Tavoitteellisen verkkoläsnäolon ensiaskeleet

Tämä on mikroartikkeliluonnos, joka tullaan julkaisemaan (mahdollisesti toimitettuna versiona) vuonna 2013 ilmestyvässä mikrokirjassa. Mikrokirja liittyy Metropolia Ammattikorkeakoulussa käynnissä olevaan Reititin-hankkeeseen. Lataa kirja: Somepentujen käsikirja (PDF).

Olen työskennellyt Vyyhti – verkostot, yrittäjyys ja yhteistoiminnallisuus luovilla aloilla -hankkeessa kehittämässä menetelmiä muun muassa verkostoitumisen, yrittäjämäisen toiminnan ja yhteistoiminnallisuuden edistämiseen (Vyyhti 2012a). Yksi toteuttamamme perehdytysmalli ovat Sähköiset jumppakerhot, jotka tarjoavat tukea verkkovälineiden hyödyntämiseen luovan mikroyrittäjän näkökulmasta (Vyyhti 2012b; Linkola 2012, 6). Luovan alan opiskelijoille Vyyhti on tuonut esiin sähköisen portfolion mahdollisuuksia nykyaikaisena osaamisen esittelyvälineenä. Tässä mikroartikkelissa kuvaan Sähköisten jumppakerhojen ja ePortfolio-perehdytyksen suunnittelun ja toteutusten kautta valikoituneita perusvälineitä ja -taitoja, joiden varaan tavoitteellinen läsnäolo voisi tämän päivän verkkoympäristössä rakentua. Lisäksi esitän havaintoja ja suosituksia, jotka voivat olla hyödyksi verkkoelämäänsä aloittavalle toimijalle.

Tavoitteellinen verkkoläsnäolo

Mitä on tavoitteellinen verkkoläsnäolo? Internet sovelluksineen tarjoaa ehtymättömän varaston tietoa ja viihdettä, tekstejä, elokuvia, musiikkia, peleljä ja niin edelleen. Tarjolla on lukemattomia mahdollisuuksia kommunikointiin, ajatusten jakamiseen ja uusien sisältöjen tuottamiseen yksin ja yhdessä. Sisältöjen ja palvelujen hyödyllisyys ja hyödyttömyys voidaan kokea yksilöllisesti, mutta oman toiminnan tietoinen suuntaaminen voi tuottaa selkeitä tuloksia vaihtoehtona verkon huomiotta jättämiseen tai toimimiseen ilman päämäärää.

Mielestäni tavoitteellinen verkkoläsnäolo on aktiivista osallistumista www:n ja sosiaalisen median tapahtumiin siten, että toiminnalle asetetaan tavoitteita, tuloksia mitataan ja arvioidaan ja toimenpiteitä kohdennetaan uudelleen arvioinnin perusteella.

Blogisivusto on verkkoläsnäolon kivijalka

Verkko on muuttuva ympäristö. Uusia palveluja syntyy ja olemassa olevat kehittyvät eteenpäin. Toiset pysähtyvät paikoilleen tai lopettavat toimintansa. Tavoitteellisen toimijan on seurattava ja reagoitava muuttuvaan maisemaan, mutta vielä tärkeämpää on luoda omalle toiminnalle vakaa perusta, joka ei ole riippuvainen ulkoisista muutoksista. Paras väline tällaiselle pitkäjänteiselle kehittämiselle on blogipohjainen verkkosivusto.

Oma sivusto on tärkeä yrityksen tai henkilön löytymisen kannalta. Sen avulla varmistamme löydettävyytemme sekä halutun viestin ja mielikuvan välittymisen vierailijalle, joka on aktiivisen haun, surffailun tai suosituksen kautta onnistunut paikantamaan meidät verkosta. Blogi laajentaa verkkosivuston sovellusmahdollisuuksia. Sen avulla voimme tiedottaa, uutisoida, kommentoida, ottaa kantaa ja osoittaa asiantuntemusta ja osaamista (Aalto & Uusisaari 2010, 93; Kalliala & Toikkanen 2009, 41; Kortesuo & Kurvinen 2011, 72-74; Wikipedia 2012c).

