Muistelimme lyhyesti eri kehitystöitä, projekteja ja hankevalmisteluja, joita tässä koulutuksen aikana olen tehnyt. Olimme tyytyväisiä toteutuneisiin asioihin ja näimme myös oppimista ja kehitystä tapahtuneen.

Näillä näkymin tutkintoni alkaa olla valmis sen jälkeen, kun kokoan vielä tuotekehitystyön toteutus -osioon näyttöaineistot kaikista osa-alueista.

Koulutus on ollut varsin mainio mahdollisuus oman työskentelyn ja osaamisen arvioimiseen. Tänne Tarkkaamo-blogiin olen tehnyt muistiinpanoja ja koosteita lähiopetuspäivistä ja kehitystöistä omaan DigiEAT-kategoriaan, joita näkyy toistaiseksi kertyneen parisenkymmentä.

Suosikkini lähipäivistä tekemieni merkintöjen joukosta ovat Lean ja jatkuva parantaminen, Palvelujen tuotteistamisesta ja Tuotekehitys ja immateriaalioikeudet.

Asiasisältöjen lisäksi koulutuksen aikana on ollut antoisaa tutustua muihin metropolialaisiin kehittäjiin, joten loppupuntaroinnissa koulutuksen anti asettuu tukevasti plussan puolelle.

Mihin näitä tarvitaan?

Projektisuunnitelma antaa ääriviivat, joita erään tiivistyksen mukaan ovat tarve, tavoitteet, toimenpiteet ja tulokset. Kun näitä aletaan pilkkoa konkreettisiksi tehtäviksi, joita eri henkilöt ja organisaatiot tekevät, on hyvä, jos kokonaisuutta voidaan hallita yhdellä yhteisellä työkalulla. Ihannetilanteessa kaikki osalliset tietävät:

• mitä pitää tehdä
• mihin mennessä pitää tehdä
• missä järjestyksessä pitää tehdä (jos järjestyksellä on merkitystä)
• kuka tekee.

Niistä projektityökaluista, joita itse olen käyttänyt tai kokeillut, on yleensä jossain muodossa löydettävissä seuraavat ominaisuudet:

• todo-listatyyppinen tehtävänhallinta (tasks)
  • yksinkertainen käyttöliittymä, jolla tehtäviä voidaan lisätä, poistaa ja järjestellä
  • tehtävien vastuuttaminen yhdelle tai useammalle henkilölle
  • irrallisten tehtävien poimiminen omalle tehtävälistalle
  • määräajan asettaminen tehtäville, deadlinet
• aikataulu ja/tai kalenteri, jossa tulevat määräajat ovat nähtävissä
• mahdollisuus nähdä omalla ja eri henkilöiden vastuulla olevat tehtävät ja mahdollisesti työn vaihe
• keskustelukanava tai vähintään tehtävien kommentointimahdollisuus.

Tällaisia työkaluja löytyy paljon, ja kokonaisuuden voi hajauttaa myös usealle työkalulle. Omien kokemusteni mukaan yksinkertaisuus on valttia, ja siksi ajatus keskitetystä työkalusta houkuttelee minua, vaikka kaikkien projektin parissa työskentelevien saaminen uuden työkalun käyttäjiksi voi olla haastavaa. Yleensä yhteisten työkalujen käyttö tyrehtyykin siihen, että henkilöt eivät vain käytä niitä.

Tämän alustuksen jälkeen itse asiaan, eli välineitä projektinhallintaan ja yhteistyön koordinointiin:

Asana

Asana on tehtäväpohjainen työnhallintasovelus, jolla voi luoda eri projekteille työtiloja, kutsua työtiloihin henkilöitä, luoda tehtäviä ja alitehtäviä, vastuuttaa ja aikatauluttaa tehtäviä sekä paljon muuta.

• Asana-kotisivu.
• Maksuton enintään 15 hengen tiimeille (rajoitetuilla ominaisuuksilla).
• Selkeä ja monipuolinen, vaatii hieman paneutumista.
• Toimii www-selaimella, saatavilla myös iPhone, iPad ja Android-sovellukset.

Freedcamp

Freedcamp on itselleni uusi tuttavuus, joka vaikuttaa varsin lupaavalta. Sovelluksen logiikka on tehtäväpohjainen, eli projektikohtaisiin työtiloihin luodaan tehtäviä, asetetaan tehtäville määräaikoja ja vastuutetaan tehtävät henkilöille.

Freedcamp osaa näyttää tehtävänäkymän joko perinteisessä listamuodossa tai Kanban-/Scrum-tyyppisenä muistilappunäkymänä, jossa tehtävät on jaettu kolmeen sarakkeeseen (aloittamattomat, työn alla, valmis).

• Freedcamp-kotisivu.
• Maksuttomaan perusversioon sisältyy 200MB tallennustilaa ja 10MB kokorajoitus liitetiedostoille. Tarjolla on myös maksullisia lisäosia ja -palveluja.
• Selkeän ja toimivan tuntuinen palvelu.
• Toimii www-selaimella, ainakaan toistaiseksi ei tarjoa mobiilisovelluksia.

