{"id":345,"date":"2009-10-27T23:35:42","date_gmt":"2009-10-27T20:35:42","guid":{"rendered":"http:\/\/jml.kapsi.fi\/jussi\/?p=345"},"modified":"2019-11-14T17:37:44","modified_gmt":"2019-11-14T15:37:44","slug":"tekijanoikeuksista","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/jml.kapsi.fi\/jussi\/2009\/10\/27\/tekijanoikeuksista\/","title":{"rendered":"Avokurssi &#8211; Tekij\u00e4noikeuksista"},"content":{"rendered":"\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Tekij\u00e4noikeuden syntyhistoria<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"has-large-font-size\">Tekij\u00e4noikeudet syntyiv\u00e4t kirjapainon my\u00f6t\u00e4. Uusi tekniikka mahdollisti kirjallisten tuotteiden tehokkaan kopioinnin, jota haluttiin rajoittaa s\u00e4\u00e4d\u00f6ksill\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Ensimm\u00e4inen varsinainen tekij\u00e4noikeuslaki oli Englannin <a href=\"http:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/Statute_of_Anne\">Statute of Anne<\/a> vuodelta 1709. Se m\u00e4\u00e4ritteli tekij\u00e4noikeuden nimenomaan tekij\u00e4n &#8211; ei julkaisijan &#8211; oikeudeksi. Lis\u00e4ksi Statute of Annen tekij\u00e4noikeus koski kaikkia kirjallisia teoksia, ei pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n j\u00e4rjest\u00e4ytyneiden ammattikuntien teoksia, kuten esimerkiksi edelt\u00e4j\u00e4ns\u00e4 Stationer&#8217;s Copyright. Merkitt\u00e4v\u00e4 piirre oli my\u00f6s tekij\u00e4noikeuden rajaaminen ajallisesti 14 vuoden mittaiseksi teoksen julkaisemisesta.<\/p>\n\n\n\n<p>Statute of Annen tulkinta ei ollut yksiselitteist\u00e4. Suoja-ajan kestosta kiisteltiin, samoin siit\u00e4, mit\u00e4 teoksen oikeuksille suoja-ajan j\u00e4lkeen tapahtuu. My\u00f6s tekij\u00e4n ja julkaisijan roolit rakentuivat ja muovautuivat k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen my\u00f6t\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Kansainv\u00e4linen tekij\u00e4noikeus on l\u00e4ht\u00f6isin vuoden 1886 Bernin sopimuksesta<\/strong>. Sopimuksen mukaan muista j\u00e4senvaltioista per\u00e4isin olevat teokset saavat saman tekij\u00e4noikeudellisen suojan kuin omassa maassa julkaistut teokset.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Tekij\u00e4noikeuden historiassa on useita toistuvia teemoja<\/strong>: <\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\"><li>teknisiin innovaatioihin vastaaminen,<\/li><li>tekij\u00e4noikeuden m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4n laajentuminen,<\/li><li>oikeuden laajuus ja toiminta sek\u00e4<\/li><li>kansainv\u00e4linen levitys.<\/li><\/ul>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Creative Commons<\/h2>\n\n\n\n<p>Creative Commons tarjoaa tekij\u00e4lle keinon luopua osasta teokselle automaattisesti syntyv\u00e4st\u00e4 tekij\u00e4noikeudellisesta suojasta. Tekij\u00e4 voi esimerkiksi sallia teoksensa kopionnin ja levitt\u00e4misen tai muokkaamisen ja uudelleen julkaisemisen.<\/p>\n\n\n\n<p>T\u00e4llainen lisensointi voi edist\u00e4\u00e4 omien teosten levi\u00e4mist\u00e4 ja jatkok\u00e4ytt\u00f6\u00e4. Sen avulla voi antaa muille oikeuden kehitt\u00e4\u00e4 omaa teosta eteenp\u00e4in siten, ett\u00e4 saa kuitenkin tunnustuksen omasta osuudestaan uuteen teokseen.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Pohdintaa<\/h2>\n\n\n\n<p>Tekij\u00e4noikeudet ovat syntyneet luovan ty\u00f6n tekij\u00f6iden taloudellisten ja moraalisten etujen turvaamiseksi. Avoimien sis\u00e4lt\u00f6jen kannalta ne ovat pulmallisia ja varsinkin internetin my\u00f6t\u00e4 my\u00f6s osin vanhentuneita.