Olen kehittänyt väitöstutkimuksessani verkko-opiskeluyhteisön valmennuspedagogisen mallin (VOV), jonka ominaisuudet ja erityispiirteet edistävät reaaliaikaisen yhteisöllisen verkko-opiskelun suunnittelua ja toteuttamista.

Minulla oli ilo työskennellä Päivin kanssa vuosina 2014–2017 cMOOC-aiheita ja digitaalista nuorisotyötä kehittäneessä Distanssi-hankkeessa, ja löysin täältä blogistakin pari muistelua tekemisistämme:

• Distanssi ja ITK2016
• Elinikäisen oppimisen ja digitalisaation työpajassa

Lämpimät onnittelut Päiville väitöskirjan johdosta!

Tekstissä on hyviä yleisiä huomioita verkkokurssien toteuttamisesta ja myös ajankohtaista pohdintaa koronaviruksen myötä lisääntyneen etäopetuksen aiehuttamasta etäuupumuksesta.

Tapana on ollut laittaa opiskelijat pienryhmiin, zoomin breakoutroomeihin. Olen kuullut breakoutroom-kyllästymisestä ja myös ilmiöstä, kun ryhmiä muodostetaan, ihmisiä häipyy zoom-ympäristöstä. Pidän breakoutroomia kätevänä työkaluna, mutta em. syistä johtuen päätin laittaa tälle kurssille perinteiset tekstipohjaiset verkkokeskustelut.

Lähikurssi verkkoon – case organisaatioiden viestintä

• FITech selvitti: Miten vähentää keskeyttämistä verkkokursseilla?
• Suora linkki PDF-tiedostoon: Verkko-oppimisen dropout – Miten edistää läpäisyä ja vähentää keskeyttämistä yliopistojen verkkokursseilla?

Selvityksen esittämät suositukset ovat selkeät, mutta saattavat arjen tiimellyksessä päästä unohtumaan:

1. Kursseille tulee rakentaa mahdollisuuksia opiskelijoiden keskinäiseen sekä opiskelijan ja opettajan väliseen vuorovaikutukseen.
2. Sisällöllistä ja teknistä tukea on tarvittaessa oltava tarjolla. Varmista, että opiskelijoilla on tiedossaan yhteyshenkilön yhteystiedot.
3. Opettaja lähettää kurssin keskivaiheilla viestin, jossa kerrotaan miten toimia, jos on jäänyt kurssilla jälkeen.
4. Ennen kurssin alkua opiskelijoiden opiskelu- ja tietotekninen osaamistaso testataan ja tarjotaan tukea valmiuksiltaan heikoille.

Kirja on selkeästi kirjoitettu katsaus oppimiseen, verkkokurssin rakentamiseen sekä muotoilutyökaluihin, joita voi käyttää kurssin suunnittelun ja rakentamisen tukena. Lataa tai lue kirja täältä:

• Verkko-oppimisen muotoilukirja – Käytännön työkaluja laadukkaan verkko-oppimisen muotoiluun (PDF-tiedosto)
• Oppimismuotoilun työkalupakki (PDF-tiedosto)
• Lisätietoja kirjasta Fitechin sivuilla (muun muassa englannin- ja ruotsinkieliset versiot)

• Verkkokurssit ketterästi AgileAMK-mallilla (PDF)

Julkaisussa esitellään ketterään verkkokurssikehitykseen soveltuva AgileAMK-malli, laatukortit pedagogisten ja sisällöllisten ratkaisujen tueksi sekä ohjeistetaan käytettävyyden huomioimisessa. Myös vertaisarvioinin ja opetusvidoiden suunnittelu käsitellään kattavasti.

Julkaisu on suositteltavaa luettavaa kaikille verkkokurssien kehittämisestä kiinnostuneille.

Kirjoitin aiheesta kaksi blogimerkintää melko tarkalleen kolme vuotta sitten, kun olimme käyttäneet menetelmää ensimmäisen kerran: Verkkokurssin suunnittelua Carpe Diem -menetelmällä ja Carpe Diem -suunnittelun 2. päivä. Oli mukava palata noihin innostuneisiin kehittämistunnelmiin.

Sanna Ruhalahti, Markus Söderlund ja Päivi Timonen ovat julkaisseet verkkoartikkelin, joka käsittelee opiskelijoiden oppimiskokemuksia Distanssi-hankkeen cMOOC-jaksoilla.

