Erikoisammattitutkinto ja kehittäjän mieli

Metropolian henkilöstön tuotekehittäjän erikoisammattitutkinto jatkui tänään Vantaalla, Leiritien toimipisteessä. Eiliseen lähipäivään en päässyt mukaan, mutta ilmeisesti jonkinlainen korvausjärjestely onnistuu. Näiden kahden koulutuspäivän materiaaleja löytyy myös Metropolian tuotekehittäjien WordPress.com -blogista.

Kehittäjän mieli

Aamu alkoi Tamora Oy:n tuottamalla koulutussisällöllä. Kalle Michelsen puhui aiheenaan kehittäjän mieli.

Tietoyhteiskunnassa on tyhmää olla sanomatta, jos tietää jotain. Pekka Himanen

Megatrendejä ja keskustelua taustalla kuva Future of Work -raportista:

Kuvio Future of Work -raportin sivulta 28.
Kuvio Future of Work -raportin sivulta 28.

Individualismi, moniarvoisuus ja teknologian jatkuva läsnäolo

Yksilön merkitys tulee lisääntymään. Tässä linkki tuotekehitykseen: Kenelle kehitetään? Perusidea on ”se on minun”. Tuotekehityksen näkökulmasta massatuotannon / skaalautuvuuden mahdollistava tuote, joka kuitenkin on räätälöity, henkilökohtainen.

Esimerkki ryhmästä: HOPS – on olemassa yleinen opetussuunnitelma, jonka jokainen opiskelija voi ”personoida” itselleen.

Tuntuma myös esimerkiksi työpaikkakoulutuksista: Ryhmälle suunniteltu koulutus aiheuttaa usein negatiivisia tuntemuksia, ”miksi minun pitää olla täällä?”, mutta jos tämä saataisiin muutettua siten, että jokainen koulutettava kokisi koulutuksen personoituna ja henkilökohtaisena.

Kuinka rikotaan massatilaisuuden tai -koulutuksen luonne?

Esimerkiksi verkkokoulutuspaketissa ei lähdetä tarjoamaan jotain valmiina olevaa pakettia, vaan lähdetään rakentamaan pakettia osallistujien tarpeen mukaan. Tärkeää on saumaton yhteistyö hyödynsaajan kanssa – Co-creation on vastakohta teknologiselle determinismille. Voidaan toteuttaa yksilöllisiä ratkaisuja.

Kommentti ryhmästä: Räätälöinnissä oleellista on opettajan kyky antaa palautetta – kaikki ”feikkiräätälöinti” alkaa jo ärsyttää. Esimerkiksi yrityksille tehtävissä koulutuksissa on esisijaisen tärkeää selvittää osallistujien taustatiedot ja tarpeet.

Tärkeää on tunne siitä, että palvelu on tuotettu ”minulle”, ihmisillä on tarve kokea olevansa uniikkeja. Esimerkiksi vanhuspalveluissa tämä näkyy ja tulee näkymään tulevaisuudessa.

Komentti ryhmästä: Tutor-toimintaan tarvittaisiin uusia malleja, joilla koulutusta räätälöidään paremmin opiskelijalle sopivaksi. Tätä on jo kokeiltukin, esimerkinä koulutusohjelma, jossa sama vastuuopettaja kulkee opiskelijan rinnalla koko 4 vuoden opintojen ajan.

Viittaus Future of Work -raportin sivulle 8:

Kuva Future of Work -raportin sivulta 8.
Kuva Future of Work -raportin sivulta 8.

Perinteisesti ajattelemme, että mikä on koulutuksen arvo? Kun käymme koulun ja saamme tutkinnon, mikä arvo sillä on? Individualismin trendin mukaisesti ihminen ajattelee kuitenkin eri tavalla: Mitä minä saan tästä koulutuksesta, miten tämä auttaa minua toteuttamaan itseäni ja miten tämä hyödyttää minua. Vaatimustaso kasvaa, halutaan, että jokainen oppitunti on arvokas ja hyödyllinen.

Kommentti ryhmästä: Tulevaisuudessa korostuvat metataidot, muutoksessa eläminen, itsensä johtaminen jne. Enää ei kouluteta vain esimerkiksi kirjanpitäjiä tai insinöörejä. Pitää kouluttaa ihmisiä, jotka näkevät itsensä kokonaisuuden osana ja osaavat toimia monialaisesti.

Tieteellisen työn tavoitteena on tuottaa uutta tietoa. Kalle Michelsen

Miksi? – Tämä kysymys on avain motivaatioon. Vaikka ammattikorkeakouluopintojen tavoitteena on suurelta osin opetella olemassa olevaa tietoa, kannattaa aina välillä panna opiskelijat miettimään, miksi jokin asia on kuin se on tai tehdään kuten se tehdään!

Tauko


Kehittäjän mieli – kitetystä

Kehittäminen on oivaltamista, asioiden tekemistä uudella tavalla ja tiedon jakamista.

