Tämä on mikroartikkeliluonnos, joka tullaan julkaisemaan vuoden 2011 lopussa ilmestyvässä fasilitointia käsittelevässä mikrokirjassa. Mikrokirja liittyy tänä vuonna Metropoliassa käynnistyneeseen Vyyhti-hankkeeseen.
Tässä mikroartikkelissa käsittelen fasilitoinnin muotoja ja tarvetta kurssilla, jonka tavoitteena on yhteisöllisen verkon välineiden ja toimintatapojen omaksuminen osaksi osallistujien työrutiineja.
Sosiaalisen median koulutusohjelma Soma on Ylen ja Metropolia ammattikorkeakoulun mediakeskus valon järjestämä opintokokonaisuus, jossa perehdytään sosiaalisen median välineisiin journalistisen työn näkökulmasta. koulutuksen tavoitteena on tukea Ylen työntekijöiden toimintaa yhteisöllisessä verkossa. (Linkola 2011, 31).
Somakoulutus sisältää kolme noin kuukauden välein tapahtuvaa lähiopetuspäivää sekä niiden välillä tehtäviä yksilö- ja ryhmätehtäviä. Oppimisen kohteena ovat eri verkkovälineet ja sosiaalisen median palvelut, joten on luontevaa, että osallistujien etenemisen seuraaminen ja ohjaus tapahtuu verkossa. Fasilitoinnin rooli ei rajoitu oppimisen mahdollistamiseen vaan se toimii yhtenä esimerkkinä ja harjoituksena kurssin osaamistavoitteiden saavuttamisessa.
Fasilitoinnin keinot Somakoulutuksessa
Somakoulutuksen lähiopetus on minimoitu kahteen opetuspäivään sekä kolmanteen päivään, jonka kuluessa esitellään harjoitusprojekteja ja keskustellaan. Ennen ensimmäistä lähipäivää tehtävät harjoitukset luovat pohjan itsenäisten työskentelyjaksojen aikana tapahtuvalle ohjaustoiminnalle. Ennakkotehtävät sisältävät tutustumista valittuihin sosiaalisen median palveluihin, muiden kurssilaisten ja ohjaajien kanssa verkostoitumista sekä liittymisen ohjauksen kannalta tärkeään kursin omaan Facebook-ryhmään. Tavoitteena on, että ensimmäisen päivän jälkeen osallistujien välille on rakentunut yhteyksiä, jotka mahdollistavat sisältöjen jakamisen, tiedon löytämisen, vertaistuen ja keskustelun ohjaajien kanssa verkon välityksellä.
Kurssilla hyödynnetään vain avoimia ja vapaasti käytettäviä sosiaalisen median palveluja. Näin ollen esimerkiksi Metropolian ja Ylen sisäiset työkalut on rajattu pois valikoimasta. Fasilitoinnin kannalta kahdella työkalulla on erityinen rooli.
Kurssiblogi
Koulutus on jatkunut nyt viiden toteutuksen verran. Kurssiblogi on toiminut tämän ajan, syyskuusta 2009 alkaen, kurssilaisten yhteisenä julkaisualustana (Aalto 2009). Blogi on julkinen ja siihen julkaistaan tehtävänannot, ryhmä- ja yksilötehtävien palautukset sekä muut koulutukseen liittyvät merkinnät. Blogi toimii kaikkien Somakoulutuksiin osallistuvien ja ”Soma-alumnien” kohtauspaikkana, joka aktivoituu aina käynnissä olevan kurssin toiminnan myötä.
Yhteisblogi, jossa tällä on hetkellä 76 jäsentä, on ajan myötä rakentunut voimavara. Uudet blogimerkinnät tavoittavat laajan vertaisryhmän ja vanhoista merkinnöistä löytyy vinkkejä ja esimerkkejä aikaisempien kurssilaisten tekemisistä. Ohjaaja voi herättää keskustelua blogimerkintöjen kommenteissa, antaa palautetta ja ohjausta eteenpäin tiedon lähteille.
