Muistelimme lyhyesti eri kehitystöitä, projekteja ja hankevalmisteluja, joita tässä koulutuksen aikana olen tehnyt. Olimme tyytyväisiä toteutuneisiin asioihin ja näimme myös oppimista ja kehitystä tapahtuneen.

Näillä näkymin tutkintoni alkaa olla valmis sen jälkeen, kun kokoan vielä tuotekehitystyön toteutus -osioon näyttöaineistot kaikista osa-alueista.

Koulutus on ollut varsin mainio mahdollisuus oman työskentelyn ja osaamisen arvioimiseen. Tänne Tarkkaamo-blogiin olen tehnyt muistiinpanoja ja koosteita lähiopetuspäivistä ja kehitystöistä omaan DigiEAT-kategoriaan, joita näkyy toistaiseksi kertyneen parisenkymmentä.

Suosikkini lähipäivistä tekemieni merkintöjen joukosta ovat Lean ja jatkuva parantaminen, Palvelujen tuotteistamisesta ja Tuotekehitys ja immateriaalioikeudet.

Asiasisältöjen lisäksi koulutuksen aikana on ollut antoisaa tutustua muihin metropolialaisiin kehittäjiin, joten loppupuntaroinnissa koulutuksen anti asettuu tukevasti plussan puolelle.

Ossi Luoto – Mikä saa meidät toimimaan yhdessä?

Ossi Luoto kertoi kokemuksiaan siitä, kuinka monista toimijoista rakentuvat projektitiimit saadaan toimimaan yhdessä. Hyvä kiteytys Ossin puheenvuorossa oli se, että lähtökohtana täytyy olla kohderyhmä ja aito tarve, josta syntyy tavoite. Sen jälkeen mietitään, mitä ja miten tehdään:

1. Kenelle – Lähtökohta
   • Kohderyhmät
2. Miksi – Tavoite
   • Tarpeet, toiveet
3. Mitä ja Miten – Tehtävä
   • Valitut teot
   • Ohjeet, tavat tehdä ja toimia

Ossin esityksen jälkeen kuulimme tapausesimerkkejä Vantaalta:

Matti Luhtala, SmartLab Vantaa

SmartLab Vantaa on hyödyntänyt muun muassa erilaisia luovia menetelmiä, kuten design-pelit, experience-prototyypit, sarjakuvat, draama-menetelmät sekä klikkailtavat prototyypit ja vuorovaikutteiset demot, käyttäjähtöisen suunnittelun tukena (SmartLab Vantaa).

SmartLabin arvot kiteyttävät mielestäni hyvin käyttäjälähtöisen suunnittelun eri puolia:

Osalliset suunnittelijoina
Projektin osalliset, kuten kuntapalveluista vastaavat ja palveluiden loppukäyttäjät ovat mukana kaikissa suunnitteluvaiheissa.

Design-materiaalit
Suunnittelussa tärkeää on päästä muokkaamaan palveluiden muotoa aistillisuuden kautta. Siten esimerkiksi värit, muoto, ääni, tuntuma, pintaus jne. sekä algoritmit, avoin data, sovellukset ja järjestelmät ovat materiaaleja, jotka antavat muodon prototyypille.

Konkretia
Kaikista vaiheista syntyy konkreettinen tuotos. Luonnokset, konseptit, prototyypit ja prosessimallit mahdollistavat tuotoksien arvioinnin ja muokkaamisen.

Design-empatia
Empatian keinoin voidaan asettua toisen asemaan ja ymmärtää sitä kautta osallistujien toiveet design-prosessin aikana.

Esteettinen kokemus
Tarjoaa linssin tarkastella tekemistä ja tuotoksia.

SmartLab Vantaa

Tällaiset selkeät tiivistykset ovat mukavia herättelyjä arjen puurtamisen lomassa.

Metropolian tuotekehittäjät kokoontuivat jälleen Metropolian Tavi-talolle eli Vanhankaupunginkosken partaalle 1. ja 2. kehittäjäaallon yhteiseen lähipäivään. Päivän tarkoituksena oli tehdä katsaus jokaisen kehittäjän tilanteeseen ja jatkosuunnitelmiin.

Aluksi pohdittiin muutaman hengen ryhmässä maailman suuria muutoksia, eli millaisia mullistuksia tai trendejä on käynnissä? Ryhmämme puhui energiatekniikasta, digitalisaatiosta ja luonnonvarojen ylikäytöstä. Seuraavaksi Tamoran Jaana jatkoi samoista aiheista, kertoili omia näkemyksiään maailman tilasta. Lounaan jälkeen saimme esityksen Metropolian tulevaisuuden suunnitelmista liiketoiminnan kehittämisen osalta.

Tuotekehittäjien kehitystöitä

Suuri osa päivästä kului osallistujien kehitysprojektien etenemiseen. Osasta löytyy tietoa verkosta, osasta ei. Tässä pieni kooste:

• Big History
• MobiDent -sovellus
• Customized Education and Training
• Lähiesimiestyön ammattilaiseksi / Lähiesimiestyö
• Distanssi (oma projektini)
• Digitaaliset työkalut opettajan arkeen

Lisäksi muitakin esittelyjä ja pohdintoja. Omalla kohdallani seuraava vaihe tutkinnossa olisi näyttöaineistojen viimeistely, koska niitä alkaa olla riittävästi. Luulen, että muuten tämä koulutus alkaa osaltani olla melko selvä.

Aiheena tänään aamupäivällä on asiakkuuksien johtaminen ja vetäjänä Kirsi Parviainen Tamora Oy:stä. Kirjasin joitain hajahuomioita ja avainsanoja muistiin.

Osallistujien toiveita, asiakkuuksien johtamisen kiperät kysymykset ammattikorkeakouluissa:

• Miten asiakasjatkumot hoidetaan, miten asiakkaita hankitaan ja miten asiakkuutta pidetään yllä.
• Miten asiakkuudet määritellään.
• CRM, Customer Relationship Management -työkalu ja tätä sivuten segmentointi, kuka vastaa mistäkin, ketkä ovat yhteyshenkilöt, kuka omistaa asiakkuuden ja niin edelleen.
• Koulutusvientiin liittyen asiakas on kaukana ja kulttuurit eroavat, tuo lisähaasteita asiakkuuksien hallintaan.