Esimerkiksi omaa toimialaa asiantuntemuksella käsittelevät blogimerkinnät jäävät tiedon valtamerelle syöteiksi, joihin verkkojen kokijat käyvät odottamattomissa yhteyksissä ja odottamattomiin aikoihin. Hyvin hoidettu ammatillinen blogi on merkintä merkinnältä laajeneva tartuntapinta, jonka avulla voimme rakentaa ja tuoda esiin asiantuntijaidentiteettiämme, herättää kiinnostusta ja erottua. Blogilla voimme ankkuroitua omassa hallinnassa olevaan alustaan ja käyttää ulkopuolisia palveluja ketterästi tarpeen mukaan. Blogipohjaisen sivuston avulla voimme myös toteuttaa portfolion, joka huolellisesti suunniteltuna palvelee ammatillisen elämän eri tilanteissa (Laasonen & Linkola 2012). Vyyhti-projektin sähköisissä jumppakerhoissa ja portfoliotyöpajoissa blogisivuston suunnittelua ja perustamista on harjoitelu WordPress- ja Blogger-blogialustojen avulla.

Tietovirtojen valjastaminen auttaa priorisoimaan

Kotisivu- ja blogipohjaisen verkkonäkyvyyden rakentamisen lisäksi on tarkkailtava ympäristöä. Pitää oppia löytämään hyödyllistä ja inspiroivaa, oman alan kehitykseen vaikuttavaa tietoa. Sitä voi löytyä esimerkiksi kilpailijoiden ja kumppaneiden verkkosivuilta, innostavilta vaikuttajilta ja ajattelijoilta, sanoma- ja verkkolehtien uutisvirroista sekä asiantuntevien harrastajien blogeista. Koska tämän kaiken seuraaminen on mahdotonta, on opittava löytämään oleellinen tieto tarvittaessa. Lisäksi on tehostettava usein päivittyvien verkkolähteiden seurantaa syötteenlukijan avulla.

Tiedon etsimistä hakukoneella kannattaa harjoitella, koska se opettaa käytännössä verkkosisältöjen käytettävyyttä; jos et löydä jotain tietoa tai päädyt vaikeasti käytettävälle sivulle, huolehdi, ettet toista samoja virheitä omilla sivuillasi! Havainnointi opettaa pohtimaan omia sisältöjä satunnaisen vierailijan näkökulmasta. Se ohjaa miettimään, kuinka viesti muotoillaan niin, että kiinnostunut löytää ja ymmärtää sen ja voi halutessaan jakaa sen helposti eteenpäin.

Syötteenlukijan käyttöönotto mahdollistaa lukuisten usein päivittyvien verkkolähteiden seuraamisen tehokkaasti ja vaivattomasti (Aalto & Uusisaari 2010, 103; Kalliala & Toikkanen 2009, 19). Jos lukijan käyttöönottoon sijoittaa puoli päivää, maksaa sijoitus itsensä parissa viikossa, kun verkkosivujen kahlaamisen tuoreiden päivitysten perässä voi lopettaa ja keskittyä sisältöön. Sähköisissä jumppakerhoissa syötteisiin on tutustuttu Google-syötteenlukijan avulla. Se on Googlen tarjoama, verkkoselaimella käytettävä sovellus verkkosyötteiden lukemiseen (Google 2012).

Monipuolisen viestinnän ja yhteistoiminnan aloittaminen

Kun oma löydettävyys ja löytämistaidot ovat kunnossa, on luontevaa kartoittaa verkon mahdollisuuksia laajemmin. On aika osallistua ja toimia muiden kanssa. Tässä vaiheessa puhumme eri verkkovälineiden ja sosiaalisen median palvelujen hyödyntämisestä ajatustenvaihdon ja monensuuntaisen viestinnän välineinä sekä yhteistoiminnallisen sisällöntuotannon välineinä. Tämä kenttä on pysyvästi uusien, muuttuvien ja toimintansa lopettavien palvelujen rauhattomassa tilassa, mutta se tarjoaa mahdollisuuksia työskentelyn tehostamiseen ja yhteistyöhön.

Klassinen esimerkki verkon mahdollistamasta yhteistyöstä on verkkotietosanakirja Wikipedia. Se on vuodesta 2001 jatkunut massiivinen projekti, joka perustuu sisällöntuottajien vapaaehtoisuuteen (Wikipedia 2012a). Vastaavaa keskitettyä mallia hyödyntäen onnistuvat pienemmätkin projektit, joissa sopivaa verkkoalustaa hyödynnetään vaikka projektinhallinnan, yhteiskirjoittamisen tai oppimateriaalin tuottamisen välineenä (Laasonen 2010, 19-25; Linkola 2011, 7-11). Samoin voidaan kehittyneempiä pilvipalveluja hyödyntäen siirtää monet, perinteisesti omalla työasemalla tapahtuneet operaatiot verkkoon yhdessä työstettäviksi ja jaettaviksi. Vyyhti-projektin Sähköisissä jumppakerhoissa tämänkaltaista yhteistoimintaa harjoiteltiin Google-dokumentit -toimisto-ohjelmistolla ja Google Drive -verkkolevyllä, jotka muodostavat monipuolisen palvelukokonaisuuden. Google-dokumenttien avulla voidaan tuottaa, julkaista ja jakaa esimerkiksi tekstidokumentteja, presentaatioesityksiä ja laskentataulukoita verkkoselaimessa toimivia sovelluksia käyttäen (Google Docs Help 2012). Ensiaskel pilvipalvelujen ja verkkovälitteisen yhteistoiminnan maailmaan voisi olla esimerkiksi artikkelin, suunnitelman, muistion tai muistiinpanojen kirjoittaminen yhtäaikaisesti yhteisessä tekstidokumentissa.