<\/p>\n\n\n\n<p>Tekij\u00e4noikeus rajoittaa verkossa olevien sis\u00e4lt\u00f6jen k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ja levitt\u00e4mist\u00e4, ellei tekij\u00e4 ole erikseen sallinut teoksensa hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4 esimerkiksi Creative Commons -lisenssill\u00e4. Yleisesti hy\u00f6dynnett\u00e4viksi tarkoitettujen sis\u00e4lt\u00f6jen osalta olisikin j\u00e4rkev\u00e4\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sopivaa CC-linsenssi\u00e4, joka mahdollistaisi aineiston laajan hy\u00f6dynt\u00e4misen ja kehitt\u00e4misen. Ainakin avoimet oppiresurssit ovat sis\u00e4lt\u00f6j\u00e4, joiden levi\u00e4mist\u00e4 ja kehittymist\u00e4 avoin lisensointi edist\u00e4isi.<\/p>\n\n\n\n<p>Bissell ja Boyle kuvaavat <a href=\"http:\/\/learn.creativecommons.org\/wp-content\/uploads\/2008\/03\/bissellboyleedtecarticle.pdf\">artikkelissaan<\/a> yhdeksi avoimien oppiresurssien levi\u00e4mist\u00e4 jarruttavaksi tekij\u00e4ksi &#8221;minun materiaalit&#8221; -kulttuuria, jota tulisi ohjata kohti &#8221;meid\u00e4n&#8221; -kulttuuria. Internetin k\u00e4yt\u00f6n yleistyminen ja varsinkin sosiaalisten verkkopalvelujen suosio tulee mielest\u00e4ni nopeuttamaan t\u00e4t\u00e4 kehityst\u00e4. Yh\u00e4 useammat l\u00f6yt\u00e4v\u00e4t helppoja julkaisukanavaia ja yhteydenpitov\u00e4lineit\u00e4 suosittujen palvelujen kautta, ja uudet toimintamallit asettavat odotuksia ja vaatimuksia my\u00f6s oppimateriaaleille.<\/p>\n\n\n\n<p>Opettajat joutuvat seuraamaan verkon kehittymist\u00e4 ja v\u00e4hint\u00e4\u00e4n peilaamaan opettamaansa aihetta verkosta l\u00f6ytyv\u00e4\u00e4n materiaaliin. Asiaan perehtyminen taas v\u00e4hent\u00e4\u00e4 ennakkoluuloja, voi johtaa avoimien resurssien hy\u00f6dynt\u00e4miseen ja lopulta niiden tuottamiseen.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Tekij\u00e4noikeuden syntyhistoria Tekij\u00e4noikeudet syntyiv\u00e4t kirjapainon my\u00f6t\u00e4. Uusi tekniikka mahdollisti kirjallisten tuotteiden tehokkaan kopioinnin, jota haluttiin rajoittaa s\u00e4\u00e4d\u00f6ksill\u00e4. Ensimm\u00e4inen varsinainen tekij\u00e4noikeuslaki oli Englannin Statute of Anne vuodelta 1709. Se m\u00e4\u00e4ritteli tekij\u00e4noikeuden nimenomaan tekij\u00e4n &#8211; ei julkaisijan &#8211; oikeudeksi. Lis\u00e4ksi Statute of Annen tekij\u00e4noikeus koski kaikkia kirjallisia teoksia, ei pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n j\u00e4rjest\u00e4ytyneiden ammattikuntien teoksia, kuten esimerkiksi edelt\u00e4j\u00e4ns\u00e4 Stationer&#8217;s [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[3,45],"tags":[46,47],"class_list":["post-345","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-avokurssi","category-tekijanoikeus","tag-copyright","tag-creative-commons"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/jml.kapsi.fi\/jussi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/345","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/jml.kapsi.fi\/jussi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/jml.kapsi.fi\/jussi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/jml.kapsi.fi\/jussi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/jml.kapsi.fi\/jussi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=345"}],"version-history":[{"count":23,"href":"https:\/\/jml.kapsi.fi\/jussi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/345\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4211,"href":"https:\/\/jml.kapsi.fi\/jussi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/345\/revisions\/4211"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/jml.kapsi.fi\/jussi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=345"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/jml.kapsi.fi\/jussi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=345"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/jml.kapsi.fi\/jussi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=345"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}