Mikä ratkaisee voittajan?

Markkinointi, asiakaskokemus, sijainti, monialaisuus, tuotesisältöjen tuntemus, osaaminen, koulutus.

• Tuote – Tuotteen täytyy olla hyvä ja kilpailukykyinen. Mutta pelkkä tuote ei riitä pitkälle.
• Hinta – Jos vahvimmaksi kilpailutekijäksi otetaan hinta, tehdään pitkän aikavälin päätös, joka edellyttää toiminnan tehostamista ja yleensä suurta pääomaa taustalle.
• Asiakkuus – Huomioidaan asiakasta, oikeat asiat oikeaan aikaan, rakennetaan asiakasuhdetta pitkäjänteisesti.

Markkinaosuus ja asiakasosuus

• Markkinaosuus – Kuinka suuri on osuutemme toimialan kokonaismarkkinoista.
• Asiakasosuus – Kuinka suuri osa asiakkaan meidän toimialaamme käyttämistä varoista tulee meidän yrityksellemme.

On halvempaa kasvattaa olemassa olevaa asiakkuutta kuin hankkia uusia asiakkaita. Asiakasosuuden lisääminen edellyttää vuoropuhelua asiakkaan kanssa, asiakkuuden hoitajalla on tässä keskeinen rooli.

Mikä on asiakkuus?

Keskustelua asiakkaan määrittelystä ammattikorkeakouluympäristössä. Asiakkaita ovat ainakin opiskelijat ja täydennyskoulutettavat. Ammattikorkeakoulujen rahoitusmalli edellyttää, että esimerkiksi opiskelijoista täytyy pitää hyvää huolta koko ”asiakassuhteen” ajan.

Näkökulma muuttuu

Perinteisesti lähdetään ajattelemaan tuotantolähtöisesti, eli mietitään, mitä resursseja meillä on ja mitä niiden puitteissa pystytään tekemään.

Asiakuuslähtöisen palvelun näkökulma lähtee asiakkaasta:

1. Ketkä ovat asiakkaitamme ja mikä heidän tilanteensa on? Mistä heille olisi hyötyä?
2. Seuraavaksi rakennetaan prosessit ja pohditaan tarvittavat resurssit
3. Ja lopuksi edellisten pohjalta rakennetaan sopivat palvelut ja ratkaisut.

Luonnollisesti matkalla rytisee – asiakkaiden tarpeiden, omien prosessien ja resurssien sekä palvelutuotannen ja ratkaisujen yhteensovittaminen on haastavaa.

Asiakaslähtöiset palvelut kehitetään yhdessä asiakkaan kanssa.

Tuote – palvelu – käyttäjäkokemus, miten asiakaat saadaan mukaan?

Millaiset asiakkaat ovat organisaatiolle arvokkaita

Kannattavat, pitkäikäiset, kansainväliset, monipuoliset ja niin edelleen. 20/80 sääntö.

Asiakkuuksien ryhmittely ei ole itsetarkoitus.

Sen tarkoitus on auttaa meitä resurssien kohdentamisessa sekä palvelujen ja toimintatapojen kehittämisessä.

Mihin käytämme uusasiakashankinnan resurssit? Se on tuhannen taalan kysymys. Eli pitää osata lähestyä ja kohdistaa resurssit niihin potentiaalisiin asiakkaisiin, joiden kanssa hyvä asiakassuhde on todennäköisin.

Asiakkuuksien johtamisessa keskeistä on systemaattinen, jatkuva kehittäminen.

Asiakkuuden elinkaari

1. Tunnistaminen – Valitaan kiinnostavat
2. Alkumetrit – Ensiaskeleet ja -kokemus
3. Jatkuva kehittäminen – Motivaatio, kiinnostus
4. Loppumetrit – Paluukynnys matalaksi

Luja, kestävä asiakassuhde rakentuu sitoutumisesta ja sidoksista.

Sitoutuminen on

• asennetta
• tunnetta
• yhteistä arvomaailmaa
• luottamusta

Sidokset ovat

• sopimuksia
• osaamista
• sijaintia
• yhteisiä prosesseja
• kattavaa palvelutarjoomaa

Omia tunnelmia

Asiassa liikuttiin melko yleisellä tasolla, mutta ihan hyvää herättelyä tämä oli, kun harvemmin tulee näin perusteellisesti asiakkuuksia ajateltua. Erittäin hyvä ja osaava kouluttaja.

Immateriaalioikeusjärjestelmä Suomessa

Alkuun pieni ryhmätyö, mitkä ovat Metropolian kolme keskeistä pointtia immateriaalioikeuksiin? Esimerkiksi työsuhdekeksinnöt, opiskelijoiden IPR-juridiikka, tutkimushankkeiden IPR-asiat.

Mitä immateriaalioikeudet ovat?

• Immateriaalioikeudet = Intellectual Property Rights
  • Industrial Property Rights = teollisoikeudet
  • Intellectual Property = aineeton omaisuus

IPR:t ovat jälkiteollisen tietoyhteiskunnan keskeinen tuotannontekijä, ne turvaavat tuotekehitystä ja investointeja. Kielto-oikeuksia. Kannustavat luovaan työhön – korvaus oikeudenhaltijalle. Tietoyhteiskunta on lisännyt IPR:n määrää. Tiedonjakamisen helppous ja globalisaatio ovat haastaneet IPR-järjestelmän.

• Sopimukset
  • Tekijänoikeudet
  • Tavaramerkit
  • Patentit
  • Know-How
  • Liikesalaisuudet
  • Mallisuoja
  • Toiminimi
  • Domain-nimet

Immateriaalioikeusjärjestelmän keskeiset teemat

1. Oikeuksien identifiointi ja hankkiminen
2. Oikeuksien suojaaminen – Esimerkiksi mallisuoja ja patentti edellyttävät aktiivista toimintaa. Tekijänoikeus syntyy automaattisesti.
3. Oikeuksien hyödyntäminen – Esimerkiksi patentoidun keksinnön markkinoille saattaminen, kirjan oikeuksien myyminen.
4. Oikeuksien puolustaminen – Esimerkiksi patenttiloukkauksen riitauttaminen ja korvausten hakeminen oikeusteitse.