Basecamp

Basecamp on ollut olemassa vuodesta 2004 alkaen, ja nyt palvelusta on käytössä kolmas tuoteversio. Omasta mielestäni Basecamp on nykymuodossaan aavistuksen sekava, mutta toisaalta siinä on myös enemmän ominaisuuksia kuin edellä mainituissa Asanassa ja Freedcampissa.

Basecamp tarjoaa reaaliaikaisen keskustelukanavan sekä keskustelufoorumin viestintää varten, ja lisäksi käytössä on monipuolinen tehtävälistatoiminto sekä dokumenttitoiminto esimerkiksi yhteiskirjoittamista varten.

• Basecamp-kotisivu.
• 29 dollaria kuussa, tai 79 dollaria kuussa, jos työtilaan halutaan liittää ulkopuolisia (esimerkiksi asiakkaita).
• Suosittu ja vakiintunut palvelu, joka on kenties hieman eksynyt alkuperäisestä, yksinkertaisuutta korostaneesta visiostaan.
• Toimii www-selaimella, saatavilla Windows- ja Mac-työpöytäsovellukset sekä iPhone-, iPad- ja Android-sovellukset.

Trello

Trello on visuaalinen, muistilappuseinää mukaileva palvelu, joka soveltuu ainakin Kanban- ja Scrum-tyyliseen tehtävien käsittelyyn ja siirtelyyn sarakkeesta toiseen. Mielestäni Trello toimii pienten tehtäväkokonaisuuksien hallinnassa, mutta laajemmat projektit tulevat sen myötä sekaviksi.

• Trello-kotisivu.
• Perusversio on maksuton ja käyttökelpoinen, tarjolla myös paljon maksullisia lisätoimintoja.
• Visuaalista virikettä kohtalaisen rajatuille projekteille.
• Toimii www-selaimella, saativilla iPhone-, iPad- ja Android-sovellukset.

Workplace

Workplace on Facebookin yritysversio, joka julkaistiin yleiseen käyttöön 10.10.2016. Palvelu vaikuttaa varsin mielenkiintoiselta, mutta en ole varma, kuinka se toimisi hajautetuissa projekteissa, joissa on osallistuja eri organisaatioissa.

Palvelussa voi luoda organisaatiorajat ylittäviä työtiloja, mutta käsittääkseni tämä edellyttää, että kaikki mukana olevat organisaatiot ovat Workplace-asiakkaita.

• Workplace-kotisivu.
• Maksullinen, 3 dollaria kk/käyttäjä 1000 käyttäjään saakka, sen jälkeen 2 dollaria kk/10000 käyttäjään saakka, sitten 1 dollari kuussa jokaista lisäkäyttäjää kohti.
• Suuren toimijan pelinavaus, Facebookista tutut piirteet laskevat käyttökynnystä.

Muita mahdollisuuksia

Keskitetyn palvelun lisäksi poimin mukaan vielä muutaman erillisen palvelun, joiden avulla voi rakentaa hajatuttua projektiympäristöä.

Facebook-ryhmät

Suuri osa projekteista, joissa olen mukana, käyttää sisäisenä viestintäkanavana Facebook-ryhmää. Tämä on Facebookin yleisyyden vuoksi helppo ratkaisu.

Slack

Slack on erityisesti kommunikointiin ja tiimien sisäiseen viestintään tarkoitettu työkalu, jota voisi kenties kuvailla Facebook-ryhmän ja Facebook-messengerin yhdistelmäksi. Slack toimii www-selaimella mutta myös erillisenä työpöytäsovelluksena ja mobiilisovelluksilla.

Google Drive ja Google-kalenteri

Google Drive on monipuolinen työkalu, joka soveltuu hyvin yhteisten dokumenttien työstämiseen. Google-kalenterilla voidaan luoda tiimille yhteinen kalenteri, johon kaikki voivat lisätä tapahtumia.

Ja vielä lisää

• Zenkit – Trellomainen, uusi palvelu, joka vaikuttaa kokeilemisen arvoiselta

Omalla kohdallani useimpien projektien verkkotyöskentely tapahtuu tällä hetkellä Facebook-ryhmä + Google Drive -yhdistelmällä sähköpostilla höystettynä. Jaettua tehtävänhallintaa en ole päässyt hyödyntämään vähään aikaan vaikka uskon, että sellaisesta olisi monille projekteille hyötyä.

Toimiakseen tämä kuitenkin edellyttää, että kaikki osallistujat ottavat työkalut käyttöön ja myös jatkavat niiden käyttöä koko projektin ajan.

Julkastu alun perin Luova ja osallistava Suomi -sivustolla.

• Muokkaus 9.2.2017: Zenkit lisätty

Ossi Luoto – Mikä saa meidät toimimaan yhdessä?

