Aika: 24.3.2016
Paikka: Metropolia Ammattikorkeakoulu, Hämeentie 161, Helsinki
Antti Rinkinen Tamora Oy:stä piti pienen luennon sanomalehtien kehityksestä niiden syntyajoilta aina tähän päivään ja tulevaisuudennäkymiin liittyen. Kirjasin pienet muistiinpanot.
Sanomalehtien historiaa Suomessa. Lähtökohtana 1800-luvun loppupuolella kansan sivistäminen, ajettiin suomalaisuuden asiaa. 1990-1991 lehtien levikit olivat huipussaan, laman myötä alkoi pudotus. Siihen saakka esimerkiksi toimeentulotukeen sisältyi sanomalehtitilaus. Aluksi vielä kuviteltiin, että ala lähtee uuteen nousuun – ”kyllä tää tästä” – mutta lopulta oli todettava, että bisneksen luonne muuttui pysyvästi.
2000-luvun alkupuolella internet tuli vahvasti sanomalehtien todellisuuteen. Sen merkitystä ei aluksi ymmärretty, noin 2005 havahduttiin, että ihmiset viettävät netissä paljon aikaa. Aluksi lehdet lähtivät verkkoon siltä pohjalta, että kaikki jutut työnnettiin verkkoon sen kummemmin ajattelematta, miten sisältö sinne verkkoon istuu. Kun levikit laskivat edelleen, ajateltiin, että syy on internetin. Kuitenkaan tilastojen perusteella ei löydy korrelaatiota tilausmäärien ja juttujen verkkojulkaisujen välillä.
Sitten päätettiin olla netissä kuten netissä ollaan. Tehtiin suuria näköislehtiä, jotka kuitenkin olivat raskaita ja hankalia käyttää. Varsinkin mobiililaitteilla verkkoon siirretyn painopinnan tarkastelu on erittäin hankalaa.
Mikä se sanomalehti oikein on? Se on moninainen kokonaisuus, joka eri lukijoille tarkoittaa eri asioita: se voi olla fyysinen tuote, toimituksellinen sisältö, ostetaan-myydään -palsta, makkaramainos ja niin edelleen. Suomessa sanomalehden merkitys on ollut suuri, on ollut tärkeää, että lehti on aamulla kahvipöydässä eteen kannettuna. Sanomalehti on moniaistillinen tuote.
Nykyinen elämänrytmi ja esimerkiksi lisääntyneet yhden hengen taloudet eivät oikein istu sanomalehden kanssa yhteen. Yksin asuvalle lehtitilaus voi tuntua jo kalliilta, vaikka periaatteessa vähän yli eurolla päivässä voi saada laadukkaan tuotteen aamulla kotiin kannettuna. Parhaimmillaan lehtien kattavuus oli 80 % kaupungin talouksista, ja näistä kestotilauksia 90 %.
Toimialan pitäisi määritellä itsensä uudelleen. Toimitus ja lehti eivät enää määrittele puheenaiheita, keskusteluja käydään verkossa muilla foorumeilla. Lehtijuttujakin toki kommentoidaan verkossa runsaasti, mutta itse lehteen esimerkiksi mahtuu kymmenisen yleisönosastokirjoitusta päivässä.
Omat tunnelmat
Tämä oli tavallaan virkistävä poikkeus toistaiseksi pidettyjen koulutuspäivien joukossa. Ei tässä varsinaisesti uusia oivalluksia tullut, mutta esitys oli sopivan tiivis, miellyttävästi esitetty ja sopivan informatiivinen.
Vastaa