Patentti

Yksinoikeus keksinnön ammattimaiseen käyttöön, valmistukseen, tuontiin, myyntiin ja vuokraukseen.

• Suojan kohteena uusi ja ennalta arvaamaton ratkaisu tekniseen ongelmaan
• Edellytyksenä
  • Uutuus
  • Ennalta arvaamattomuus/keksinnöllisyys
  • Teollinen hyödynnettävyys
• Suoja hakemuspäivästä – patentoitu keksintö on julkinen – käsittely noin 2 vuotta

Patentin suojaus

• Identifiointi
• Patenttihakemus PHR:lle – 18 kuukauden salassapito
• Hakemuksen käsittely: muotoseikat, uutuus, keksinnöllisyys, ratkaisu (myöntö/hylkäys)
• Väiteaika 9 kuukautta patentin myöntämisestä – patentin mahdollinen rajoittaminen
• Voimassa 20 vuotta hakemuspäivästä
• Ylläpitomaksu on maksettava, muuten patentti raukeaa
• KV-suojauksen mekanismi on samanlainen (PPH-sopimukset)

Hyödyllisyysmalli

• Pikku patentti – patentin kaltainen kielto-oikeus
• Ei edellytä keksinnöltä keksinnöllisyyttä – tutkimus vain muodollinen
• Aueellisesti rajallinen
• Voimassa enintään 10 vuotta (4+4+2) hakemuspäivästä
• Kuulutus ja merkintä hyödyllisyysmallirekisteriin
• Voidaan hakea rinnakkain patentin kanssa

Tavaramerkki

Tavaramerkki on yksinoikeus kieltää muita käyttämästä sekoitettavissa olevaa kuviota, sanaa, ääntä, väriä ja niin edelleen tavaroiden tai palveluiden tunnuksena.

• Suoja edellytää vakiintumista tai rekisteröimistä
• Rekisteröinnin edellytyksenä erottamiskyky
  • Kuvailevat laji- tai laatusanat eivät kelpaa tavaramerkiksi
• Merkki ei saa olla sekoitettavissa toiseen tavaramerkkiin
• Merkki ei saa olla harhaanjohtava
• Teknisiä ominaisuuksia ei voi suojata
• Ei saa loukata toisen tekijänoikeutta, toiminimeä, mallioikeutta tai teoksen nimeä
• Rekisteröidään tavara-/palveluluokittain (45 kpl)
• Suoja-aika 10 vuotta, uusittavissa ikuisesti
• Suoja on alueellista
• Suojan voi menettää yleisyyden vuoksi (esimerkiksi Turvaura, Heteka ja niin edelleen)

Tekijänoikeus

• Syntyy automaattisesti teoksen syntyhetkellä
• Syntyy teoksen tekijälle
• Ei vaadi rekisteröintiä
• Suoja-aika on 70 vuotta tekijän kuolemasta
• Lähioikeuksien suoja-ajat ovat poikkeavia
• Sisältötuotteiden keskeinen suojamuoto

Tekijänoikeuslaista löytyvät muun muassa taloudelliset ja moraaliset oikeudet ja muut aiheeseen liittyvät seikat kuten esimerkiksi tekijänoikeuden rajoitukset.

Tauko

Mallioikeus

Mallina voidaan suojata tuotteen tai sen osan ulkomuoto (koristelu, linjat, värit, muoto, pinta, materiaali). Teollisen muotoilun tärkein suojausmetodi.

• Konkreettinen tavara tai sen osa – esimerkiksi sämpylä tai kahvikupin korva
• Erottamisvaatimus – kokonaisarvio
• Suojataan yksinoikeus mallin kaupalliseen käyttöön
• Ei suojaa teknisiä ratkaisuja

Lisää aiheesta esimerkiksi tältä PRH:n Mallioikeus pähkinänkuoressa -sivulta.

Mallioikeuden suojaaminen

• Hakemus PRH:lle
• Myönnetään, jos malli on uusi ja yksilöllinen (ei saa olla tullut julkiseksi – kuitenkin 12 kk grace period ennen hakemuksen tekoa)
• Voimassa enintään 25 vuotta hakemuspäivästä

Uusittava 5 vuoden välein

Työsuhdekeksintölaki

• Työsuhdekeksintölain soveltaminen
  • Työ- tai virkasuhde
  • Patentoitavissa olevat keksinnöt
  • Työnantajan toimialaan liittyvää
• Työntekijän velvollisuus ilmoittaa keksinnöstä
• Työnantajan velvollisuus maksaa kohtuullinen korvaus, jos keksintö tulee käyttöön
• Sisäiset ohjeet
• Työsuhdekeksintölautakunta

Muut immateriaalioikeudet ja työsuhde

Ainoastaan tietokoneohjelmat, tietokannat ja näihin liittyvät aineistot siirtyvät oletusarvoisesti työnantajalle. Muilta osin asiat edellyttävät sopimista. Jos ei sovita erikseen, on työnantajalla käyttöoikeus.

Runsasta keskustelua opettajien tuottamien opetusmateriaalien käyttöoikeuksista, eli jos opettaja työajalla tekee kurssin opetusmateriaalia, onko työnantajalla oikeus käyttää materiaaleja? On olemassa kulttuuri, että ainakin osa opettajista pitää kiinni omista materiaaleistaan. Onnin mukaan kuitenkin on niin, että jos asiasta ei ole erikseen sovittu, on työnantajalla oikeus käyttää materiaaleja.

Know-how ja liikesalaisuudet

• Laki sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa, Työsopimuslaki ja Rikoslaki sääntelevät liike- ja ammattisalaisuuksien suojaa
• Suojan edellytyksenä todellinen salassapito, salassapitointressi ja taloudellinen arvo
• Salassapitosopimukset

Keskusteltiin muun muassa opinnäytetöiden julkisuudesta sekä osittaisesta salaamisesta muun muassa liikesalaisuuksien osalta.

Immateriaalioikeuksien siirtäminen

Tämä on se suurin maailma, eli oikeuksien siirtäminen ja bisneksen tekeminen immateriaalioikeuksien avulla.

