Viime kuukausina olen työssäni Oiva-hankeessa päässyt selvittelemään podcastien saavutettavuuteen ja erityisesti tekstittämiseen liittyviä asioita. On ollut epäselvää, millä tarkkuudella podcastin tekstivastine tulee tehdä. Kokoan tähän blogimerkintään yhteen säädökset ja ohjeet, joiden mukaan tekstivastineen tulee tarkasti vastata podcastin sisältöä.
Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta ja WCAG 2.1
Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta edellyttää siirtymäsäännösten puitteissa, että esimerkiksi viranomaisen ja julkisoikeudellisen laitoksen digitaaliset palvelut ovat saavutettavia.
Saavutettavuusvaatimusten toteutumista valvova viranomainen Aluehallintovirasto ylläpitää saavutettavuusvaatimukset.fi-sivustoa, jonka mukaan on noudatettava WCAG 2.1 eli Web Content Accessibility Guidelines 2.1 -ohjeistusta:
Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta velvoittaa noudattamaan WCAG-ohjeistuksen uusimman version eli WCAG 2.1 -ohjeistuksen A- ja AA-tason kriteerejä.
WCAG 2.1: lain vaatimukset – Saavutettavuusvaatimukset
WCAG 2.1 ja podcast
Podcast on audiotallenne, joten WCAG 2.1 -ohjeistuksessa sitä käsittelevä kohta on Onnistumiskriteeri 1.2.1 Pelkkä audio tai pelkkä video (tallennettu). Onnistumiskriteerin perusteluja ei ole tämän artikkelin kirjoittamishetkellä suomennettu, mutta englanniksi ne ovat:
The intent of this Success Criterion is to make information conveyed by prerecorded audio-only and prerecorded video-only content available to all users. Alternatives for time-based media that are text based make information accessible because text can be rendered through any sensory modality (for example, visual, auditory or tactile) to match the needs of the user.
Understanding Success Criterion 1.2.1: Audio-only and Video-only (Prerecorded)
Tavoitteena on siis tehdä audio- ja videotallenteiden sisältö saavutettavaksi kaikille käyttäjille. Tekstimuotoinen sisältö on saavutettavaa, koska se voidaan esimerkiksi lukea visuaalisesti tai pistenäytöltä tunnustelemalta, tai se voidaan kuunnella ruudunlukuohjelmalla.
Tavoitteen vaatimukset kuvataan seuraavaasti:
In an audio-only presentation, information is presented in a variety of ways including dialogue and sounds (both natural and artificial). In order to present the same information in accessible form, this technique involves creating a document that tells the same story and presents the same information as the prerecorded audio-only content. In this technique, the document serves as long description for the content and includes all of the important dialogue and as well as descriptions of background sounds etc. that are part of the story.
Providing an alternative for time-based media for audio-only content
Edellisestä käy selväksi, että podcast-äänitallenteen vaihtoehtona on tarjottava tekstidokumentaatio, joka sisältää kaiken puhutun tekstin sekä esimerkiksi taustaäänet, jotka ovat osa kokonaisuutta. Tämä on nähdäkseni ainoa saavutettavuusvaatimusten mukainen tapa toteuttaa podcast.
Täydellisen litteroinnin lisäksi voi olla hyvä tehdä podcast-jaksosta myös tiivistelmä, josta selviävät tärkeimmät asiat. Näin käyttäjä voi tiivistelmän perusteella päättää, haluaako tutustua koko sisältöön.
Esimerkkejä podcastien tekstiversioista
- Oiva mentorointi: mind-set ja mahdollisuus – Tekstiversio – Oiva-hankkeen podcast, jonka olen litteroinut Google-dokumentit-sovelluksen sanelutoimintoa käyttäen (tästä lisää seuraavaksi).
Lue myös julkaisuni Podcast-litterointi Google-dokumentin avulla, jos kaipaat helpotusta tekstivastineen tekemiseen.
Jos sinulla on kokemuksia ja esimerkkejä podcastien saavutettavuuteen ja tekstiversioihin liittyen, tai jos haluat korjata tässä tekstissä olevia päätelmiä, voit jakaa ajatuksesi kommenttiosiossa.
Artikkelin kansikuva: Dan LeFebvre on Unsplash.
Vastaa