Ossi Luoto kertoi kokemuksiaan siitä, kuinka monista toimijoista rakentuvat projektitiimit saadaan toimimaan yhdessä. Hyvä kiteytys Ossin puheenvuorossa oli se, että lähtökohtana täytyy olla kohderyhmä ja aito tarve, josta syntyy tavoite. Sen jälkeen mietitään, mitä ja miten tehdään:

1. Kenelle – Lähtökohta
   • Kohderyhmät
2. Miksi – Tavoite
   • Tarpeet, toiveet
3. Mitä ja Miten – Tehtävä
   • Valitut teot
   • Ohjeet, tavat tehdä ja toimia

Ossin esityksen jälkeen kuulimme tapausesimerkkejä Vantaalta:

Matti Luhtala, SmartLab Vantaa

SmartLab Vantaa on hyödyntänyt muun muassa erilaisia luovia menetelmiä, kuten design-pelit, experience-prototyypit, sarjakuvat, draama-menetelmät sekä klikkailtavat prototyypit ja vuorovaikutteiset demot, käyttäjähtöisen suunnittelun tukena (SmartLab Vantaa).

SmartLabin arvot kiteyttävät mielestäni hyvin käyttäjälähtöisen suunnittelun eri puolia:

Osalliset suunnittelijoina
Projektin osalliset, kuten kuntapalveluista vastaavat ja palveluiden loppukäyttäjät ovat mukana kaikissa suunnitteluvaiheissa.

Design-materiaalit
Suunnittelussa tärkeää on päästä muokkaamaan palveluiden muotoa aistillisuuden kautta. Siten esimerkiksi värit, muoto, ääni, tuntuma, pintaus jne. sekä algoritmit, avoin data, sovellukset ja järjestelmät ovat materiaaleja, jotka antavat muodon prototyypille.

Konkretia
Kaikista vaiheista syntyy konkreettinen tuotos. Luonnokset, konseptit, prototyypit ja prosessimallit mahdollistavat tuotoksien arvioinnin ja muokkaamisen.

Design-empatia
Empatian keinoin voidaan asettua toisen asemaan ja ymmärtää sitä kautta osallistujien toiveet design-prosessin aikana.

Esteettinen kokemus
Tarjoaa linssin tarkastella tekemistä ja tuotoksia.

SmartLab Vantaa

Tällaiset selkeät tiivistykset ovat mukavia herättelyjä arjen puurtamisen lomassa.

Metropolian tuotekehittäjät kokoontuivat jälleen Metropolian Tavi-talolle eli Vanhankaupunginkosken partaalle 1. ja 2. kehittäjäaallon yhteiseen lähipäivään. Päivän tarkoituksena oli tehdä katsaus jokaisen kehittäjän tilanteeseen ja jatkosuunnitelmiin.

Aluksi pohdittiin muutaman hengen ryhmässä maailman suuria muutoksia, eli millaisia mullistuksia tai trendejä on käynnissä? Ryhmämme puhui energiatekniikasta, digitalisaatiosta ja luonnonvarojen ylikäytöstä. Seuraavaksi Tamoran Jaana jatkoi samoista aiheista, kertoili omia näkemyksiään maailman tilasta. Lounaan jälkeen saimme esityksen Metropolian tulevaisuuden suunnitelmista liiketoiminnan kehittämisen osalta.

Tuotekehittäjien kehitystöitä

Suuri osa päivästä kului osallistujien kehitysprojektien etenemiseen. Osasta löytyy tietoa verkosta, osasta ei. Tässä pieni kooste:

• Big History
• MobiDent -sovellus
• Customized Education and Training
• Lähiesimiestyön ammattilaiseksi / Lähiesimiestyö
• Distanssi (oma projektini)
• Digitaaliset työkalut opettajan arkeen

Lisäksi muitakin esittelyjä ja pohdintoja. Omalla kohdallani seuraava vaihe tutkinnossa olisi näyttöaineistojen viimeistely, koska niitä alkaa olla riittävästi. Luulen, että muuten tämä koulutus alkaa osaltani olla melko selvä.

Metropolian tuotekehittäjät kokoontuivat jälleen Tavi-talolle tuotekehittäjän erikoisammattitutkinnon tutkintopäivään. Aiheina tutkintoasiat, palvelumuotoilu ja muutosmuotoilu.

Palvelumuotoilun osalta koulutusannista vastasi Metropolian oma Juha Ainoa, teollisen muotoilun lehtori. Muutosmuotoilusta puhui Tamora muutosmuotoilu Oy:n Tom Hagelberg.

Aluksi käytiin läpi näyttötutkinnon tilannetta ja sitouduttiin kokoamaan tutkinnon ensimmäisen osan näyttöaineistot syyskuun alkuun mennessä.

Value and Industrial Design

Juha puhui palvelumuotoilusta oman työhistoriansa, alan teorioiden ja esimerkkien kautta. Paljon näkökulmia tuotteiden ja palvelujen hahmottamisen tueksi. Esitys eteni reippaasti keskustellen, joten en saanut kirjoitettua muistiinpanoja. Juha lupasi jakaa käyttämänsä materiaalit osallistujille.

