Avokurssi – Wikipedian vaikutuksista

Luin ajatuksia herättävän haastattelun How and Why Wikipedia Works: An Interview with Angela Beesley, Elisabeth Bauer, and Kizu Naoko, joka valottaa Wikipedian ylläpitäjäyhteisön toimintatapoja. Minusta on hämmästyttävää, kuinka monisyinen organisaatio palvelun ympärille on muodostunut. Itse osallistuin suomenkielisen Wikipedian kehittämiseen varsin vaatimattomalla panoksella vuonna 2005 opiskeluprojektiin liittyen. Projektissa oli tarkoitus tutustua Wikipedian toimintamalleihin, mutta en päässyt sisään yhteisön toimintaan läheskään siinä määrin, mitä yllä mainittu artikkeli toiminnasta kertoo.

Wikipedia on hämmentävän ristiriitainen kokonaisuus. Palvelun toiminta-ajatus on yksinkertaisesti luoda kaikenkattava tietosanakirja vapaaehtoisuuteen perustuvan sisällöntuotannon kautta. Palvelussa olevia artikkeleja voi kuka tahansa editoida, parannella ja kehittää eteenpäin. Jos jokin artikkeli puuttuu, voi sen itse luoda tai ehdottaa sitä tuotettavaksi. Artikkelien laadun edellytyksenä on seuranta, joka vaatii paljon työtä ja vaapaehtoisia ylläpitäjiä. Ylläpitäjien keskuuteen on rakentunut rikas toimintakulttuuri, jossa on eri tehtäviä hoitavia jäseniä ja lukuisia sovittuja toimintamalleja, joiden mukaan esimerkiksi kiistoja ratkotaan. Vapaa toimintakulttuuri edellyttää siis organisoitumista ja ainakin Wikipedian tapauksessa hierarkkista järjestäytymistä. Tämä on hyvä ottaa huomioon muissakin wikiprojekteissa ja avointen resurssien rakennusprojekteissa. Vaikka vapaa toimintamalli tuntuu hyvältä lähtökohdalta, on projektilla hyvä olla vastuullinen taho, henkilö tai työryhmä, joka seuraa ja ohjaa työn etenemisestä.

Haastattelun mukaan Wikipedian parhaat artikkelit ovat yhden kirjoittajan tai pienen ryhmän tekemiä. Tämäkin on hyvä pitää mielessä yhteisöllisiä projekteja käynnistellessä, jos haaveena on eri tekijöiden yhdessä tuottamat sisällöt. Ihanne on hieno ja wikialustat antavat siihen erinomaiset mahdollisuudet, mutta todellisuudessa on hyvin vaikeaa houkutella käyttäjät tuottamaan yhteistä sisältöä.

Oman työni ja kiinnostuksen kannalta on hyödyllistä lukea Wikipedian toiminnasta. Käytämme työyhteisössämme Confluence -wikialustaa T&K-hankkeen työympäristönä. Noin vuoden käytön jälkeen painiskelemme käyttöaktiivisuuden, motivoitumisen ja wikin merkityksen kanssa. Näkisin, että wikin käytön motivaatio lähtee käyttäjän oman hyödyn tuntemuksista. Wikipediassa hyöty voi tulla tunteena osallistumisesta yhteiseen hyvään, arvostuksesta tai siitä ilosta, että on saanut oman jälkensä näkyviin verkon merkittävimpään tietosanakirjaan. Pienemmässä työprojektissa käyttäjän oma hyöty voi olla vaikeammin löydettävissä. Aluksi voi olla hauskaa käyttää uutta välinettä, mutta kun uutuudenviehätys karisee, voi motivoituminen olla vaikeaa. Ja jos käyttäjä ei edes koe nörttimäistä onnea wikiveivauksesta, on toiminnan perustelu vielä vaikeampaa. Tilanteessa törmäävät avoin, vapaa toimintakulttuuri ja projektityön byrokraattisuus ja vastuullisuus.

Wikityöskentely toimii ongelmitta, jos toimii yksin omassa wikissä. Tai silloin ei ainakaan voi syyttää ongelmista muita kuin itseään. Pienen työryhmän, Wikipedian laajuisen kokonaisuuden tai siihen välimaaston sijoittuvan wikin pyörittäminen tuovat kaikki omanlaisensa haasteet mukanaan. Itse uskon tähän työtapaan, vaikka tunnistankin kynnyksiä niin yhteistyöhön kuin omaan avoimuuteen suhtautumiseeni liittyen. Kukaan ei lie wikimestari syntyessään, mutta harjoittelulla tämäkin väline opitaan.

3 kommenttia

  1. Artikkelin kirjoittaminen taustatietoineen, linkkeineen ja lähteineen Wikipediaan ei ole mikään ihan pieni työ. Tietenkin tehtävän työn määrä voi riippua myös muista tekijöistä kuten artikkelin laajuudesta ja kirjoittajan asiantuntemuksesta.

    Mikä motivoi ihmisiä kuitenkin kirjoittamaan Wikipediaan? Alunperin sen mahdollisuuksiin ei tainnut monikaan uskoa, mutta nyt sen merkitystä ei voi enää kukaan kieltää. Voisiko olla niin, että Wikipedian merkityksen kasvaessa myös siihen kirjoittamisen motivaatio tulee kasvamaan?

  2. Jussi

    Kyllä varmasti. Kun merkitys kasvaa ja asema vakiintuu, sen houkuttelevuus julkaisukanavana lisääntyy.

    Uskon, että ihmisiä motivoi jokin hyödyn tunne ja positiivinen kokemus. Oman materiaalin esille saaminen, osallistuminen yhteiseen ponnistukseen, näpertely wikialustan parissa, oppiminen, palautteen saaminen & vuorovaikutus, arvostus, vapaaehtoisuus, välitön vaikuttaminen, nopeus, helppous, onnistuminen…

  3. Uuden oppimisen onni ja tyydytys ei vain tunnu hälventyvän, vaikka ikää on jo yli 50. Tuntuu melkein käyneen päinvastoin. Tänäänkin painiskelin Wikipedian kanssa viittauksia artikkeliin lisäten. Hidasta askel askeleelta etenemistä, mutta samalla palkitsevaa, kun ymmärtää idean ja homma alkaa sujua. Unohtui taas nälkä ja jano, ja meni ajantaju. Tämä voi olla yksi selitys Wikipedian menestykseen.

Kommentoi julkaisua

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Täydennä alla oleva laskutehtävä ennen lähettämistä: * Time limit is exhausted. Please reload CAPTCHA.