FriendFeed, Facebook ja reaaliaikaisuuden polte

Tämän viikon suuri web-uutinen on ollut lifestream-palvelu FriendFeedin myynti Facebookille. Pienen, aktiivisessa kehityksessä olleen palvelun siirtyminen suuren, massoja palvelevan jättiläisen omistukseen herätti paljon keskustelua ja spekulointia etenkin FriendFeedin käyttäjissä. Esimerkiksi Robert Scoblen FriendFeed -merkintä Talk about Facebook buying FriendFeed here (on FriendFeed, of course) on kerännyt tällä hetkellä lähes 240 kommenttia.

FriendFeed on edellä

FriendFeedin perusti lokakuussa 2007 joukko Googlesta irtautuneita sovelluskehittäjiä, jotka olivat osallistuneet muun muassa Gmailin ja Google Mapsin kehittämiseen. Palvelun avulla käyttäjä voi keskittää web-aktiivisuutensa (ns. Lifestream tai Feed Aggregator) yhteen paikkaan ja seurata samalla muita käyttäjiä. Lukuisien valmiiksi sisällytettyjen palvelujen (esimerkiksi YouTube, Flickr, Vimeo, Google Reader, Picasa, Digg jne.) lisäksi voi palveluun imaista minkä tahansa RSS-syötteellä varustetun sisällön. Näin FriendFeed taipuu ainakin mikrobloggausvälineeksi, RSS-lukijaksi ja keskustelukanavaksi. Ja se toimii – sujuvasti ja elegantisti – reaaliajassa.

FriendFeedin käyttäjän ei tarvitse päivittää kotisivuaan nähdäkseen, onko uusia päivityksiä tarjolla, vaan sisällöt virtaavat esiin sitä mukaa kun näytettävää on. Uudet merkinnät liukuvat pehmeästi näytön alkuun, ja edeltävät painuvat samalla kohti historiaa. Jos vanhaan merkintään tulee päivitys, esimerkiksi kommentti, liukuu se jälleen tuoreena näkyviin.

Kuva FriendFeedin käyttäjäsivusta
Kuva FriendFeedin käyttäjäsivusta

Käyttökokemus on omaa luokkaansa. Alun perin eri palveluissa julkaistut kuvat ja videot tulevat esille tyylikkäästi ja kommentointi, keskustelu ja verkostoituminen toimii, kun myös kontaktien kontakteilta tulleita merkintöjä tarjotaan näkyviin sopivasti. Tämän päivän verkkosovellusten joukossa FriendFeed tuntuu olevan jo hyvän matkaa huomisen puolella.

Facebook seuraa

Facebook on kehittänyt käyttäjän kotisivuvirtaa FriendFeedin suuntaan. Esimerkiksi ”like” tai ”tykkää” -toiminto oli ensin FriedFeedissä, sitten Facebookissa ja jokunen aika sitten se tuli myös GoogleReaderiin. Muuten Facebookin uutisvirta ei yllä toiminnallisuuksiltaan FriendFeedin tasolle. Reaaliaikaisuuteen on selvää poltetta, mutta tällä hetkellä käyttäjälle kerrotaan ainoastaan tuoreiden päivitysten määrä. Näkymä pitää käyttäjän itse päivittää. Kyseessä voi toki olla myös käytettävyysvalinta, mutta nyt kun FF ja sen kehittäjätiimii ovat hyödynnettävissä, selvinnevät FB:n haluamat ominaisuudet pian. FriendFeedin jo olemassa olevat toiminnallisuudet tarjoaisivatkin Facebookin käyttäjille pitkäksi aikaa yllätyksiä, jos niitä tuotaisiin vähän kerrallaan kotisivuvirran ominaisuuksiksi.

Googlen Wave vs. Facebook + FriendFeed?

Keväällä 2009 Google ilmoitti kehittävänsä uutta palvelua nimeltä Wave – aalto. Esittelyvideon perusteella reaaliaikaisuus on myös Googlen tavoite. Wavessa reaaliaikaisuus on niin pitkällä, että käyttäjien välinen kommunikointi päivittyy kirjain kirjaimelta näkyviin. Googlella on myös osaamista, resursseja ja käyttäjäpohja, joita tarvitaan reaaliaikaisen, sosiaalisen sovelluksen rakentamiseen.

FriendFeedillä on osaamista ja valmista tekniikkaa, mutta suuret käyttäjämassat puuttuvat. Facebookilla on käyttäjiä, mutta omat rahkeet palvelun edelleen kehittämiseen eivät aivan näytä riittävän. Yhteenliittymän luulisi tarjoavan Facebookin käyttäjäkunnalle mielenkiintoa ja ominaisuuksia, joilla välimatka Waveen pysyy hallinnassa.

Sovellusten reaaliaikaisuus on nyt trendi. Mitä hyötyä tästä käyttäjille? Aikaa kuluu, ennen kuin esimerkiksi Waven mahdollistama viestintä on verkonkäyttäjien arkipäivää. Tekniikka kuitenkin mahdollistaa käyttötapoja, joita ei voi ennalta nähdä. Ehkä tämä kehityssuunta tekee aikanaan selaimen päivitä-napin ja sivustoilla olevat tallennuspainikkeet tarpeettomaksi?

On kuitenkin odotettavissa, että lähikuukausien aikana Facebook-käyttäjien kotisivuvirtaan alkaa tulla uusia ominaisuuksia. Aluksi niitä ihmetellään, mutta kyllä niihin totutaan, kuten tähänkin mennessä.

Kirjoittanut Jussi Linkola

Viestijä verkossa, uutta oppimassa.

1 kommentti

Kommentointi ei ole käytössä.