Facebook-ryhmä
Käynnissä olevan kurssin suljettu Facebook-ryhmä on osoittautunut hyväksi tavaksi koordinoida toimintaa ja ohjata osallistujia. Siinä missä blogi toimii mietittyjen, laajojen tehtävien palautuskanavana, sopii Facebook-ryhmä kevyempään ja vapaamuotoisempaan keskusteluun, tunnelmien tiedusteluun ja kannustamiseen. Facebookin eduksi on laskettava sen käytön yleisyys; lähes kaikilla Somakoulusten osallistujilla on valmiina Facebook-tili, joten ryhmään liittymisen ja käytön omaksumisen kynnys on matala.
Muu toiminta verkossa ja lähikontaktissa
Edellä mainittujen, erityisesti kurssin yhteisoiminnan koordinointiin valittujen välineiden lisäksi on tärkeää huomioida muut kurssilla opiskeltavat verkkovälineet. On hyvä seurata ja kommentoida opiskelijoiden tekemiä kokeiluja ja tarvittaessa opastaa ja antaa vinkkejä.
Koska varsinaisia lähiopetuspäiviä on vain kaksi, on niillä erityisen suuri merkitys. Lähipäivien sisällöt, harjoitusten painotukset ja tehtävien annot on suunnattava siten, että ne motivoivat etäjaksojen aikasta toimintaa.
Aktivointi
Somakoulutuksessa halutaan kannustaa itsenäiseen, omista lähtökohdista ja tarpeista syttyvään oppimiseen. Lähipäivien välille on varattu aikaa, koska omien työtapojen ja rutiinien muuttaminen ei tapahdu nopeasti. Ohjauksen kannalta tämä on haasteellista. Ohjaukselle ja vertaistuelle olisi luotava helposti lähestyttävä ympäristö, jossa osalistujat ja ohjaajat voivat kohdata vaivattomasti.
Tämän päivän verkkovälineillä monipuolisen viestinnän mahdollistavan yhteistyötilan rakentaminen on yksinkertaista. Pelkkä kohtauspaikan tarjoaminen ei kuitenkaan riitä. Osallistujien motivaatiosta ja oman oppimisprojektin aktiivisuudesta huolimatta aktiivisuus kurssin työympäristossä voi jäädä vähäiseksi ilman ylläpitävää toimintaa. Suunnitelmallinen ja onnistunut fasilitointi synnyttää osallistujalle tunteen kurssin aktiivisesta läsnäolosta, vaikka itse toiminta, opiskelu ja oppiminen on itsenäistä. Jos lähtökohtana omien oivallusten ja kokemusten kautta syntynyt osaamisen jakaminen, täytyy ohjaajien ottaa vastuu toiminnan aktivoimisesta ja ylläpitämisestä. Verkossa tämä tarkoittaa korostuneen aktiivista roolia kuulumisten kyselijänä, avun tarjoajana, vinkkien antajana ja osallistujien törmäyttäjänä. Yhteistoiminta ei synny puitteiden luomisella vaan oman osallistumisen ja innostumisen kautta.
Lähteet
Aalto, Tuija 2009. Uusi koulutus käynnistyy pilotilla. [verkkodokumentti] http://somakoulutus.posterous.com/uusi-koulutus-kaynnistyy-pilotilla (Luettu 31.10.2011)
Linkola, Jussi 2011. Kokemuksia avoimesta SOMA-suunnitteluprosessista. Teoksessa Opetuksen avoin suunnittelu. Kokkonen, Juhana & Linkola, Jussi (toim.) 2011. Helsinki: Metropolian digipaino.
Muita mikrokirjaan kehittelillä olevia artikkeleita
- Fasilitointi työyhteisössä, kokemuksia Vyyhtissä – Milla Laasonen
- Fasilitoinnin ulkoiset puitteet – Juhana Kokkonen
- Fasilitoijan ominaisuudet – Juhana Kokkonen
