Pääsin mukaan Taideyliopiston avoimen yliopiston huuliharpunhuoltokurssille, joka alkoi eilen.
Kurssi on tarkoitettu musiikinopiskelijoille, -harrastajille ja -ammattilaisille, joita kiinnostaa soitintietous huuliharppuun liittyen sekä soittimen rakenteen ja ominaisuuksien tuntemus, oikeanlainen säilytys, puhdistus, viritys, pienten huoltotoimenpiteiden tekeminen ja kustomointi. Kurssilla luodaan katsaus erilaisiin huuliharppuihin. Opiskelija voi ottaa kurssille mukaan oman soittimen, joka toimii harjoittelun ja havainnoinnin välineenä; soittimia voidaan purkaa, puhdistaa, huoltaa, korjata ja kasata – näin soittimesta saa mahdollisimman hyvän kokonaiskuvan, kuinka se on rakennettu, mitä muusikko itse voi soittimelle tehdä ja kuinka sitä voi itse huoltaa.
Kurssin kuvaus Taideyliopiston avoimen yliopiston kurssisivulla
Kurssi on kaksipäivänen, ja opettajana on Jouko Kyhälä, huuliharpun soitosta väitöskirjankin tehnyt muusikko, säveltäjä ja opettaja. Joukon soittoon voi tutustua esimerkiksi huuliharppuorkestesteri Svängin tuotannon kautta. Tässä malliksi yksi omista suosikeistani, jossa Jouko (toinen vasemmalta) soittaa Hohnerin Harmonetta-huuliharppua:
Huuliharpun perusteita
Aloitimme kurssin pienellä katsauksella huuliharpun äänenmuodostukseen. Aiheesta löytyy mainio verkkolähde:
Samalta sivustolta löytyy myös tietoa harppujen virittämisestä, korjaamisesta ja säätämisestä.
Harput auki ja hommiin
Pienen intron jälkeen kaivelimme harput esiin ja aloimme säätää. Itselläni oli mukana muutama harppu, jotka olivat soittamisen myötä menneet epävireeseen tai olleet epävireisiä jo ostettaessa. Lisäksi otin mukaan kromaattisen harppuni, jota olen aina toisinaan hieman soitellut, mutta kokenut sen olevan hieman jäykkä ja huonosti syttyvä. Jouko testasi harppua ja totesi sen olevan oikein hyvä. Eli treenaamaan sitä soittamista.
Virittämisen lisäksi osallistujilla oli tarvetta myös hieman suuremmille operaatioille. Arilla oli vanha harppu, jonka kampa oli taipunut kaarelle. Tämä otettiin käsittelyyn siten, että kampa puristettiin kahden suoran puupalan väliin oikenemaan. Ensi sunnuntaina projekti jatkuu todennäköisesti kamman hiomisella (mitä tasaisempi kamman pinta on, sitä tiiviimmin kielilaatta asettuu kiinni, eikä ilmaa pääse vuotamaan) kielilaattojen kiinnittämisellä ruuvein sekä harpun virittämisellä.
Matin kromaattiseen harppuun aloitettiin kielilaattojen kiinnitysnaulojen korvaaminen ruuvein. Ruuvikiinnityksellä laatat saa tiiviimmin kiinni, eli tässäkin pyritään tiiviyden parantamiseen ja toisaalta myös tulevien huoltojen helpottamiseen, kun kielilaatat voi irrottaa ja kiinnittää helposti ja tiiviisti takaisin. Huomioitavana asiana jäi mieleen se, että naulat kannattaa käsitellä yksi kerrallaan, eli naula pois, reikä valmiiksi ja ruuvi paikoilleen, ja sitten seuraavan naulan kimppuun. Jos kaikki naulat irrottaa kerrallaan, käy ruuvireikien poraaminen erittäin vaikeaksi, kun kielilaatta ei enää pysy paikoillaan.
Sepolla taas oli kaupasta ostettu melko uusi harppu, jossa valmistaja oli säästellyt kielilaattojen kiinnitysruuvien kanssa. Laatat olivat kiinni kahdella ruuvilla takareunastaan, jolloin kamman etureunassa laattojen heiveröinen kiinnitys aiheutti ilman vuotamista. Näin ollen harpun kamman etureunaan porattiin reikä (kielilaatoissa reikä oli jo valmiiksi) ja kielilaatta kiinnitettiin yhdellä ylimääräisellä ruuvilla paremmin kiinni.
Joukolla oli kaikkiin eteen tulleisiin ongelmakohtiin ratkaisut ja hyviä vinkkejä työkaluhin ja vianpaikannukseen liittyen. Esimerkiksi ulkovalon käyttö valopöytänä oli mainio keksintö, jonka avulla harpun kielten asennon ja reunojen mahdolliset epätasaisuudet ja roska näkyvät helposti.
Lisäksi tulevana sunnuntaina on tarkoitus työstää neljän euron rakotulkkisarjasta muutama hyödyllinen työkalu harppujen tuunausta varten. Vertaamalla esimerkiksi Hohnerin noin sadan euron työkalusettiin käy selväksi, että itse tekemällä ja soveltaen ratkaisuja etsimällä voi saada toimivia työkaluja edullisesti.
Fiiliksiä
Kurssi oli todella hyödyllinen ja informatiivinen. Itse sain reilusti rohkeutta harppujeni säätöön ja varmasti alan käydä kaikki soittimeni läpi vireen ja soitettavuuden parantamiseksi. Ensi sunnuntaille yritän löytää yhden harppuni, joka kaipaisi kielen vaihtoa, niin tulisi sekin operaatio selväksi. Hieno kurssi, leppoisa meininki ja mukavat kurssikaverit.
Täältä löytyy toisen kurssipäivän antia.
Vastaa