Muutosmuotoilu

Tom kertoi erilaisista muotoiluprosesseista ja välineistä. Esimerkiksi käytetyimpiä muotoilun työkaluja:

• Käyttäjäpersoonat
• Palvelupolku
• Sidosryhmäkartta
• Storyboard
• Benchmarking

Tämäkin osuus eteni sen verran elävästi, että muistiinpanot jäivät tällaiseksi suppeaksi katsaukseksi.

Eli tällainen lähipäivä tällä kertaa. Tästä pitäisi sitten jatkaa omien kehitysprojektien purkamiseen näyttöaineistojen muotoon. Tutkinnon kaksi ensimmäistä osaa saanen varmaankin melko pienellä vaivalla kokoon, koska molempia olen jo aloittanut ja aineistoakin on kertynyt melko mukavasti.

Pidimme Distanssi-hankkeen keväällä 2016 järjestettyä ja yhä käynnissä olevaa Digitaalisen nuorisotyön cMOOC -toteutusta käsittelevän esityksen Humakin lehtorin ja verkkopedagogin Päivi Timosen kanssa. Esitysmateriaalimme ovat selaitavissa tässä:

Presentaatiossamme esittelimme Distanssi-hankkeen taustat ja toimijat sekä kevään kurssikokonaisuuden rakenteen. Lisäksi kävimme läpi ensimmäisen osakurssin eli cMOOC1:n tilastoja Metropolian aikuisopiskelijan Anna Adelin laatimien analyysien ja visualisointien avulla.

Muutamia tunnuslukuja ja nostoja esityksestämme

Luvut koskevat cMOOC1-toteutusta Johdatus digitaaliseen nuorisotyöhön, joka kesti viisi viikkoa ajalla 1.2.-6.3.2016.

• 259 ilmoittautunutta
• 235 aloittanutta
• 138 suorittanutta
• 58 % – suoritusprosentti aloittaneista
• 35,5 vuotta – osallistujien keski-ikä
• 45,8 % työssä käyviä, 26,5 % opiskelijoita
• 94 % palautteeseen vastanneista koki vähintään jossain määrin saaneensa kurssilta toivomiaan tietoja ja taitoja

Yhtenä huomiona voidaan mainita, että 58 %:n suoritusaste on MOOC-maailmassa erittäin korkea luku. Esimerkiksi tämän koosteen mukaan MOOCien suoritusprosentti on keskimäärin 15 %.

Parhaillaan kevään kursseista on käynnissä cMOOC3 Digitaalinen kohtaaminen ja dialogisuus nuorisotyössä. Jos aihepiiri kiinnostaa, on mahdollista vielä ennen kesää suorittaa 9.5.-5.6.2016 uudelleen järjestettävä Johdatus digitaaliseen nuorisotyöhön cMOOC. Tervetuloa mukaan Distanssin kurssialustan kautta!

(Merkintä julkastu ensin Työajassa-blogissani)

Antti Rinkinen Tamora Oy:stä piti pienen luennon sanomalehtien kehityksestä niiden syntyajoilta aina tähän päivään ja tulevaisuudennäkymiin liittyen. Kirjasin pienet muistiinpanot.

Sanomalehtien historiaa Suomessa. Lähtökohtana 1800-luvun loppupuolella kansan sivistäminen, ajettiin suomalaisuuden asiaa. 1990-1991 lehtien levikit olivat huipussaan, laman myötä alkoi pudotus. Siihen saakka esimerkiksi toimeentulotukeen sisältyi sanomalehtitilaus. Aluksi vielä kuviteltiin, että ala lähtee uuteen nousuun – ”kyllä tää tästä” – mutta lopulta oli todettava, että bisneksen luonne muuttui pysyvästi.

2000-luvun alkupuolella internet tuli vahvasti sanomalehtien todellisuuteen. Sen merkitystä ei aluksi ymmärretty, noin 2005 havahduttiin, että ihmiset viettävät netissä paljon aikaa. Aluksi lehdet lähtivät verkkoon siltä pohjalta, että kaikki jutut työnnettiin verkkoon sen kummemmin ajattelematta, miten sisältö sinne verkkoon istuu. Kun levikit laskivat edelleen, ajateltiin, että syy on internetin. Kuitenkaan tilastojen perusteella ei löydy korrelaatiota tilausmäärien ja juttujen verkkojulkaisujen välillä.

Sitten päätettiin olla netissä kuten netissä ollaan. Tehtiin suuria näköislehtiä, jotka kuitenkin olivat raskaita ja hankalia käyttää. Varsinkin mobiililaitteilla verkkoon siirretyn painopinnan tarkastelu on erittäin hankalaa.