On olemassa lukuisia yhteistoimintaan ja erilaiseen viestintään soveltuvia, eri aihepiireihin suunnattuja verkkopalveluja (Wikipedia 2012b). Tavoitteellisen toiminnan näkökulmasta on hyödyllistä seurata, mitkä palvelut nousevat esiin lisääntyvän suosion tai ajankohtaisuuden myötä. Uusiin palveluihin on hyvä suhtautua avoimesti ja tunnustella niiden käyttöä ja toimintalogiikkaa. Kannattaa esimerkiksi arvioida, onko palvelun kautta tavoitettavissa omaan kohdeyleisöön kuuluvia käyttäjiä, onko palvelusta löydettävissä itselle hyödyllistä sisältöä, tai onko palvelu muuten hyödynnettävissä esimerkiksi yhteistyövälineenä? Valikoima kannattaa pitää hallittavana ja jakaa resurssit niille välineille, joista hyötyjä on odotettavissa.

Esimerkiksi tällä hetkellä suosituin sosiaalinen verkostopalvelu on Facebook, jolla on ilmoituksensa mukaan ollut lokakuussa 2012 yli miljardi aktiivista käyttäjää ja syyskuussa keskimäärin 584 miljoonaa päivittäistä käyttäjää (Facebook 2012). Facebook tarjoaakin potentiaalisen kanavan muun muassa henkilökohtaiseen viestintään, yritysviestintään ja markkinointiin sekä yhteistoimintaan ryhmätoimintonsa kautta.

Suuret käyttäjämäärät sekä palvelun vakiintuminen ja arkipäiväistyminen voivat houkutella keskittämään verkkonäkyvyyttä Facebookiin. Jatkuvat muutokset palvelun ominaisuuksiin ja toimintoihin saattavat kuitenkin aiheuttaa ei-toivottuja yllätyksiä, kuten esimerkiksi Facebook-sivujen päivitysten maksusidonnaiseksi muuttunut näkyvyys sivujen tykkääjille (Copeland 2012). Koska tämänkaltaisia, yksittäisten palvelujen tekemiä muutoksia ei voida ennakoida, on hyvä hajauttaa verkkoläsnäolo tavoitteiden ja resurssien mukaisesti valittaviin välineisiin keskittymättä liiaksi yhteen kanavaan. Suositeltava toimintatapa onkin, kuten jo artikkelin alkupuolella esitin, pitkäjänteinen blogipohjaisen sivuston kehittäminen ja esimerkiksi Facebookin, Twitterin, LinkedInin, Vimeon, Flickrin ja muiden erimuotoisten sisältöjen julkaisemiseen soveltuvien palvelujen ketterä hyödyntäminen oman verkkoläsnäolon laajentamisessa ristiinlinkittämisen ja eri palveluille ominaisen viestinnän avulla.

Artikkelissa mainitut verkkopalvelut

Lähteet


3 kommenttia

  1. […] Olen työskennellyt Vyyhti – verkostot, yrittäjyys ja yhteistoiminnallisuus luovilla aloilla -hankkeessa kehittämässä menetelmiä muun muassa verkostoitumisen, yrittäjämäisen toiminnan ja yhteistoiminnallisuuden edistämiseen …  […]

  2. […] Sen avulla voimme tiedottaa, uutisoida, kommentoida, ottaa kantaa ja osoittaa asiantuntemusta ja osaamista (Aalto & Uusisaari 2010, 93; Kalliala & Toikkanen 2009, 41; Kortesuo & Kurvinen 2011, 72-74; Wikipedia 2012c).  […]

  3. […] verkkoläsnäolon näkemyksiin. Lisää aiheesta näissä muun muassa blogimerkinnöissä Tavoitteellisen verkkoläsnäolon ensiaskeleet sekä Tavoitteellinen verkkoläsnäolo […]

Kommentointi on suljettu.