Patentit, mallioikeudet ja tekijänoikeudet ja niin edelleen ovat siirrettävissä sopimuksella:

• Kokonaisluovutus – kauppa oikeuksista
• Osittaisluovutus lisenssisopimuksella
  • Ekslusiivinen – ei-eksklusiivinen
  • Ajallinen rajoitus
  • Toimiala/kohderajaus – mihin käyttöön?
  • Alueellinen rajoitus

Omia tunnelmia

Varsin asiallista kertausta immateriaalioikeuksiin liittyen. Ei varsinaisesti uusia tai yllättäviä asioita, mutta tärkeitä aiheita, joita on aina välillä hyvä palautella mieleen.

Lähtötilanteen määrittely

Lähtötilanteen arvioiminen on luonnollisesti oleellinen osa kehitystyötä. Tutkinnon näkökulmasta lähtötilanteen määrittelylle on asetettu seuraavat arviointikohteet ja kriteerit:

Tutkinnon osan suorittaja pystyy arvioimaan ennen tuotekehitystyön aloittamista siihen vaikuttavia tekijöitä, kuten yrityksen taloudellisen tilanteen, tuotannolliset resurssit ja työyhteisön voimavarat.
Tuotekehittäjän erikoisammattitutkinto 2008 (pdf)

Oma työni on viime vuosina painottunut erillisrahoituksella toteutettaviin projekteihin. Olen ollut valmistelemassa ainakin Euroopan sosiaalirahasto (ESR), Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), Interreg Baltic Sea Region, Interreg Central Baltic sekä Erasmus+ -hakuihin suunnattuja rahoitushakemuksia. Näiden rahoituskanavien toiminta on tarkoin säädeltyä ja hakujen aikataulut usein kireitä, mikä edellyttää nopeaa valmisteluun ryhtymistä. Hakuteknisesti käytössä on yleensä rahoittajan tarjoama hakujärjestelmä, johon projektihakemus kaikkine yksityiskohtineen ja liitteineen tallennetaan ennen haun määräaikaa.

Valmistelussa täytyy ensiksi tehdä päätös rahoitushakuun osallistumisesta. Päätöstä tehdessä on punnittava ainakin seuraavia asioita:

• Onko organisaatiollamme avautuneeseen rahoitushakuun sopivaa projekti-ideaa, joka vastaa rahoitusohjelman tavoitteisiin ja omiin kehittämistarpeisiimme? – Tämän arvioimiseksi on tutustuttava hakuohjelmaan ja ymmärrettävä sen tavoitteet sekä löydettävä omasta organisaatiosta projektille sopivat toteuttajat.
• Onko meillä resursseja hankevalmisteluun? – Kaikki edellä mainitut rahoituskanavat edellyttävät huolellista ja perinpohjaista valmistelua, mikä vaatii runsaasti työaikaa ja monipuolista osaamista.
• Onko meillä realistiset mahdollisuudet vastata rahoitusohjelman kriteereihin esimerkiksi alueellisen kattavuuden ja kumppaniverkostojen osalta? – Monet edellä mainitut rahoituskanavat edellyttävät kumppaniverkostoa, jossa täytyy olla mukana esimerkiksi oppilaitoksia ja yrityksiä useasta maasta.
• Riittääkö aika?

Jos jokin edellä mainittu ehto ei täyty, on epärealistista ajatella, että saataisiin aikaiseksi kilpailukykyinen hakemus.

Tavoitteiden asettaminen

Tutkinnon osan suorittaja osaa asettaa seuraavat realistiset tavoitteet ja ymmärtää tavoitteiden merkityksen tuotekehitystyön ohjaimina:

• tuotekehitystyön tavoite
• liiketoiminnan tavoite
• oman työskentelyn tavoite
• tavoiteaikataulu.

Tuotekehitystyön tavoite

Oppilaitoksen hankemaailman rahoitushakuvaiheessa kehitystyön tavoitteena on suunnitella projektikokonaisuus, joka vastaa organisaation kehitystarpeisiin ja tavoitteisiin sekä rahoitusohjelman tavoitteisiin niin, että projekti saa rahoituksen.

Näiden tavoitteiden myötä kehitystyön valmistelusta on muutakin hyötyä. On mahdollista esimerkiksi kartoittaa kehitystyön aihepiiriin liittyviä yhteistyötahoja, tuoda yhteen oman organisaation sisältä aihepiirin osaajia sekä peilata organisaation osaamista ulkopuolisten rahoittajien esittämiin kehittämistarpeisiin.

Liiketoiminnan tavoite

Liiketoiminnan näkökulma kehittämishankkeeseen tulee siihen asetettujen panosten ja tuotosten suhteesta. Suunnitelleluvaiheessa on luotettava, että projektissa syntyy sellaisia tuotoksia ja tuloksia, joista muodostuva arvo kompensoi projektiin sijoitetut panokset.

Valmisteluvaiheessa on huomioitava, että ulkopuolinen rahoitus on yleensä erittäin kilpailtua rahaa. On arvioitava valmisteluun kuluvat resurssit ja valmistauduttava siihen, että suurin osa rahoitushakemuksista ei saa myönteistä päätöstä. Tästä syystä hanketoiminnan tulisi olla järjestelmällistä, rahoituskanavia täytyy seurata järjestelmällisesti ja omaa kehittämistä täytyy ajatella kehittämisprojektilähtöisesti siten, että sopivan rahoitusmahdollisuuden auetessa voidaan projektiaihioiden joukosta valita idea, josta voidaan työstää hyvä hakemus.

Oman työskentelyn tavoite

Oman työskentelyn tavoite määräytyy yleensä valmistelutiimiä kootessa. Olen ollut mukana valmistelemassa projekteja, joissa oma osaamiseni on ollut keskeisessä sisällöllisessä osassa sekä projekteja, joissa en ole tuntenut varsinaista aihepiiriä, vaan olen vastannut valmistelun koordinoinnista ja etenemisestä.