Mikä se sanomalehti oikein on? Se on moninainen kokonaisuus, joka eri lukijoille tarkoittaa eri asioita: se voi olla fyysinen tuote, toimituksellinen sisältö, ostetaan-myydään -palsta, makkaramainos ja niin edelleen. Suomessa sanomalehden merkitys on ollut suuri, on ollut tärkeää, että lehti on aamulla kahvipöydässä eteen kannettuna. Sanomalehti on moniaistillinen tuote.

Nykyinen elämänrytmi ja esimerkiksi lisääntyneet yhden hengen taloudet eivät oikein istu sanomalehden kanssa yhteen. Yksin asuvalle lehtitilaus voi tuntua jo kalliilta, vaikka periaatteessa vähän yli eurolla päivässä voi saada laadukkaan tuotteen aamulla kotiin kannettuna. Parhaimmillaan lehtien kattavuus oli 80 % kaupungin talouksista, ja näistä kestotilauksia 90 %.

Toimialan pitäisi määritellä itsensä uudelleen. Toimitus ja lehti eivät enää määrittele puheenaiheita, keskusteluja käydään verkossa muilla foorumeilla. Lehtijuttujakin toki kommentoidaan verkossa runsaasti, mutta itse lehteen esimerkiksi mahtuu kymmenisen yleisönosastokirjoitusta päivässä.

Omat tunnelmat

Tämä oli tavallaan virkistävä poikkeus toistaiseksi pidettyjen koulutuspäivien joukossa. Ei tässä varsinaisesti uusia oivalluksia tullut, mutta esitys oli sopivan tiivis, miellyttävästi esitetty ja sopivan informatiivinen.

Aiheena tänään aamupäivällä on asiakkuuksien johtaminen ja vetäjänä Kirsi Parviainen Tamora Oy:stä. Kirjasin joitain hajahuomioita ja avainsanoja muistiin.

Osallistujien toiveita, asiakkuuksien johtamisen kiperät kysymykset ammattikorkeakouluissa:

• Miten asiakasjatkumot hoidetaan, miten asiakkaita hankitaan ja miten asiakkuutta pidetään yllä.
• Miten asiakkuudet määritellään.
• CRM, Customer Relationship Management -työkalu ja tätä sivuten segmentointi, kuka vastaa mistäkin, ketkä ovat yhteyshenkilöt, kuka omistaa asiakkuuden ja niin edelleen.
• Koulutusvientiin liittyen asiakas on kaukana ja kulttuurit eroavat, tuo lisähaasteita asiakkuuksien hallintaan.

Mikä ratkaisee voittajan?

Markkinointi, asiakaskokemus, sijainti, monialaisuus, tuotesisältöjen tuntemus, osaaminen, koulutus.

• Tuote – Tuotteen täytyy olla hyvä ja kilpailukykyinen. Mutta pelkkä tuote ei riitä pitkälle.
• Hinta – Jos vahvimmaksi kilpailutekijäksi otetaan hinta, tehdään pitkän aikavälin päätös, joka edellyttää toiminnan tehostamista ja yleensä suurta pääomaa taustalle.
• Asiakkuus – Huomioidaan asiakasta, oikeat asiat oikeaan aikaan, rakennetaan asiakasuhdetta pitkäjänteisesti.

Markkinaosuus ja asiakasosuus

• Markkinaosuus – Kuinka suuri on osuutemme toimialan kokonaismarkkinoista.
• Asiakasosuus – Kuinka suuri osa asiakkaan meidän toimialaamme käyttämistä varoista tulee meidän yrityksellemme.

On halvempaa kasvattaa olemassa olevaa asiakkuutta kuin hankkia uusia asiakkaita. Asiakasosuuden lisääminen edellyttää vuoropuhelua asiakkaan kanssa, asiakkuuden hoitajalla on tässä keskeinen rooli.

Mikä on asiakkuus?

Keskustelua asiakkaan määrittelystä ammattikorkeakouluympäristössä. Asiakkaita ovat ainakin opiskelijat ja täydennyskoulutettavat. Ammattikorkeakoulujen rahoitusmalli edellyttää, että esimerkiksi opiskelijoista täytyy pitää hyvää huolta koko ”asiakassuhteen” ajan.

Näkökulma muuttuu

Perinteisesti lähdetään ajattelemaan tuotantolähtöisesti, eli mietitään, mitä resursseja meillä on ja mitä niiden puitteissa pystytään tekemään.

Asiakuuslähtöisen palvelun näkökulma lähtee asiakkaasta:

1. Ketkä ovat asiakkaitamme ja mikä heidän tilanteensa on? Mistä heille olisi hyötyä?
2. Seuraavaksi rakennetaan prosessit ja pohditaan tarvittavat resurssit
3. Ja lopuksi edellisten pohjalta rakennetaan sopivat palvelut ja ratkaisut.

Luonnollisesti matkalla rytisee – asiakkaiden tarpeiden, omien prosessien ja resurssien sekä palvelutuotannen ja ratkaisujen yhteensovittaminen on haastavaa.

Asiakaslähtöiset palvelut kehitetään yhdessä asiakkaan kanssa.

