Muistiinpanoja 27.9.2012 klo 13-16 pidetystä Temaattisen torstait -tilaisuudesta. IPR-asioista kertoi Jouni Hynynen. Näkökulma tekijäneikeuksiin oli EU-rahoitteinen hanketoiminta, mutta sisältö oli kiinnostavaa yleisemmälläkin tasolla.
Osallistujat oli jaettu neljään pöytään. Ensin pyydettiin esittäytymään ja miettimään pöydissä vähintään yksi kysymys, joka askarruttaa hankkeiden tekijänoikeusasioihin liittyen:
- Milloin hankkeessa toteutettu tuota/palvelu muuttuu sellaiseksi, että sillä saa tehdä voittoa?
- Kuka omistaa oikeudet hankkeen päätyttyä?
- Onko jotain erityistä mitä KV-hankkeissa tulisi ottaa huomioon IPR-oikeuksien osalta?
- Sopimusten puute?
- Rekisteröityjen mallien jatkokehittäminen (siirto, myynti jne.)
Hynynen tulee keksintösäätiöstä, joka toimii ELY-keskuksen alla ja joka tekee yhteistyötä patentti- ja rekisterihallituksen kanssa => ”Luovuudesta liiketoimintaa”.
Yleinen tapaus Jounilla on, että joku soittaa ja sanoo, että pitäisi saada patentti. Jouni jarruttelee ja sanoo, että tiedätköhän sinä, mikä se patentti on. Eli on monia eri asioita, joita voidaan tuotteeseen liittyen rekisteröidä ja ottaa huomioon:
- Toiminimi
- Patentti
- Pikkupatentti
- Mallioikeus – kuka omistaa oikeuden designiin…
- Tavaramerkki
- Verkkotunnus
- jne.
Nämä kaikki yhdessä sitten tiivistetään IPR-oikeuksiksi, eli ”pannaanko firman IPR-asiat kuntoon”, sanoo Hynynen. Vielä monimutkaisemmaksi homma menee, kun mukaan kuvioon tulee HANKE!
Perusvirhe, johon Jouni on usein törmännyt, on se, että oletetaan IPR:n olevan sama asia kuin patentti.
Jounin tuottamaa materiaalia
- Suojaa kilpailuetusi – IPR-pähkinänkuoressa
- IP-Pikaopas – tätä jaettiin tilaisuudessa printtinä (otetaan ylimääräisiä mukaan)
Mikä on patentti? = Kielto-oikeus! – eli minulla on oikeus kieltää muita tekemästä tiettyjä asioita patentin kohteella. Sama pätee mallioikeuteen ja tavaramerkkiin.
Suomalaisten orientaatio yrittäjyyteen on se, että on paljon pelkoja, joita halutaan kiertää. Ei haluta hakea patenttia, ettei jouduta riitelemään :) – Mutta miksi sitä pitäisi haluta hakea? No – esim. savimukin valmistaminen maksaa n. 0,2 euroa. Mutta kun se on Teema-muki + Muumin kuva, se maksaa 20 euroa. Brändiyrityksessä myyntihinnalla ei ole mitään tekemistä tuotantokustannusten kanssa. Mutta suomalainen kun firman perustaa, hän ei millään suostu siihen, että hinnassa on ilmaa! Otetaan tuotantokulut ja lasketaan päälle kate ja ihmetellään, kun firma ei menesty! Tämä on suomalaisissa niin syvällä, että siihen ei mikään terapia auta! Tämä orientaatio ratkaisee sen, onko meillä bisnes.
Entäpä hinta. Miedän mukia myydään naapurikaupassa 50 senttiä halvemmalla ja asiakkaat menevät sinne! … Siis kielto-oikeus! Se on bisneksen perusta. Miksi se haetaan?
Mitä ajattelee suomalainen yrittäjä, kun hän perustaa yrityksen? – ”Kunhan vain saan toiminnan käyntiin…”. ”Entäpä patentti?” – ”Eiku pannaan nyt tämä homma ensin käyntiin?”.
Eli siis, miksi se patentti haetaan? – Saadaan aikaan tilanne, jossa bisneksen arvo rakentuu immateriaaliokeuksiin, voidaan esim. exit-vaiheessa myydä tavaramerkki. – Tavaramerkin / brandin hallinan kautta arvo nousee.
Sitten vastauksia alun kysymyksiin:
Miksi nämä asiat meitä kiinnostavat? Koska meitä pelottaa, eli meitä esim. pelottaa, että jos käytämme hankkeessa tehtyä tuotetta ilman lupaa, meitä kielletään ja joudumme käräjille. Jounin mukaan tämä on täysin irrelevantti kysymys. Käräjille vaan, se tuo julkisuutta, nyt pientä yrittäjää kohdellaan kaltoin!
Halutaanko suojata jotain? Näin kuvitellaan, mutta ei voi suojata mitään! Voi vain hankkia oikeuden kieltää!
Esimerkkinä nyt Vyyhti-peli:
- Kuka on suunnitellut pelin ulkoasun? Onko suunnittelijoiden kesken sovittu tekijänoikeuksista?
- Jollakulla pitää olla oikeus kieltää jotain. Hynysen mukaan esim. Vyyhti-pelin osalta on hyvin epätodennäköistä, että millään osapuolella olisi oikeutta kieltää vaikkapa pelin hyödyntämistä hankkeen jälkeen.
- Jos oleteaan, että jollakin olisi oikeus kieltää, voidaan alkuperäiseen juttuun tehdä muutoksia. Mikä on sitten riittävä määrä muutoksia? Tässä törmätään tekijänoikeuksiin, jotka ovat sitten tässä kentässä ne monimutkaisimmat asiat.
- Esim. se, jolla on lautaan tekijänoikeus, voi kieltää tekijänoikeuden perusteella käytön.
- Olisi hyvä sopia jo hankkeen alussa tekijänoikeuksista.
Kuka ottaa oikeudet hankkeen päätyttyä? – Ei olla vielä jouduttu korkeimman oikeuden päätöstilanteeseen, eli tiedetä. Kuopion hallinto-oikeus on tehnyt päätöksen ja ohjeet siitä, kuinka tulisi toimia ESR-hankkeen tulosten hyvien käytäntöjen levittämisessä. Tulkinta olisi, että EU:lla ja Elyllä ei ole intressiä kieltää minkään hankkeessa tuotetun tuotteen tai palvelun hyötykäyttöä.