Koska valmistelu on tiimityötä, sovitaan vastuut ja tavoitteet yleensä ensimmäisessä yhteisessä suunnittelupalaverissa. On hyvä kokoontua yhteen ja käydä läpi rahoitusohjelman painopisteet ja hakuprosessi sekä oman projektiaihion soveltuvuus ohjelmaan. Samalla voidaan pohtia mahdollisia kumppaneita, tarvittavia resursseja ja osaamista hakuprosessin tueksi. Tällaisen aloituspalaverin jälkeen jokaisella työhön osallistuvalla pitäisi olla selvillä oma rooli ja tavoite työskentelylleen.

Tavoiteaikataulu

Rahoitushakuihin osallistuttaessa täytyy aikatauluttaa valmistelu- ja hakuprosessi sekä varsinainen suunnitteilla oleva projekti. Hakuprosessissa aikataulutus on melko yksinkertaista; hakemuksen jättämiselle on jokin määräaika, johon mennessä hakemus täytyy jättää rahoittajan käsittelyyn. Määräaikaan suhtaudutaan yleensä hyvin tiukasti, eli myöhästyä ei saa yhtään. Olen itse joutunut opettelemaan määräajan merkitystä erehdyksen kautta, enkä toivo hukatun deadlinen kokemusta kenellekään.

Itselleni on helpointa rakentaa valmistelun tavoiteaikataulu käänteisesti määräajasta taaksepäin. Huomioitavia asioita ovat muun muassa:

• Budjetti voidaan lyödä lukkoon vasta sisällön ja toimenpiteiden sopimisen jälkeen
• Varsinaisen hakemuksen kirjoittamiseen kuluu runsaasti aikaa, kaikkien toteuttajien on osallistuttava hakemuksen työstämiseen ja kommentoimiseen
• Sisältö, toimenpiteet ja vastuut voidaan jakaa vasta, kun toteuttajakokoonpano on selvillä
• Kumppaneiden lähestymiseen, idean esittelyyn ja yhteisen näkemyksen löytämiseen kuluu aikaa

Lopuksi

Nämä olivat asioita, jotka melko yleisellä tasolla tulivat mieleeni kehitystyön valmisteluun liittyen. Tulen kuvaamaan asioita vielä lähemmin eri projektien kautta.

Tuotekehittäjän ammattitutkintoon liittyvä koulutuspäivä, rästikerta, jolla korvaan Metropolian koulutuskokonaisuudessa toisen lähipäivän poissaoloni. Mukana siis Kuntoutussäätiön tuotekehittäjien koulutuspäivässä. Päivän kouluttajana Asko Mononen, jota kiinnostaa kehittäminen laajalla skaalalla.

Alustusta, verkkomaailman muutokset ja sosiaalinen media

Miten maailma on muuttunut lähivuosina? Suurella osalla ihmisistä on älypuhelin. Tilastoja, Suomalaiset verkossa TNS Gallup NetTrack 2014 (pdf), katsottiin sivua 4 (löytyy myös uudempi setti: Tietoa suomalaisten internetin käytöstä TNS Gallup NetTrack 2015). Keskusteltiin yleisesti verkon käytöstä ja verkkopalveluista, Googlesta, päätelaitteista, verkkokaupoista jne.

Katsottiin listausta suosituista sosiaalisen median palveluista, Pinterest, Twitter, Facebook, Instagram, Google+, LinkedIn. Keskusteltiin palvelujen käyttötavoista ja esimerkiksi mainosten näyttölogiikasta, kuinka hyvin vaikkapa Facebook-mainokset osuvat maaliinsa.

Tätä kuvaa katsottiin myös, Social Technographics Ladder.

Katsottiin verkkomarkkinoinin trendejä: Sisältömarkkinointi, Big Data jne. Sisältömarkkinnoinista esimerkkeinä Varusteleka, Kubo ja Digitalist Network. Tubettajien esittelyä, mmiisas.

Keskustelua yksityisyydensuojasta Kuntoutussäätiön toiminnan ja asiakkaiden näkökulmasta. Polveilevaa keskustelua Kuntoutussäätiön ajankohtaisista asioista, myös menneestä, esimerkiksi varhaisesta verkkopalvelusta.

Katsottiin esimerkkinä autonrenkaisiin liittyen Vianorin palvelumuotoilua, jossa on asiakaslähtöisesti rakennettu ajanvarausprosessi ja nopea renkaanvaihtopalvelu. Periaatteessa yksinkertainen asia, mutta mietitty asiakkaan näkökulmasta päänvaivaa aiheuttaviin kohtiin ratkaisut.

Tauon jälkeen jakauduttiin ryhmiin pohtimaan jotain konkreettista asiakasprosessia. Tavoitteena kehäkuvio, jossa sisäkehällä prosessi asiakkaan näkökulmasta, ja sitten näkökulman vaihto organisaation prosesseihin, jotka merkittiin ulkokehälle.

Pääsin mukaan HR-porukkaan, jonka kanssa pohdimme uuden työntekijän työhöntulo- ja perehdytysprosessin parantamista. Pääsin astumaan kuvitteellisen, uuden työntekijän saappaisiin, kun pohdiskelimme, millaisia sudenkuoppia perehdytysprosessissa voi tulla eteen.

– Lounastauko –

Jatkettiin ryhmätöiden esittelyjä. Seuraavaksi käytiin läpi Hofsteden kultuurisia ulottuvuuksia. Hofsteden mukaan kulttuuriset erot voidaan määritellä muun muassa seuraavien ulottuvuuksien mukaan: valtaetäisyys, individualismi, maskuliinisuus, epävarmuuden välttämisen / sietäminen sekä pitkän tähtäimen orientaatio.

Hieman samasta näkökulmasta katsottiin eri sukupolvien välisiä eroja kommunikaatiossa ja työelämään suhtautumisessa. X-Y-Z-sukupolvet, maturistit ja Baby Boomerit:

Kehitysmenetelmät ja -työkalut

Katsottiin hieman ketterän kehityksen periaatteita ja ominaispiirteitä tämän kaavion pohjalta:

Keskusteltiin yhteiskunnan tilasta ketterän kehityksen näkökulmasta, esimerkiksi Sipilän hallituksen hallitusohjelma. Projektien vesiputousmallin ja ketterän mallin vertailua, miten rahaa palaa suhteessa projektin kulkuun.