Tuote – palvelu – käyttäjäkokemus, miten asiakaat saadaan mukaan?

Millaiset asiakkaat ovat organisaatiolle arvokkaita

Kannattavat, pitkäikäiset, kansainväliset, monipuoliset ja niin edelleen. 20/80 sääntö.

Asiakkuuksien ryhmittely ei ole itsetarkoitus.

Sen tarkoitus on auttaa meitä resurssien kohdentamisessa sekä palvelujen ja toimintatapojen kehittämisessä.

Mihin käytämme uusasiakashankinnan resurssit? Se on tuhannen taalan kysymys. Eli pitää osata lähestyä ja kohdistaa resurssit niihin potentiaalisiin asiakkaisiin, joiden kanssa hyvä asiakassuhde on todennäköisin.

Asiakkuuksien johtamisessa keskeistä on systemaattinen, jatkuva kehittäminen.

Asiakkuuden elinkaari

1. Tunnistaminen – Valitaan kiinnostavat
2. Alkumetrit – Ensiaskeleet ja -kokemus
3. Jatkuva kehittäminen – Motivaatio, kiinnostus
4. Loppumetrit – Paluukynnys matalaksi

Luja, kestävä asiakassuhde rakentuu sitoutumisesta ja sidoksista.

Sitoutuminen on

• asennetta
• tunnetta
• yhteistä arvomaailmaa
• luottamusta

Sidokset ovat

• sopimuksia
• osaamista
• sijaintia
• yhteisiä prosesseja
• kattavaa palvelutarjoomaa

Omia tunnelmia

Asiassa liikuttiin melko yleisellä tasolla, mutta ihan hyvää herättelyä tämä oli, kun harvemmin tulee näin perusteellisesti asiakkuuksia ajateltua. Erittäin hyvä ja osaava kouluttaja.

Immateriaalioikeusjärjestelmä Suomessa

Alkuun pieni ryhmätyö, mitkä ovat Metropolian kolme keskeistä pointtia immateriaalioikeuksiin? Esimerkiksi työsuhdekeksinnöt, opiskelijoiden IPR-juridiikka, tutkimushankkeiden IPR-asiat.

Mitä immateriaalioikeudet ovat?

• Immateriaalioikeudet = Intellectual Property Rights
  • Industrial Property Rights = teollisoikeudet
  • Intellectual Property = aineeton omaisuus

IPR:t ovat jälkiteollisen tietoyhteiskunnan keskeinen tuotannontekijä, ne turvaavat tuotekehitystä ja investointeja. Kielto-oikeuksia. Kannustavat luovaan työhön – korvaus oikeudenhaltijalle. Tietoyhteiskunta on lisännyt IPR:n määrää. Tiedonjakamisen helppous ja globalisaatio ovat haastaneet IPR-järjestelmän.

• Sopimukset
  • Tekijänoikeudet
  • Tavaramerkit
  • Patentit
  • Know-How
  • Liikesalaisuudet
  • Mallisuoja
  • Toiminimi
  • Domain-nimet

Immateriaalioikeusjärjestelmän keskeiset teemat

1. Oikeuksien identifiointi ja hankkiminen
2. Oikeuksien suojaaminen – Esimerkiksi mallisuoja ja patentti edellyttävät aktiivista toimintaa. Tekijänoikeus syntyy automaattisesti.
3. Oikeuksien hyödyntäminen – Esimerkiksi patentoidun keksinnön markkinoille saattaminen, kirjan oikeuksien myyminen.
4. Oikeuksien puolustaminen – Esimerkiksi patenttiloukkauksen riitauttaminen ja korvausten hakeminen oikeusteitse.

Patentti

Yksinoikeus keksinnön ammattimaiseen käyttöön, valmistukseen, tuontiin, myyntiin ja vuokraukseen.

• Suojan kohteena uusi ja ennalta arvaamaton ratkaisu tekniseen ongelmaan
• Edellytyksenä
  • Uutuus
  • Ennalta arvaamattomuus/keksinnöllisyys
  • Teollinen hyödynnettävyys
• Suoja hakemuspäivästä – patentoitu keksintö on julkinen – käsittely noin 2 vuotta

Patentin suojaus

• Identifiointi
• Patenttihakemus PHR:lle – 18 kuukauden salassapito
• Hakemuksen käsittely: muotoseikat, uutuus, keksinnöllisyys, ratkaisu (myöntö/hylkäys)
• Väiteaika 9 kuukautta patentin myöntämisestä – patentin mahdollinen rajoittaminen
• Voimassa 20 vuotta hakemuspäivästä
• Ylläpitomaksu on maksettava, muuten patentti raukeaa
• KV-suojauksen mekanismi on samanlainen (PPH-sopimukset)

Hyödyllisyysmalli

• Pikku patentti – patentin kaltainen kielto-oikeus
• Ei edellytä keksinnöltä keksinnöllisyyttä – tutkimus vain muodollinen
• Aueellisesti rajallinen
• Voimassa enintään 10 vuotta (4+4+2) hakemuspäivästä
• Kuulutus ja merkintä hyödyllisyysmallirekisteriin
• Voidaan hakea rinnakkain patentin kanssa

Tavaramerkki

Tavaramerkki on yksinoikeus kieltää muita käyttämästä sekoitettavissa olevaa kuviota, sanaa, ääntä, väriä ja niin edelleen tavaroiden tai palveluiden tunnuksena.

