Tavallisimpien sivu ylös ja sivu alas -komentojen lisäksi monet verkkosivustot ja sosiaalisen median palvelut tarjoavat omia näppäinkomentoja, joiden avulla sisältöjä voi selailla ja esimerkiksi avata, jakaa ja tykätä ilman kursorilla osoittamista ja klikkailua. Tässä muutamia esimerkkejä aiheeseen liittyen.

Yleisesti käytettyjä näppäinkomentoja

Nämä näppäinkomennot ovat yleensä käytössä tietokoneen verkkoselaimessa, ja osa toiminnallisuuksista vaihtelee selain- ja käyttöjärjestelmäkohtaisesti. On kuitenkin muutama yleinen komento, jotka toimivat samalla tavalla suuressa osassa palveluja:

• ? – Voimanäppäin, johon tämän ohjeen voisikin melkein jo lopettaa.
  Kysymysmerkki antaa yleensä nähtäville käytössä olevien näppäinkomentojen listan, jos sellaisia on tarjolla.
  Kokeile painaa ? vaikka Facebookissa, Twitterissä, Google+:ssa, Google-kalenterissa, Google Drivessä, Gmailissa, Yammerissa, Trellossa, Feedly-syötteenlukijassa tai Dropboxin selainnäkymässä.
• j ja k – Lähes aina käytössä näppäiminä, joilla selataan sivulla olevia kohteita ylös tai alas, seuraavaan tai edelliseen. Esimerkiksi Facebookin kotisivulla painamalla j selain kohdentaa ensimmäiseen ja lisäpainallukset aina seuraavaan tilapäivitykseen.

Muutama palvelukohtainen komento

Facebook

• p – Post, tee tilapäivitys
• l – Like, tykkää valitusta julkaisusta
• o – Open, avaa valitun julkaisun linkki tai muu liite
• c – Comment, kommentoi valittua julkaisua

Facebookin osalta olen havainnut, että näppäinkomennot eivät ikävä kyllä toimi käyttäjien ja sivujen aikajanoilla.

Twitter

• n – New, tee uusi twiitti
• l – Like, tykkää valitusta twiitistä
• t – Retweet, uudelleentwiittaa valittuna oleva twiitti
• r – Reply, vastaa valittuna olevaan twiittiin

Yllä mainittujen yhden näppäimen komentojen lisäksi Facebookissa ja Twitterissä on käytössä näppäinyhdistelmiä, joiden avulla voi esimerkiksi siirtyä eri aikajanoille.

Itse koen näppäimillä navigoinnin miellyttäväksi, kun kädet voivat pysyä asemissaan eikä hiiren tai ohjainlevyn kurkotteluun ole tarvetta. Suosittelen kokeilemaan, eli suuntaa nettiselaimesi johonkin some-palveluun ja paina ?.

Tämä Lifehacker -blogin merkintä vinkkaa vaihtoehtoisia syötteenlukijoita ja tarjoaa ohjeet omien syötetilausten tallentamiseen ja siirtämiseen uuteen lukijaan: Google Reader Is Shutting Down; Here Are the Best Alternatives.

Kannattaa varmaankin etsiä vaihtoehtoinen ratkaisu hyvissä ajoin ennen varsinaista deadlinea.

Muutamia lukemia ja havaintoja Tarkkaamo-blogin tilastoista vuodelta 2012:

• 37826 vierailua (Visits) joista 6014 mobiilikäyttäjää (mukaanluettuna tabletit)
• 33720 uniikkia vierailua (Unique Visitors)
• 59223 avattua sivua (Pageviews)
• 1,57 avattua sivua/vierailu
• Keskimääräinen vierailuaika 1 minuutti 12 sekuntia
• 32633 vierailua hakukoneen kautta, 2155 viittausten kautta (eli linkit muualla verkossa) ja 3038 suoraa osumaa (direct traffic)
• Suosituin hakusana: twitter – 19099 osumaa
• Suosituin sivu: Twitter-opas vasta-alkajille 39660 sivunlatausta

Kävijämäärät ovat varsin huomattavat suhteutettuna blogin vaatimattomaan aktiivisuuteen, mutta lukemat perustavat lähes kokonaan yhden blogimerkinnän suosioon ja hyvään hakukonenäkyvyyteen. Tyypillinen Tarkkaamon vierailija tulee sivustolle etsiessään Twitter-ohjeita, päätyy oppaaseen ja sen luettuaan poistuu sivustolta. Muut jutut jäävät varsin vähälle huomiolle, vaikka blogilla on myös jonkin verran RSS-tilaajia, joiden lukukäyttäytyminen ei Google Analyticsissä tule esiin. Jatkukoon toiminta omalla painollaan, kuten tähänkin saakka.

Tapa 1. Esityksen osoitteen muokkaaminen

Tässä on Google Docsilla tehdyn esityksen normaalimuotoinen osoite:

https://docs.google.com/present/view?id=dckvdhb6_184crw5mqdp

Linkin takaa aukeaa esitys koko selaimen ikkunan kokoisena. Voit selata esitystä esimerkiksi nuolinäppäimillä, ja ikkunan alalaidassa olevasta valikosta voit asettaa sen toistumaan automaattisesti:

Presentaatiotyökalun oletuskesto per dia on 3 sekuntia. Voit muuttaa kestoa muokkaamalla esityksen osoitetta seuraavasti:

https://docs.google.com/present/view?id=dckvdhb6_184crw5mqdp&interval=20

Osoitteen perään lisättiin siis merkkijono &interval=20 – tämän määrityksen kera avatun esityksen diat vaihtuva 20 sekunnin välein, ja lukuarvoa muuttamalla voit myös valita dioille jonkin muun keston. Linkki kannattaa tallentaa esimerkiksi Bit.ly -linkinlyhennyspalvelulla muistiin, niin löydät sen aina, kun käsillä on selain ja nettiyhteys.

