieteen edist\u00e4minen, on menneisyyden analysoiminen ja korjausliikkeiden tekeminen luontevaa. Ei ole tavetta pit\u00e4\u00e4 yll\u00e4 tieteen linnakkeita ja rajata tietoa eliitin yksinoikeudeksi. On parempi edist\u00e4\u00e4 tiedon levi\u00e4mist\u00e4 kaikilla tasoilla.<\/p>\n\n\n\n

Kirjastoaate ja vapaa sivistysty\u00f6 tukevat avoimuuden periaatetta. Kirjastojen avulla tieto saadaan kaikkien saataville. N\u00e4in tieto levi\u00e4\u00e4, ja samalla uudet teoriat ja n\u00e4kemykset altistuvat ulkopuoliselle arvioinnille ja julkiselle kritiikille.<\/p>\n\n\n\n

Vapaan sivistysty\u00f6n puitteissa yksil\u00f6ille tarjotaan mahdollisuus lis\u00e4t\u00e4 omaa tiet\u00e4myst\u00e4\u00e4n ja kehitt\u00e4\u00e4 itse\u00e4\u00e4n taustasta ja asemasta riippumatta.<\/p>\n\n\n\n

Vapaat ohjelmistot tuovat avoimen tieteen n\u00e4k\u00f6kulman ohjelmistokehitykseen. Ohjelmistojen tulisi olla avoimia, jotta vanhan p\u00e4\u00e4lle rakentaminen helpottuisi ja mahdolisimman moni voisi osallistua jatkokehitykseen.<\/p>\n\n\n\n

N\u00e4iden n\u00e4kemysten perusteella avoimet oppiresurssit saavat yhteiseen hyv\u00e4\u00e4n t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulman. Resurssit ovat kaikkien halukkaiden, opettajien ja oppijoiden vapaasti hy\u00f6dynnett\u00e4viss\u00e4. Verkossa ne ovat helposti kehitett\u00e4viss\u00e4 edelleen, ja niit\u00e4 on mahdollista kehitt\u00e4\u00e4 vapaiden ohjelmistoprojektien hengess\u00e4 yhteis\u00f6llisesti. Ne henkiv\u00e4t my\u00f6s kirjastoaatetta, mutta digitaalisuudesta johtuen niiden tallentaminen ja esillesaattaminen voi tapahtua ilman kirjastoj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Valistus Valistus oli 1700-luvun j\u00e4lkipuoliskon eurooppalainen aatevirtaus, joka korosti muun muassa j\u00e4rjen ja tiedon merkityst\u00e4. Kielitoimiston sanakirja, 2004 Valistusajattelijat asettivat j\u00e4rjen mystiikan edelle, tieteen ja edistyksen uskomusten ja vanhaan takertumisen edelle, vapaan markkinatalouden merkantilismin edelle ja ihmisoikeudet valtion mielivallan edelle, poikkeuksena l\u00e4hinn\u00e4 vain Rousseau, joka h\u00e4nkin kuitenkin kannatti demokratiaa. He my\u00f6s vaativat tasa-arvoa lain edess\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[3],"tags":[42,43,44,39],"class_list":["post-327","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-avokurssi","tag-filosofia","tag-kirjasto","tag-open-source","tag-oppiresurssi"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/jml.kapsi.fi\/jussi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/327","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/jml.kapsi.fi\/jussi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/jml.kapsi.fi\/jussi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/jml.kapsi.fi\/jussi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/jml.kapsi.fi\/jussi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=327"}],"version-history":[{"count":20,"href":"https:\/\/jml.kapsi.fi\/jussi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/327\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4209,"href":"https:\/\/jml.kapsi.fi\/jussi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/327\/revisions\/4209"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/jml.kapsi.fi\/jussi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=327"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/jml.kapsi.fi\/jussi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=327"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/jml.kapsi.fi\/jussi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=327"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}