  • Miksi kehittämistä tarvitaan?
  • Muutos on ainoa pysyvä olotila
    • Ei kannata lähetä kehitystyöhän, jolla kuvitellaan pysäytettävän muutos
  • Miten muutokseen suhtaudutaan
    • Muutosvastarinta ym.
  • Miksi omaa työtä voidaan sopeuttaa muutokseen

There’s a way to do it better – Find it!Thomas A. Edison

Millainen on innovatiivinen organisaatio

  • Jatkuva kehittäminen työn keskiössä.
  • Työntekijät kaikilla tasoilla pyrkivät koko ajan kehittämään omaa ja yhteistä työtä.
  • Tuotekehitys ja kehittäminen ovat organisaation ylemmän johdon erityisessä suojeluksessa.
  • Epäonnistumisen salliminen, epäonnistuminen on ”tulos” ei ”negatiivinen lopputulos”.
  • Innovatiivisessa organisaatiossa pysähdytään miettimään ”mitä jos?” –kysymyksiä.

Kehittäminen on uskallusta ajatella toisin.

I will always choose a lazy person to do a difficult job … Because, he will find an easy way to do it. Bill Gates

Kehittämisen tavoitteena on vähentää työtaakkaa ja vapauttaa resursseja muihin tehtäviin. Usein asenne kehittämiseen on, että se aiheuttaa ylimääräistä työtä, mutta asian pitäisi olla juuri päinvaistoin.

Kehittäminen on kykyä ja uskallusta ratkaista ongelmat.

Ongelmanratkaisun kuusi peruskiveä ovat Tahto, Tieto, Osaaminen, Jakaminen, Oivallus ja Palkitseminen.

Ongelmaa ei voi ratkaista samalla tasolla, jolla se on luotu. Albert Einstein

Kehittäminen ei ole sitä, mitä teetä, vaan sitä, mitä näet.

Kehittäjäksi voi oppia, kukaan ei ole luonnostaan tuotekehittäjä. Se vaatii harjoittelua ja paneutumista. Liian usein havaitsemme ongelman, ja lähdemme suin päin korjaamaan asiaa, tekemään. Esimerkiksi alamme korjata pyörän rengasta, kunnes huomaamme, että irroittamamme osat ovat sekaisin emmekä saakaan sitä enää takaisin kokoon. Jos ensin näkisimme ongelman ja siihen liittyvät haasteet, voimme ottaa huomioon laajasti eri asiat ja tehdä homman hallitusti.

Runsasta ja polveilevaa keskustelua opintojen vaatimustasosta, voidaanko oppijalle ilmoittaa minimitaso, jolla hän voi opintonsa suorittaa. Voidaanko esimerkiksi huomioida elämäntilanne ja hyväksyä heikompi lopputulos, jos toimitaan korkeakoulussa, jota arvioidaan tulosten ja laadun perusteella?

Kehittäminen on jatkuva prosessi, jossa tekeminen on tärkeämpää kuin lopputulos.

Karl-Erik Michelsen ja kehittämisen kaava.
Karl-Erik Michelsen ja kehittämisen kaava.

Lounastauko


Rakenteista vapaa ubiikki oppiminen

Jaana Utti, Tamora Oy. Aluksi Jaana ja Tom Hagelberg esittelivät Tamoran käytössä olevaa videohaastattelujärjestelmää (Recruitby.net), jota yritys käyttää muun muassa rekrytoinnissa. Eilisen päivän tehtävänä oli tehdä järjestelmän avulla video, jossa kuvataan oman tuotekehitystyön ”etiäistä”.

Tuotekehitysetiäiset ja videohaastattelut

Videojärjestelmään liittyen sivuttiin työn muutosta, kun työtä yhä harvemmin tehdään tietyssä paikassa tiettynä aikana. Esimerkkinä Ylen hakema kuraattori (Ylen Aamu-tv tänään? (päivitys 31.8.2015: kyseessä ilmeisesti Yle FOLK -palveluun haetut kuraattorit)), jonka työtehtävänä olisi etsiä videoita ja muuta sisältöä jaettavaksi. Tehtävä, jota haettavassa ei välttämättä tarvita tietoja menneestä työhistoriasta, vaan visiota ja siitä, mitä ja miten henkilö aikoo tehtävän suorittaa. Vastaavaa ilmiötä voi Jaanan mukaan nähdä esimerkiksi blogimaailmassa, ei virkoja, ei työsuhteita.

Katsottiin hieman edellä mainittua rekryjärjestelmää ja kuultiin sen toiminnasta, kuinka esimerkiksi ensimmäisten videoiden perusteella karsitaan henkilöitä, joille lähetetään jatkokysymyksiä, ja kuinka haastatteluista jää arkistoon ja myöhemmin tarkasteltaviksi. Täsmennyksenä tuli ilmi, että rekrytointiprosessin jälkeen videot tuhotaan. Keskustelua heräsi muun muassa tietosuojaan liittyen.