Artikkeli pohjautuu keväällä 2017 järjestettyjen kolmen cMOOC-opintojakson osallistujille tehtyihin palautekyselyihin.

Kurssien toteutukseen voi tutustua esimerkiksi tämän Verkkokurssin rakentumisesta – tapaus Distanssi -blogikirjoitukseni myötä.

Distanssi-hankkeen kuulumisia

Digitaalisen nuorisotyön kolmen kurssin kokonaisuus järjestettiin keväällä 2017 toisen kerran. Kursseille osallistui nuorisoalalla työskenteleviä ja alaa opiskelevia ympäri Suomen. Osallistujamäärät olivat alhaisemmat kuin keväällä 2016, mutta kenties kurssien jatkokehityksen ansiosta läpäisyprosentti nousi jonkin verran.

Osallistujamäärät keväiden 2016 ja 2017 kursseilla

Kurssit jatkuvat jo syksyllä 2017, tosin suunnitelmissa on aiempaa kevyemmin ohjattu kokonaisuus. Toisin sanoen opiskelu on itsenäisempää kuin aiemmin, tai ainakaan valmentajat eivät seuraa kurssien etenemistä yhtä tiiviisti kuin aiemmilla kursseilla.

Tervetuloa mukaan, kurssit avautuvat Distanssin kurssialustalle kesän jälkeen.

Osaamismerkkistandardi mahdollistaa muun muassa sen, että eri tahot voivat myöntää osaamismerkkejä eri verkkopalvelujen ja oppimisympäristöjen kautta, merkit ovat määrämuotoisia ja merkin saaja voi tallettaa merkit keskitetysti sekä valita, missä yhteydessä hän niitä esittelee.

Osaamismerkin luominen ja myöntäminen

Open Badge -standardi määrittelee merkin teknisen ja sisällöllisen rakenteen. Merkki muodostuu kuvamerkistä ja kuvamerkkiin ”leivotusta” metatiedosta, josta löytyvät muun muassa tiedot merkin myöntäjästä ja saamiskriteereistä. Myös saajan nimi sekä tunnisteena toimiva sähköpostiosoite ovat sisällä merkin metadatassa.

Yksinkertaisin tapa merkkien luomiseen on käyttää jotain valmista sovellusta tai verkkopalvelua. Tähän on runsaasti vaihtoehtoja, esimerkiksi:

Moodle-oppimisympäristössä voidaan ottaa käyttöön osaamismerkki-moduuli, jolloin ympäristön kautta voidaan luoda ja myöntää merkkejä.

Open Badge Factory on suomalaisen Discendum Oy:n palvelu, jossa organisaatio voi ylläpitää osaamismerkkejään. Maksuttomalla Open Badge Factory -tilillä voi luoda kaksi osaamismerkkiä. Laajin palvelukokonaisuus maksaa 600 euroa vuodessa, sillä voi luoda rajattomasti merkkejä ja hallinnoida niitä monipuolisesti.

Credly on Open Badge Factoryn kaltainen palvelu, jonka kautta merkkejä voi luoda, myöntää ja vastaanottaa.

BadgeOS on WordPress-lisäosa, jonka avulla osaamismerkit voidaan integroida WordPress-pohjaiselle verkkosivustolle. Open Badge -yhteensopivuus saavutetaan edellä mainitun Credlyn avulla, eli WordPressissä BadgeOS:lla myönnetty merkki voidaan automaattisesti tallentaa käyttäjän Credly-tilille.

Osaamismerkin vastaanottaminen ja tallentaminen

Saadun osaamismerkin voi tallentaa omalle tietokoneelle, mutta merkin esittelyn mahdollistamiseksi se kannattaa tallentaa johonkin Open Badge -yhteensopivaan palveluun, esimerkiksi:

Backpack on Mozillan tarjoama osaamismerkkien tallennuspaikka.

The Backpack supports this standard by providing a safe independent locker, sitting in the background, giving individuals the confidence that their badges can always be accessed.

Open Badge Passport on Discendum Oy:n vaihtoehto, joka toimii sujuvasti Open Badge Factoryn kanssa. Palvelu on maksuton.

Credly toimii myös merkkien tallennuspaikkana.

Lisämahdollisuuksia merkkien myöntämiseen ja vastaanottamiseen Open Badge -sivustolla.