Muistelimme lyhyesti eri kehitystöitä, projekteja ja hankevalmisteluja, joita tässä koulutuksen aikana olen tehnyt. Olimme tyytyväisiä toteutuneisiin asioihin ja näimme myös oppimista ja kehitystä tapahtuneen.

Näillä näkymin tutkintoni alkaa olla valmis sen jälkeen, kun kokoan vielä tuotekehitystyön toteutus -osioon näyttöaineistot kaikista osa-alueista.

Koulutus on ollut varsin mainio mahdollisuus oman työskentelyn ja osaamisen arvioimiseen. Tänne Tarkkaamo-blogiin olen tehnyt muistiinpanoja ja koosteita lähiopetuspäivistä ja kehitystöistä omaan DigiEAT-kategoriaan, joita näkyy toistaiseksi kertyneen parisenkymmentä.

Suosikkini lähipäivistä tekemieni merkintöjen joukosta ovat Lean ja jatkuva parantaminen, Palvelujen tuotteistamisesta ja Tuotekehitys ja immateriaalioikeudet.

Asiasisältöjen lisäksi koulutuksen aikana on ollut antoisaa tutustua muihin metropolialaisiin kehittäjiin, joten loppupuntaroinnissa koulutuksen anti asettuu tukevasti plussan puolelle.

Distanssi-hankkeessa toteutamme keväällä 2016 avoimen verkkokurssin, ja olen mukana suunnittelemassa ja rakentamassa kurssitoteutusta. Tulemme hyödyntämään suunnittelussa australialaisen Gilly Salmonin kehittämää Carpe Diem -suunnittelumenetelmää. Kurssialustoina tulemme todennäköisesti käyttämään Blackboard Inc:n Moodlerooms ja Open Education -alustoja. Paljon kehitettävää siis riittää.

Toinen ajankohtainen kehitysprojekti on Central Baltic -rahoitusohjelmaan liittyvän projektin valmistelu. Valmistelemme kokonaisuutta Turun ammattikorkeakoulun kanssa ja tavoitteena on saada mukaan partnereita Virosta, Latviasta ja Ruotsista. Valmistelussa hyödynnetään runsaasti verkkovälineitä, esimerkiksi Adobe Connect -videoneuvottelua etäkokouksissa ja Google Drive -palvelua yhteisten dokumenttien työstämisessä.

Juhanan kanssa käydyssä arivointikeskustelussa totesimme, että tuotekehittäjän erikoisammattitutkinnon näkökulmasta osaamistavoitteet etenevät hyvällä vauhdilla.

• Lataa kirja: Avoin meditaatio (PDF 455KB)

Kun aloitan meditoinnin, hakeudun rauhalliseen paikkaan, istuudun meditaatiotyynylleni ja suljen silmäni. Istun aloillani ja minulla on aikomus meditoida.

Avoimen meditaation keskeinen teema on vapautuminen erilaisista säännöistä ja ohjenuorista, jotka ovat ominaisia monille meditointityyleille. Kirjassa Kokkonen käy avoimesti läpi omia kokemuksiaan kaavamaisesta harjoittamisesta, joissa tiettyjen tarkasti määriteltyjen rutiinien toistamisella tavoitellaan edistymistä harjoituksen tiellä.

Vähitellen tapahtutta kyseenalaistamista ja pohdiskelua on kiinnostava lukea. Kokkonen käyttää ymmärrettävää kieltä ilman mystiikkaa ja henkeviä käsitteitä. Omalta kohdaltani kirjassa kuvattu muutos kohti harjoittamista, jossa huomio ulkoa annettuja ohjeita ja kaavoja kohtaan siirtyy omiin kokemuksiin ja havaintoihin, tuntuu vapauttavalta ja järkeenkäyvältä. Myös kuvaukset harjoituksen vaikutuksista muuhun elämään kaikkine arkisine kommelluksineen tekevät meditoinnista helposti lähetyttävää ja elämässä kiinni olevaa toimintaa.

Jos meditaatio on vain väline, jolla tähdätään jonkin elämän osa-alueen tai sisäisen ominaisuuden parantamiseen, sen yhteys arkeen katkeaa.

En itse harjoita meditaatiota, mutta tämän kirjan lähestymistapa tuntuu sopivalta, jos haluan aloittaa. Lisäksi tunnistan kirjan kokemuksissa yhtymäkohtia muihin elämänalueisiin, joissa ulkopuolelta annetut ohjeet ja ihanteet ja niitä kohti pyrkiminen aiheuttavat ahdistusta ja epäonnistumisen tuntemuksia. Kenties avoimen meditaation ajatuksia voisi soveltaa vaikkapa kuntoiluun ja liikuntaharrastuksiin, joissa tavoitteet ja pakonomainen suorittaminen voivat johtaa motivaation hiipumiseen ja itsesyytköksiin.

Suosittelen kirjaa kaikille uteliaille, joita kiinnostaa itseensä tutustuminen.

Lisätietoja

• Avoinmeditaatio.fi

Kuinka opitaan rakentamaan tietoa yhdessä toisten kanssa toimien? Juhanan Metakoulussa on mainioita ”oppiaineita” ja ehdotuksia taidoiksi, joita olisi hyvä vahvistaa.

Kirjassa on mikroartikkelimuotoon kirjoitettuja sosiaalisen median hyötykäyttöä ja haasteita avaavia näkökulmia.

Osallistuin kirjaan kahdella artikkelilla, joista toinen kuvaa wikin käyttöä Metropolia Ammattikorkeakoulun hallinnoimassa VOIMAA-hankkeessa ja toinen jalkautumista organisaation omista verkkotyökaluista julkisten sosiaalisen median palvelujen pariin.

• Lataa kirja PDF-muodossa: http://bit.ly/voihanwiki.

Katso myös muut Metropolian mikrokirjat: http://mikrokirjat.metropolia.fi/.

Kirja käsittelee avointa suunnittelua kokemusten ja tapausesimerkkien kautta.

• Lataa kirja pdf-muodossa:
  http://bit.ly/opetuksenavoinsuunnittelu.

Katso myös:
http://mikrokirjat.metropolia.fi/

Toivottavasti kirja herättää ajatuksia ja keskustelua.