Seuraavaksi vähän tarkemmin ketterää projektinvetoa, Scrum-menetelmän esittelyä. Hieman Trellon mahdollisuuksista Scrum-työkaluna. Keskustelua Scrumin mahdollisesta sopivuudesta Kuntoutussäätiön projekteihin. Miten esimerkiksi päästäisiin perinteisestä kokoustamismallista ketterämpään systeemiin? Sovellettua työlistaa voi käyttää myös henkilökohtaisena työvälineenä.

Projektinhallinnan kultainen kolmio: Scope – Resources – Schedule. Voidaan ajatella myös muodossa ”valitse näistä kaksi: hyvä, halpa, nopeasti”. Jos jokin muuttuu, vaikuttaa se myös kahteen muuhun.

Omien kehitysprojektien pohdintaa. Minunkin pitäisi varmaan päättää lopullisesti oma kehitysprojektini. Varmaankin se tulee liittymään Metropolian liiketoimintaan, eli MCreOn tarjottaviin koulutuksiin. Kuntoutussäätiöläisten projektit olivat kenties enemmän talon sisäisten prosessien ja toimintamallien kehittämistä. Keskustelua myös esimerkiksi sosiaalisen median viestintävastuista ja resurssien jakamisesta.

Etä- ja läsnätyö, sain kuulla 100 päivän kokeilusta, jossa Kuntoutussäätiön kehittäjätiimi testailee uutta tapaa tehdä työtä vapaammin ajasta ja paikasta riippumatta. Kun löytyy jokin ajankäytön raportoimiseen sopiva työkalu, homma otetaan kokeiluun.

Tunnelmia

Melko tuttuja asioita käsiteltiin. Oli virkistävää käydä vierailulla työyhteisössä, jonka ihmisiä ja työkulttuuria en tuntenut entuudestaan. Mukavaa porukkaa ja innokas kehittämisen meininki.

Kehittäjän mieli

Aamu alkoi Tamora Oy:n tuottamalla koulutussisällöllä. Kalle Michelsen puhui aiheenaan kehittäjän mieli.

Tietoyhteiskunnassa on tyhmää olla sanomatta, jos tietää jotain.

Pekka Himanen

Megatrendejä ja keskustelua taustalla kuva Future of Work -raportista:

Individualismi, moniarvoisuus ja teknologian jatkuva läsnäolo

Yksilön merkitys tulee lisääntymään. Tässä linkki tuotekehitykseen: Kenelle kehitetään? Perusidea on ”se on minun”. Tuotekehityksen näkökulmasta massatuotannon / skaalautuvuuden mahdollistava tuote, joka kuitenkin on räätälöity, henkilökohtainen.

Esimerkki ryhmästä: HOPS – on olemassa yleinen opetussuunnitelma, jonka jokainen opiskelija voi ”personoida” itselleen.

Tuntuma myös esimerkiksi työpaikkakoulutuksista: Ryhmälle suunniteltu koulutus aiheuttaa usein negatiivisia tuntemuksia, ”miksi minun pitää olla täällä?”, mutta jos tämä saataisiin muutettua siten, että jokainen koulutettava kokisi koulutuksen personoituna ja henkilökohtaisena.

Kuinka rikotaan massatilaisuuden tai -koulutuksen luonne?

Esimerkiksi verkkokoulutuspaketissa ei lähdetä tarjoamaan jotain valmiina olevaa pakettia, vaan lähdetään rakentamaan pakettia osallistujien tarpeen mukaan. Tärkeää on saumaton yhteistyö hyödynsaajan kanssa – Co-creation on vastakohta teknologiselle determinismille. Voidaan toteuttaa yksilöllisiä ratkaisuja.

Kommentti ryhmästä: Räätälöinnissä oleellista on opettajan kyky antaa palautetta – kaikki ”feikkiräätälöinti” alkaa jo ärsyttää. Esimerkiksi yrityksille tehtävissä koulutuksissa on esisijaisen tärkeää selvittää osallistujien taustatiedot ja tarpeet.

Tärkeää on tunne siitä, että palvelu on tuotettu ”minulle”, ihmisillä on tarve kokea olevansa uniikkeja. Esimerkiksi vanhuspalveluissa tämä näkyy ja tulee näkymään tulevaisuudessa.

Komentti ryhmästä: Tutor-toimintaan tarvittaisiin uusia malleja, joilla koulutusta räätälöidään paremmin opiskelijalle sopivaksi. Tätä on jo kokeiltukin, esimerkinä koulutusohjelma, jossa sama vastuuopettaja kulkee opiskelijan rinnalla koko 4 vuoden opintojen ajan.

Viittaus Future of Work -raportin sivulle 8:

Perinteisesti ajattelemme, että mikä on koulutuksen arvo? Kun käymme koulun ja saamme tutkinnon, mikä arvo sillä on? Individualismin trendin mukaisesti ihminen ajattelee kuitenkin eri tavalla: Mitä minä saan tästä koulutuksesta, miten tämä auttaa minua toteuttamaan itseäni ja miten tämä hyödyttää minua. Vaatimustaso kasvaa, halutaan, että jokainen oppitunti on arvokas ja hyödyllinen.

Kommentti ryhmästä: Tulevaisuudessa korostuvat metataidot, muutoksessa eläminen, itsensä johtaminen jne. Enää ei kouluteta vain esimerkiksi kirjanpitäjiä tai insinöörejä. Pitää kouluttaa ihmisiä, jotka näkevät itsensä kokonaisuuden osana ja osaavat toimia monialaisesti.

Tieteellisen työn tavoitteena on tuottaa uutta tietoa.

Kalle Michelsen

Miksi? – Tämä kysymys on avain motivaatioon. Vaikka ammattikorkeakouluopintojen tavoitteena on suurelta osin opetella olemassa olevaa tietoa, kannattaa aina välillä panna opiskelijat miettimään, miksi jokin asia on kuin se on tai tehdään kuten se tehdään!

Tauko

Kehittäjän mieli – kitetystä

Kehittäminen on oivaltamista, asioiden tekemistä uudella tavalla ja tiedon jakamista.