• Suoja edellytää vakiintumista tai rekisteröimistä
• Rekisteröinnin edellytyksenä erottamiskyky
  • Kuvailevat laji- tai laatusanat eivät kelpaa tavaramerkiksi
• Merkki ei saa olla sekoitettavissa toiseen tavaramerkkiin
• Merkki ei saa olla harhaanjohtava
• Teknisiä ominaisuuksia ei voi suojata
• Ei saa loukata toisen tekijänoikeutta, toiminimeä, mallioikeutta tai teoksen nimeä
• Rekisteröidään tavara-/palveluluokittain (45 kpl)
• Suoja-aika 10 vuotta, uusittavissa ikuisesti
• Suoja on alueellista
• Suojan voi menettää yleisyyden vuoksi (esimerkiksi Turvaura, Heteka ja niin edelleen)

Tekijänoikeus

• Syntyy automaattisesti teoksen syntyhetkellä
• Syntyy teoksen tekijälle
• Ei vaadi rekisteröintiä
• Suoja-aika on 70 vuotta tekijän kuolemasta
• Lähioikeuksien suoja-ajat ovat poikkeavia
• Sisältötuotteiden keskeinen suojamuoto

Tekijänoikeuslaista löytyvät muun muassa taloudelliset ja moraaliset oikeudet ja muut aiheeseen liittyvät seikat kuten esimerkiksi tekijänoikeuden rajoitukset.

Tauko

Mallioikeus

Mallina voidaan suojata tuotteen tai sen osan ulkomuoto (koristelu, linjat, värit, muoto, pinta, materiaali). Teollisen muotoilun tärkein suojausmetodi.

• Konkreettinen tavara tai sen osa – esimerkiksi sämpylä tai kahvikupin korva
• Erottamisvaatimus – kokonaisarvio
• Suojataan yksinoikeus mallin kaupalliseen käyttöön
• Ei suojaa teknisiä ratkaisuja

Lisää aiheesta esimerkiksi tältä PRH:n Mallioikeus pähkinänkuoressa -sivulta.

Mallioikeuden suojaaminen

• Hakemus PRH:lle
• Myönnetään, jos malli on uusi ja yksilöllinen (ei saa olla tullut julkiseksi – kuitenkin 12 kk grace period ennen hakemuksen tekoa)
• Voimassa enintään 25 vuotta hakemuspäivästä

Uusittava 5 vuoden välein

Työsuhdekeksintölaki

• Työsuhdekeksintölain soveltaminen
  • Työ- tai virkasuhde
  • Patentoitavissa olevat keksinnöt
  • Työnantajan toimialaan liittyvää
• Työntekijän velvollisuus ilmoittaa keksinnöstä
• Työnantajan velvollisuus maksaa kohtuullinen korvaus, jos keksintö tulee käyttöön
• Sisäiset ohjeet
• Työsuhdekeksintölautakunta

Muut immateriaalioikeudet ja työsuhde

Ainoastaan tietokoneohjelmat, tietokannat ja näihin liittyvät aineistot siirtyvät oletusarvoisesti työnantajalle. Muilta osin asiat edellyttävät sopimista. Jos ei sovita erikseen, on työnantajalla käyttöoikeus.

Runsasta keskustelua opettajien tuottamien opetusmateriaalien käyttöoikeuksista, eli jos opettaja työajalla tekee kurssin opetusmateriaalia, onko työnantajalla oikeus käyttää materiaaleja? On olemassa kulttuuri, että ainakin osa opettajista pitää kiinni omista materiaaleistaan. Onnin mukaan kuitenkin on niin, että jos asiasta ei ole erikseen sovittu, on työnantajalla oikeus käyttää materiaaleja.

Know-how ja liikesalaisuudet

• Laki sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa, Työsopimuslaki ja Rikoslaki sääntelevät liike- ja ammattisalaisuuksien suojaa
• Suojan edellytyksenä todellinen salassapito, salassapitointressi ja taloudellinen arvo
• Salassapitosopimukset

Keskusteltiin muun muassa opinnäytetöiden julkisuudesta sekä osittaisesta salaamisesta muun muassa liikesalaisuuksien osalta.

Immateriaalioikeuksien siirtäminen

Tämä on se suurin maailma, eli oikeuksien siirtäminen ja bisneksen tekeminen immateriaalioikeuksien avulla.