Tapa 2. Upototuskoodin kautta

Kun menet Google Docs -esityksen julkaisu- / jakamisasetuksiin:

on sinulla valittavanasi oletusarvoja diaesityksen automaattitoistolle:

Kuten huomaat, Pecha Kuchan 20 sekunnin arvo puuttuu listalta, joten valitse jokin muu kuin 3 sekunnin oletusarvo, jolloin saat upotuslinkkiin ja esityksen suoraan linkkiin näkyviin tuon tutun parametrin &interval=. Jälleen voit muokata numeroarvon haluamaksesi, eli Pecha Kuchan tapauksessa 20 sekunniksi.

Google Web Fonts tarjoaa erinomaisen fonttiselaimen, jonka avulla on mahdollista selata lähes kahtasataa vapasti käytettävää fonttia.

Fonttikirjastosta voi valita suosikkifontteja omaan kokoelmaansa ja fonttien käyttäminen omilla www-sivuilla on helppoa. Fontti liitetään sivulle yhdellä <head> -osioon määriteltävällä linkillä, CSS-importilla tai Javascriptillä.

Kokelin tekniikkaa omalla käyntikorttisivullani ja se tuntuu toimivan oikein mukavasti. Käyttöönotto meni näin:

Googlen Web-fonttien käyttöönotto

Ensiksi etsin fonttiselaimella sopivan fontin, jonka upotuslinkin lisäsin sivun <head> -osioon:

<head> 
<link href='http://fonts.googleapis.com/css?family=Quattrocento&v2' rel='stylesheet' type='text/css'>

Sen jälkeen lisäsin fontin sivun CSS-määrityksiin:

font-family: 'Quattrocento', georgia, serif;

Siinä kaikki :)

Luo itsellesi kaksi listaa, toinen kuluvan päivän tehtäville ja toinen yleiseksi tehtävävarastoksi. Tasks-listojen avulla on helppo siirtää tehtäviä listalta toiselle ja järjestellä niitä tarpeen mukaan. Voit myös myöhemmin katsoa päiväkohtaisesti, mitä töitä olet milloinkin tehnyt.

Waven kritiikkiä löytyy verkosta runsain mitoin. Harto Pönkän testiraportista selviää hyvin palvelun monimutkaisuus. Lyhyesti sanottuna Wave on niin vaikeasti hahmotettava, ettei se löydä paikkaansa uutena toimintavälineenä esimerkiksi sähköpostin tilalla.

Google on merkillinen yritys. Se tuottaa mielikuvituksellisia ja mittavia palveluja, jotka tuntuvat välillä tieteiskirjojen utopioilta. Myös Wave oli visio, konsepti uudesta viestintämallista, joka rakennettiin ”valmiiksi” ja tarjottiin käyttäjille. Innovaatioita tehtäessä on vaikeinta nähdä – tai aavistaa – riittävän kauas nykytilan taakse ja löytää aidosti uusia ideoita. Yleensä käy niin, että ideoidaan pieniä parannuksia nykyiseen ja toteutusvaiheessa pudotaan vielä puoliväliin siitä, mihin tähdättiin. Wave sen sijaan oli jotain aivan uutta, se hylkäsi nykyiset kaavat ja haki uusia vaihtoehtoja. Käyttäjille tämä tarkoitti liian suurta muutosta ja vaikeuksia omaksua palvelua osaksi omaa toimintaa. Googlelle se tarkoitti vaikeaa päätöstä palvelun tulevaisuudesta.

Voin kuvitella, että kaiken panostuksen ja hypettämisen jälkeen ei lopettamispäätös ollut helppo. Se kuitenkin oli tulevaisuuden kannalta tärkeä ja välttämätön päätös. Jossain vaiheessa on myönnettävä asian tila eikä jatkaa väkisin oman näkemyksen tiellä. Kun on luotu uutta, mutta menestystä ei tule, pitää panokset siirtää johonkin muuhun. Lopettamisesta jää kuitenkin jäljelle kokemusta, osaamista ja uusia mahdollisuuksia muiden palvelujen ja tuotteiden kehittämiseen. Waven myötä syntyneitä ideoita tullaan varmasti hyödyntämään muissa Googlen tuotteissa. Esimerkiksi Buzz-palvelun reaaliaikaiset ominaisuudet tuntuvat kovin tutuilta Waven jälkeen.

Seuraavaksi jääkin mietityttämään Buzzin tulevaisuus. Se on Googlen panostus mikroblogien ja statuspäivitysten maailmaan, jolla on paljon käyttäjiä Gmail-integraation ansiosta, mutta vastaako sen aktiivisuus sitä, mihin Google on pyrkinyt? Voiko sitä kehittää Twitterin ja Facebookin kanssa kilpailevaksi palveluksi? Itse en pysty sitä näkemään, mutta Googlella varmasti riittää yllätyksiä tulevaisuudessakin.