• Miksi kehittämistä tarvitaan?
• Muutos on ainoa pysyvä olotila
  • Ei kannata lähetä kehitystyöhän, jolla kuvitellaan pysäytettävän muutos
• Miten muutokseen suhtaudutaan
  • Muutosvastarinta ym.
• Miksi omaa työtä voidaan sopeuttaa muutokseen

There’s a way to do it better – Find it!

Thomas A. Edison

Millainen on innovatiivinen organisaatio

• Jatkuva kehittäminen työn keskiössä.
• Työntekijät kaikilla tasoilla pyrkivät koko ajan kehittämään omaa ja yhteistä työtä.
• Tuotekehitys ja kehittäminen ovat organisaation ylemmän johdon erityisessä suojeluksessa.
• Epäonnistumisen salliminen, epäonnistuminen on ”tulos” ei ”negatiivinen lopputulos”.
• Innovatiivisessa organisaatiossa pysähdytään miettimään ”mitä jos?” –kysymyksiä.

Kehittäminen on uskallusta ajatella toisin.

I will always choose a lazy person to do a difficult job … Because, he will find an easy way to do it.

Bill Gates

Kehittämisen tavoitteena on vähentää työtaakkaa ja vapauttaa resursseja muihin tehtäviin. Usein asenne kehittämiseen on, että se aiheuttaa ylimääräistä työtä, mutta asian pitäisi olla juuri päinvaistoin.

Kehittäminen on kykyä ja uskallusta ratkaista ongelmat.

Ongelmanratkaisun kuusi peruskiveä ovat Tahto, Tieto, Osaaminen, Jakaminen, Oivallus ja Palkitseminen.

Ongelmaa ei voi ratkaista samalla tasolla, jolla se on luotu.

Albert Einstein

Kehittäminen ei ole sitä, mitä teetä, vaan sitä, mitä näet.

Kehittäjäksi voi oppia, kukaan ei ole luonnostaan tuotekehittäjä. Se vaatii harjoittelua ja paneutumista. Liian usein havaitsemme ongelman, ja lähdemme suin päin korjaamaan asiaa, tekemään. Esimerkiksi alamme korjata pyörän rengasta, kunnes huomaamme, että irroittamamme osat ovat sekaisin emmekä saakaan sitä enää takaisin kokoon. Jos ensin näkisimme ongelman ja siihen liittyvät haasteet, voimme ottaa huomioon laajasti eri asiat ja tehdä homman hallitusti.

Runsasta ja polveilevaa keskustelua opintojen vaatimustasosta, voidaanko oppijalle ilmoittaa minimitaso, jolla hän voi opintonsa suorittaa. Voidaanko esimerkiksi huomioida elämäntilanne ja hyväksyä heikompi lopputulos, jos toimitaan korkeakoulussa, jota arvioidaan tulosten ja laadun perusteella?

Kehittäminen on jatkuva prosessi, jossa tekeminen on tärkeämpää kuin lopputulos.

Lounastauko

Rakenteista vapaa ubiikki oppiminen

Jaana Utti, Tamora Oy. Aluksi Jaana ja Tom Hagelberg esittelivät Tamoran käytössä olevaa videohaastattelujärjestelmää (Recruitby.net), jota yritys käyttää muun muassa rekrytoinnissa. Eilisen päivän tehtävänä oli tehdä järjestelmän avulla video, jossa kuvataan oman tuotekehitystyön ”etiäistä”.

Tuotekehitysetiäiset ja videohaastattelut

Videojärjestelmään liittyen sivuttiin työn muutosta, kun työtä yhä harvemmin tehdään tietyssä paikassa tiettynä aikana. Esimerkkinä Ylen hakema kuraattori (Ylen Aamu-tv tänään? (päivitys 31.8.2015: kyseessä ilmeisesti Yle FOLK -palveluun haetut kuraattorit)), jonka työtehtävänä olisi etsiä videoita ja muuta sisältöä jaettavaksi. Tehtävä, jota haettavassa ei välttämättä tarvita tietoja menneestä työhistoriasta, vaan visiota ja siitä, mitä ja miten henkilö aikoo tehtävän suorittaa. Vastaavaa ilmiötä voi Jaanan mukaan nähdä esimerkiksi blogimaailmassa, ei virkoja, ei työsuhteita.

Katsottiin hieman edellä mainittua rekryjärjestelmää ja kuultiin sen toiminnasta, kuinka esimerkiksi ensimmäisten videoiden perusteella karsitaan henkilöitä, joille lähetetään jatkokysymyksiä, ja kuinka haastatteluista jää arkistoon ja myöhemmin tarkasteltaviksi. Täsmennyksenä tuli ilmi, että rekrytointiprosessin jälkeen videot tuhotaan. Keskustelua heräsi muun muassa tietosuojaan liittyen.

Polveilevaa keskustelua muun muassa nuorten tapoihin käyttää kuva- ja ääniviesteja, Whatsapp– ja Snapchat-palveluja.

Katsottiin pari esimerkkivideota tuotekehittäjien tekemistä ”etiäisistä”. Jaanan vinkki: Älä lähde ratkaisemaan ongelmaa vaan kehitä jotain aivan uutta. Ryhmästä vinkkejä online-videon tekoon: Mikrofonin pitää olla hyvä, valaistus kuntoon, kamera jalustalle. Metropolian Leppävaaran toimipisteessä on myös opetusvideoiden tuottamiseen rakennettu studio. Mainittiin iPad opetuksessa Facebook-ryhmä. Videokeskusteluista innostuneina osa osallistujista lähti tekemään omaa ”etiäisvideotaan”.

Trellon harjoittelua

Harjoiteltiin Trellon käyttöä, jonka yhteisessä työtilassa kurssin asioita käsitellään. Trello-hierarkia: projekti/tila/tehtävä. Luotiin omalle etiäiselle projekti, jonne kolme tilaa: todo, doing ja done. Sitten todo-listaan ohjatusti pari tehtävää ja harjoiteltiin muiden käyttäjien kutsumista omaan projektiin.

Vaikuttavuus

Tehtiin Trelloon vaikuuttavuuskortit: ”Tee vaikuttavuus”. Korttiin pohjakuvaksi kaavio, jossa muistutetaan tavoitteista, joita tuotekehitystyön tulisi edistää:

• tietopääoma
• taloudellinen pääoma ja
• sosiaalinen pääoma

Kehitystyön pitäisi edistää ainakin yhtä näistä pääomista, ja missään tapauksessa se ei saa heikentää näistä mitään.