Patentit, mallioikeudet ja tekijänoikeudet ja niin edelleen ovat siirrettävissä sopimuksella:

• Kokonaisluovutus – kauppa oikeuksista
• Osittaisluovutus lisenssisopimuksella
  • Ekslusiivinen – ei-eksklusiivinen
  • Ajallinen rajoitus
  • Toimiala/kohderajaus – mihin käyttöön?
  • Alueellinen rajoitus

Omia tunnelmia

Varsin asiallista kertausta immateriaalioikeuksiin liittyen. Ei varsinaisesti uusia tai yllättäviä asioita, mutta tärkeitä aiheita, joita on aina välillä hyvä palautella mieleen.

Vocational Ideas for the Baltic Sea

Vocational Ideas for the Baltic Sea -hankevalmistelun tavoitteena oli tuottaa rahoitushakemus Interreg Central Baltic -rahoitusohjelmaan, kohteena erityistavoite 4.2 More aligned vocational education and training (VET) programmes in the Central Baltic region. Suunnittelun alkaessa mukana olivat Metropolia Ammattikorkeakoulu ja Turun ammattikorkeakoulu.

Arvioimme kehitystyön lähtötilannetta lähiesimieheni ja TKI-kehittäjän kanssa samalla, kun suunnittelimme työaikani jakautumista syksyllä 2015. Tälle kehitystyölle oli tarvetta ja se päätettiin sisällyttää työsuunnitelmaani. Koska hankeidea pohjautui aiemmin toteutettuun innovaatio-opintojaksoon, oli Metropolian puolelta tiedossa valmis sisältöosaajien tiimi hankevalmistelulle. Kaksi innovaatio-opinnoissa mukana ollutta lehtoria vastasivat sisällöstä, TKI-kehittäjä yleisestä hanketietämyksestä ja -tuesta ja minun vastuullani oli koordinoida ja pitää työ käynnissä.

Valmistelutyökaluja

Käytin ja käytimme hankevalmistelussa ainakin seuraavia työkaluja:

• Google Notes – Omien, keveiden muistiinpanojeni tallenus- ja ylläpitopaikka
• Google Drive – Loin palveluun kaikille valmistelussa mukana oleville yhteisen valmistelukansion, jonka alikansioihin järjestelin muun muassa muistiot, hakemuspohjan, partnerikuvaukset ja Letter of Intent -dokumentit
• Canvas – Tällä verkkopohjaisella grafiikkatyökalulla tein hanke-esitteen, jota käytettiin partnerihaussa
• Adobe Connect – Videoneuvottelutyökalu, jota käytettiin kaikkien kumppaneiden välisissä kokouksissa sekä pienemmissä palavereissa

Valmistelun aikajana

Tälle aikajanalle olen koonnut valmistelun etenemisen eri vaiheineen:

(Aikajana on tehty Knight lab Timeline -työkalulla)

Valmistelun aikatalulutus

Valmistelun alkuvaiheessa oli tärkeää hahmottaa tärkeimmät työvaiheet ja aikatauluttaa työsuunnitelma tarkoin. Laadin tavoiteaikataulun valmistelijoiden yhteiseen Google Drive -kansion dokumenttiin seuraavasti:

Muuta valmisteluun liittyvää, huomioita, kehityskohteita

Tämä oli oman työmääräni osalta suurin hakuprosessi, jossa olen toistaiseksi osallistunut. Varsinaisia kumppaneita oli Suomesta kaksi, Latviasta kolme ja Virosta yksi. Lisäksi meillä oli Associated Partner -sitoumuksia, eli kumppaneita, jotka eivät saa projektirahoitusta mutta muuten osallistuvat projektin edistämiseen jollain tavalla.

Toimenpiteistä sopiminen usean toimijan kesken vie aina paljon aikaa, ja tässä tapauksessa, kun toimijat sijaitsivat kolmessa eri maassa, tuli valmisteluun omat pulmansa. Adobe Connect -istuntojen aikana asioista keskusteltiin yhdessä ja lisäksi tehtiin suunnittelumatkat Viroon ja Latviaan. Hakuaikataulun puitteissa ei ollut mahdollisuutta työstää ideoita enempää yhdessä, vaikka edes yksi kaikkien toimijoiden yhteinen ja määrätietoisesti ohjattu kookoontuminen olisi varmasti ollut hyödyllinen lisä prosessiin.

Videoneuvottelujen osalta tärkeimmäksi opiksi jäi määrätietoisemman ohjaamisen ja johtamisen tarve, eli jokaiselle neuvottelulle pitäisi asettaa selkeämmät tavoitteet ja toimintaa tulisi vahvemmin kuljettaa tavoitteita kohti. Nyt ainakin omalta kohdaltani voin todeta, että välillä videoneuvottelut etenivät hallitsemattomasti enkä ollut aina tilanteen tasalla. Jatkossa tulen kiinnittämään asiaan enemmän huomiota ja olenkin onnekseni saanut jo koulutusta webinaarien ja videokokousten vetoon Distanssi-projektissa järjestettyjen webinaarikoulutusten myötä.