Polveilevaa keskustelua muun muassa nuorten tapoihin käyttää kuva- ja ääniviesteja, Whatsapp– ja Snapchat-palveluja.

Katsottiin pari esimerkkivideota tuotekehittäjien tekemistä ”etiäisistä”. Jaanan vinkki: Älä lähde ratkaisemaan ongelmaa vaan kehitä jotain aivan uutta. Ryhmästä vinkkejä online-videon tekoon: Mikrofonin pitää olla hyvä, valaistus kuntoon, kamera jalustalle. Metropolian Leppävaaran toimipisteessä on myös opetusvideoiden tuottamiseen rakennettu studio. Mainittiin iPad opetuksessa Facebook-ryhmä. Videokeskusteluista innostuneina osa osallistujista lähti tekemään omaa ”etiäisvideotaan”.

Trellon harjoittelua

Harjoiteltiin Trellon käyttöä, jonka yhteisessä työtilassa kurssin asioita käsitellään. Trello-hierarkia: projekti/tila/tehtävä. Luotiin omalle etiäiselle projekti, jonne kolme tilaa: todo, doing ja done. Sitten todo-listaan ohjatusti pari tehtävää ja harjoiteltiin muiden käyttäjien kutsumista omaan projektiin.

Vaikuttavuus

Tehtiin Trelloon vaikuuttavuuskortit: ”Tee vaikuttavuus”. Korttiin pohjakuvaksi kaavio, jossa muistutetaan tavoitteista, joita tuotekehitystyön tulisi edistää:

  • tietopääoma
  • taloudellinen pääoma ja
  • sosiaalinen pääoma

Kehitystyön pitäisi edistää ainakin yhtä näistä pääomista, ja missään tapauksessa se ei saa heikentää näistä mitään.

Aika-akseli: Tässä hetkessä, nopeita tuloksia, vuodessa, pitkällä aikavälillä.

Jotain hyötyjä pitäisi tulla heti. Esimerkiksi innostus, luottamus. Pitäisi myös nähdä vaikutuksia ja tavoitteita pidemmällä aikavälillä. Mikä muutos nykytilaan on saavutettu vuoden kuluttua? Peilattiin asioita Metropolian ja Metropolian liiketoiminnan tavoitteisiin

Tunnelmia

Aamupäivän osio oli varsin inspiroivaa asiaa tuotekehitykseen ja megatrendeihin liittyen. Yleisen tason ajatuksia, ideoita ja asioiden linkittämistä toisiinsa. Future of Work -raportti, johon asioita paljolti peilattiin, pitää kenties lukea kokonaan.

Iltapäivän osuus oli välillä vähän sekava, paljon puhetta monista asioista, paljon hyppelyä aiheesta toiseen. Trellon ohjatun harjoittelun koin vähän turhauttavana. Olen aiemmin kokeillut ja käyttänyt useita verkkopohjaisia projektinhallintajärjestelmiä erilaisissa tilanteissa, esimerkkeinä Basecamp, Asana, Kanbanflow ja Slack, ja näiden toimintaperiaatteet ovat kohtalaisen tuttuja. Trello-treenailussa hyödyllistä oli nähdä tehtävät, jotka osallistujien odotetaan tekevän sekä tutustua pikaisesti palvelun ominaisuuksiin. Videopalvelujen käsittely oli myös melko tuttua asiaa.

Kokonaisuutena varsin mukava ja hyödyllinen päivä. Kenties sellainen tuttu ongelma tällaisessa lähipäivässä on se, että asiaa tulee valtavasti, ja kun välillä mennään – mikä sinänsä on positiivista ja kannatettavaa – keskustelun vietävänä aiheesta toiseen, on päivän päätteeksi pää melko pyörällä. Iltapäivällä on jo vaikeuksia muistaa, mitä asioita aamupäivällä käsiteltiin. Mutta muistiinpanot, materiaalit ja lepo auttanevat saamaan päivän annin järjestykseen myöhemmin.

Lopuksi vielä havainto viimeisen, osallistujien fiiliksiä käsittelevän puheenvuoro-osuuden hyödyllisyydestä: Kun ihmiset kertoivat tuntemuksiaan ja suunnitelmiaan ja muut tarttuivat niihin, alkoivat yhteiset intressit ja verkostot rakentua. Ehkä tällaista löyhempää keskustelua voisi ujuttaa vastaaviin koulutuspäiviin enemmänkin. Tai kenties tämän syntyminen juuri vaati sen alkurutistuksen, jonka aikana kovin terä ja itsekritiikki hiottiin tainnoksiin

Muita asioita

Tuotekehittäjän erikoisammattitutkinnon suorittajille on tarjolla Kehittäjäkahvila joka kuukauden 1. keskiviikko klo 14 alkaen. Osoite: Hietalahdenranta 11.

Kommentoi julkaisua

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Täydennä alla oleva laskutehtävä ennen lähettämistä: * Time limit is exhausted. Please reload CAPTCHA.