Aika-akseli: Tässä hetkessä, nopeita tuloksia, vuodessa, pitkällä aikavälillä.

Jotain hyötyjä pitäisi tulla heti. Esimerkiksi innostus, luottamus. Pitäisi myös nähdä vaikutuksia ja tavoitteita pidemmällä aikavälillä. Mikä muutos nykytilaan on saavutettu vuoden kuluttua? Peilattiin asioita Metropolian ja Metropolian liiketoiminnan tavoitteisiin

Tunnelmia

Aamupäivän osio oli varsin inspiroivaa asiaa tuotekehitykseen ja megatrendeihin liittyen. Yleisen tason ajatuksia, ideoita ja asioiden linkittämistä toisiinsa. Future of Work -raportti, johon asioita paljolti peilattiin, pitää kenties lukea kokonaan.

Iltapäivän osuus oli välillä vähän sekava, paljon puhetta monista asioista, paljon hyppelyä aiheesta toiseen. Trellon ohjatun harjoittelun koin vähän turhauttavana. Olen aiemmin kokeillut ja käyttänyt useita verkkopohjaisia projektinhallintajärjestelmiä erilaisissa tilanteissa, esimerkkeinä Basecamp, Asana, Kanbanflow ja Slack, ja näiden toimintaperiaatteet ovat kohtalaisen tuttuja. Trello-treenailussa hyödyllistä oli nähdä tehtävät, jotka osallistujien odotetaan tekevän sekä tutustua pikaisesti palvelun ominaisuuksiin. Videopalvelujen käsittely oli myös melko tuttua asiaa.

Kokonaisuutena varsin mukava ja hyödyllinen päivä. Kenties sellainen tuttu ongelma tällaisessa lähipäivässä on se, että asiaa tulee valtavasti, ja kun välillä mennään – mikä sinänsä on positiivista ja kannatettavaa – keskustelun vietävänä aiheesta toiseen, on päivän päätteeksi pää melko pyörällä. Iltapäivällä on jo vaikeuksia muistaa, mitä asioita aamupäivällä käsiteltiin. Mutta muistiinpanot, materiaalit ja lepo auttanevat saamaan päivän annin järjestykseen myöhemmin.

Lopuksi vielä havainto viimeisen, osallistujien fiiliksiä käsittelevän puheenvuoro-osuuden hyödyllisyydestä: Kun ihmiset kertoivat tuntemuksiaan ja suunnitelmiaan ja muut tarttuivat niihin, alkoivat yhteiset intressit ja verkostot rakentua. Ehkä tällaista löyhempää keskustelua voisi ujuttaa vastaaviin koulutuspäiviin enemmänkin. Tai kenties tämän syntyminen juuri vaati sen alkurutistuksen, jonka aikana kovin terä ja itsekritiikki hiottiin tainnoksiin

Muita asioita

Tuotekehittäjän erikoisammattitutkinnon suorittajille on tarjolla Kehittäjäkahvila joka kuukauden 1. keskiviikko klo 14 alkaen. Osoite: Hietalahdenranta 11.

Taustatietoja

Muutamia keskeisiä linkkejä, aikatauluja ja lisätietoja tutkinnon suorittamiseen liittyen:

• Koulutus etenee Metropolian tuotekehittäjät -blogin tahdissa.
  • Ensimmäisen päivän muistiinpanot.
• Metropolian tuotekehittäjät -Pinterest-tili.
• MetropolianTK -Twitter-tili.

Päivän kulkua

Tämän DigiEAT:n Sisällöllisestä koulutuksesta vastaa Tamora Oy, ja aamupäivällä toimitusjohtaja Jaana Utti piti esityksen avoimesta digitaalisesta maailmasta. Esityksessä käytiin läpi työelämän tilannetta ja digitalisaation aiheuttamia muutoksia.

Lounastehtävä

Lounaan aikana: miettikää aamupäivästä jokin ajatus, ottakaa valokuva, ja kirjoittakaa muutamalla rivillä, mikä on tärkeää yhteiskunnan ja Metropolian kannalta.

Otin pari kuvakaappausta puhelimesta, jotka mielestäni heijastelevat digitaalisuuden vaikutuksia arjen tasolla:

Muiden osallistujien kuvia löytyy lounastehtävä-Pinterest-taulusta.

Kotitehtävä

Kotitehtäväksi annettiin luettavaa, kolmen hengen ryhmille kaikille oma kirja tai muu julkaisu. Itse päädyin hallitusohjelmaryhmään:

1. Lue hallitusohjelma 2015.
2. Katsele maailmaa hallitusohjelman näkökulmasta parin viikon ajan. Älä keskustele, älä arvostele, älä arvioi.
3. Kahden viikon jälkeen vaihtakaa ajatuksia ja kirjoittakaa yhteinen blogikirjoitus asiasta, mielellään kuvien kanssa.

Tutkintoon liittyviä asioita

Tutkinto-osiosta vastaa Koulutuskeskus Salpaus. Tutkintoon liittyvä ammattitaito osoitetaan tekemällä työtehtäviä, jotka sisällöllisesti vastaavat tutkintoa. Henkilöllä on oltava organisaatiossa sellainen asema, että hänellä voi tehdä tuotekehitystehtäviä. Tuotekehitystyö on tarkoitus viedä käytäntöön.

Osaamisperusteet löytyvät OPH:n määräyksestä 35/011/2007, Näyttötutkinnon perusteet – Tuotekehittäjän erikoisammattitutkinto 2008 (PDF).

Kolmiportainen osaaminen

1. Tuotekehitystä tukevat menetelmät
2. Tuotekehitystyön valmistelu
3. Oman tuotekehitystyön toteutus

Noin 20%-50% lähiopetusta ja loput opitaan työn parissa.

Muita asioita

Keskusteltiin Metropolian tuotekehitysprojekteista, eli millaisia tuotteita ja palveluja tutkinnon osana haluttaisiin kehitettävän.

Käytiin läpi oppisopimuskäytäntöjä ja muita käytännön asioita.