Valistus
Valistus oli 1700-luvun jälkipuoliskon eurooppalainen aatevirtaus, joka korosti muun muassa järjen ja tiedon merkitystä.
Kielitoimiston sanakirja, 2004
Valistusajattelijat asettivat järjen mystiikan edelle, tieteen ja edistyksen uskomusten ja vanhaan takertumisen edelle, vapaan markkinatalouden merkantilismin edelle ja ihmisoikeudet valtion mielivallan edelle, poikkeuksena lähinnä vain Rousseau, joka hänkin kuitenkin kannatti demokratiaa. He myös vaativat tasa-arvoa lain edessä säätyetuoikeuksien sijaan. (Wikipedia, Valistus.)
Valistus syntyi vastavoimana edellisen vuosisadan suuntauksille. Sen syntyyn vaikutti luonnontieteiden kehittyminen ja maailman ”pieneneminen”, eli lisääntyvä tieto eri maanosista ja kulttuureista. Valistus edisti suvaitsevaisuutta, ihmisoikeuksia ja yhteiskunnallista tasa-arvoa ja johti uusien tieteenalojen syntymiseen.
Kirjastoaate & tekijänoikeudet
Kirjastoaate nykymuodossaan on syntynyt muun muassa kirjapainotekniikoiden sekä julkaisutoiminnan ja jakelun kehittymisen sekä lukutaidon leviämisen ja keskiluokkaistumisen ansiosta.
Ensimmäiset kirjastot perustettiin usein lahjoitusten turvin, ja 1900 luvun alussa Andrew Carnegien säätiön toimesta Yhdysvaltoihin perustettujen n. 1700 kirjaston syntyehtona oli yleensä yhteisön takaama verotulo kirjaston ylläpitämiseen. Kirjastotoiminnan kehittyminen koelmien rakentamisesta lainaustoiminnaksi on merkinnyt tiedon tasa-arvoistumista. Kirjat on saatettu kaikkien ulottuville maksutta vapaasti hyödynnettäviksi.
Suomessa kansalliskirjasto hoitaa kirjastotehtävää kansallisella tasolla.
Kansalliskirjaston tehtävä on kartuttaa, säilyttää asettaa käyttöön kansallista julkaisuperintöä ja edistää kirjastoalan kotimaista ja kansainvälistä yhteistyötä. Kansalliskirjastoon talletetaan kappaleet kaikista kotimaisista painotuotteista, ääni- ja kuvatallenteista, CD-ROM-tallenteista sekä edustava otos verkkoaineistoista. Toiminta perustuu lakiin kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä (1433/2007), joka vuodesta 2008 lähtien korvaa aiemmin voimassa olleen Vapaakappalelain sekä Lain elokuvien arkistoinnista. (Wikipedia – Kansalliskirjasto).
Ilkka Tuomen mukaan internet ja sen mukanaan tuomat toimintamallit kuten käyttäjähtöinen sisällöntuotanto sekä digitalisoituminen yleisesti ajavat pohtimaan kirjastojen roolia. Tekijänoikeus yleisellä tasolla ei tunnu pysyvän teknisen kehityksen ja sen mahdollistaminen sisällöntuotantomallien perässä. Toisaalta digitaaliset aineistot uusien sisältöjen tallentuminen verkkoon tuovat haasteita näiden aineistojen säilyttämiseen. Kuka huolehtii mittavien verkkoaineistojen tallentamiseta, ja mitkä aineistot ovat riittävän merkittäviä säilytettäviksi?
Vapaa sivistystyö
Vapaa sivistystyö on valistuksen ideologian perustalle rakentunutta koulutustoimintaa, jonka tavoitteena on lisätä oppineisuutta kansan kouluttamattomissa osissa. Suomessa sivistystyötä on tehty ja tehdään kansanopistoissa, joissa kenen tahansa on mahdollista opiskella sivistäviä aineita. Kansanopistojen toimintaa ohjaa laki vapaasta sivistystyöstä, jonka mukaan ”Vapaan sivistystyön tarkoituksena on elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta tukea yksilöiden persoonallisuuden monipuolista kehittymistä ja kykyä toimia yhteisöissä sekä edistää kansanvaltaisuuden, tasa-arvon ja moniarvoisuuden toteutumista suomalaisessa yhteiskunnassa.”
Vapaat ohjelmistot
Vapaat ohjelmistot on liike, jonka tavoitteena on korvata suljetut tietokoneohjelmat avoimilla ohjelmistoilla. Pyrkimyksenä on antaa käyttäjille vapaus hyödyntää ohjelmia kaikin tavoin, muokata ohjelmakoodia ja kehittää ohjelmia omien tarkoitusten mukaisiksi. Näkyvä osa vapaiden ohjelmistojen liikettä ovat Open Source aloitteen mukaiset ohjelmistot, joita usein kehitetään yhteisöllisinä, kaikille avoimina projekteina. Avoimuuden ja läpinäkyvyyden katsotaan johtavan nopeampaan ja tarkoituksenmukaisempaan ohjelmistokehitykseen kuin mihin suljetulla ohjelmistolla voidaan päästä.
Tieteen ideologiaa ja pohdintaa
Standing on the shoulders of giants on sanonta, joka viittaa uuden tiedon rakentamiseen aiemman tiedon perustalle. Tämän päivän tiede on kehittynyt vuosisatoja jatkuuneesta perinteestä, ja käynnissä oleva kehitys nojaa menneisiin saavutuksiin. Kyseessä on prosessi, jonka jatkuminen edellyttää aiempaan tietoon perehtymistä ennen uusia läpimurtoja.
Valistuksen avoin, järkeä korostava asenne sallii ”jättiläisen harteilla” seisomisen. Kun tavoitteena on tieteen edistäminen, on menneisyyden analysoiminen ja korjausliikkeiden tekeminen luontevaa. Ei ole tavetta pitää yllä tieteen linnakkeita ja rajata tietoa eliitin yksinoikeudeksi. On parempi edistää tiedon leviämistä kaikilla tasoilla.
Kirjastoaate ja vapaa sivistystyö tukevat avoimuuden periaatetta. Kirjastojen avulla tieto saadaan kaikkien saataville. Näin tieto leviää, ja samalla uudet teoriat ja näkemykset altistuvat ulkopuoliselle arvioinnille ja julkiselle kritiikille.
Vapaan sivistystyön puitteissa yksilöille tarjotaan mahdollisuus lisätä omaa tietämystään ja kehittää itseään taustasta ja asemasta riippumatta.
Vapaat ohjelmistot tuovat avoimen tieteen näkökulman ohjelmistokehitykseen. Ohjelmistojen tulisi olla avoimia, jotta vanhan päälle rakentaminen helpottuisi ja mahdolisimman moni voisi osallistua jatkokehitykseen.
Näiden näkemysten perusteella avoimet oppiresurssit saavat yhteiseen hyvään tähtäävän näkökulman. Resurssit ovat kaikkien halukkaiden, opettajien ja oppijoiden vapaasti hyödynnettävissä. Verkossa ne ovat helposti kehitettävissä edelleen, ja niitä on mahdollista kehittää vapaiden ohjelmistoprojektien hengessä yhteisöllisesti. Ne henkivät myös kirjastoaatetta, mutta digitaalisuudesta johtuen niiden tallentaminen ja esillesaattaminen voi tapahtua ilman kirjastojärjestelmää.
Vastaa