Muutaman viime päivän aikana olen törmännyt itsestäänselvyyksistä aiheutuviin vääristymiin. Vääristymä syntyy silloin, kun saman asian parissa toimivilla henkilöillä on epätasainen määrä kokemusta aiheesta. Asiantuntijan rutinoitumisen myötä asiat muuttuvat itsestäänselvyyksiksi, jotka häiritsevät viestintää kokemattomien kanssa. Asiantuntija olettaa, oikoo ja jättää asioita kertomatta, koska ne ovat itsestään selviä. Kuulija hämmentyy, koska ei aivan ymmärrä, vaikka varmaan pitäisi, vaan en kyllä kehtaa kysyä.
Tietokoneet ja eri verkkovälineet ovat oiva maaperä eritasoisten käyttäjien väliseen väärinymmärrykseen. Aktiivikäyttäjät ovat vuosien ja tuhansien käyttötuntien myötä omaksuneet koneet osaksi arkipäivää, ja kokemattomamman käyttäjän epätoivo voi tuntua kovin etäiseltä. Kyseessä on todellinen kulttuurien yhteentörmäys!
Kun asioita käsitellään perustasolla, pitää asiantuntijan kyetä asettumaan vasta-alkajan asemaan ja tietoisesti havainnoida, milloin oman viestin ymmärtäminen edellyttää itsestään selviä taustatietoja, joita vastaanottajalla ei ole. Ei ole intuitiivisesti toimivia järjestelmiä – käyttäjä toimii aina aiemmin omaksumansa perusteella.
Muutama itsestäänselvyys kappaleiksi
Tässä muutama tunnistamani itsestäänselvyys, jotka haluan purkaa kappaleiksi…
Tietokoneet ovat kehittyneet helppokäyttöisemmiksi
Eivät ole. Tietokone on uudelle käyttäjälle vaikeasti hahmottuva väline, jonka sujuva käyttö vaatii satojen tuntien harjoittelua. Tottumattomalle Windows 3.1 (1992) tai Windows Vista (2007) ovat yhtä vaikeita järjestelmiä (vai onko Vista vaikeampi?), eivätkä uudet Mac-käyttäjät juuri helpommalla pääse.
Tietokone ja verkkovälineet helpottavat opiskelua
No ei. Tietokoneen ja verkon käyttöönotto opiskelussa on raskas prosessi, joka vie energiaa varsinaiselta opiskelulta. Oppilaitoksissa on eri järjestelmiä eri tarkoituksiin – sähköposti, verkko-oppimisympäristö (tai useita), intranet, tiedotussivustot, puhelinluettelot… – paljon järjestelmiä eri toimittajilta, ja kaikkien omaksuminen vie aikansa. Oman opiskelun kannalta olennaisten tietojen löytyminen ja ajan tasalla pysyminen jatkuu koko opiskelun ajan.
Sosiaalinen media tarjoaa helppoja välineitä sisältöjen jakamiseen ja jaettuun sisällöntuotantoon
Eikä. Sosiaalisen median tarjonta on hallitsematon. Palveluja on valtavasti, niiden kokeileminen ja varsinkin omaksuminen vie aikaa ja mahdolliset hyödyt selviävät vasta pitkäkestoisen käytön myötä. Jonkinlaisen yleiskäsityksen muodostamiseksi pitää nähdä paljon vaivaa ja aktiivisuutta, pitää osallistua ja pistää itsensä likoon. Helppoa se ei ole.
No entäs sitten?
Tämähän on aivan itsestään selvää? Kyllä, kyllä. Kaikki toimivat omien kykyjensä mukaan ja oppivat vähitellen lisää käyttämistään välineistä. Mutta silloin kun välineitä pitäisi käytää työkaluina omassa työssä tai opiskelussa, pitäisi niitä voida käyttää niin, että ne eivät häiritse varsinaista tehtävää. Ohjelmistojen tekijöiden, asiantuntijoiden, kouluttajien ja opettajien tulisi unohtaa itselleen selvät asiat, ja ajatella toisille tarjottavaa välinettä, palvelua tai sisältöä vastaanottajan lähtökohdista.
Niin itsestään selvää kuin se onkin, se unohtuu. Käyttäjät tuskailevat tietokoneiden kanssa, työpaikkojen tietojärjestelmät ovat vaikeita, opiskelijat eivät osaa käyttää oppilaitoksen verkkovälineitä ja tukea tarvitaan. Siksi on paikallaan tarkistaa omaa toimintaa, seurata reaktioita, kuunnella ja vastaanottaa palautetta. Niin selvää kuin tämä onkin, ei sitä tule pitää itsestäänselvyytenä!
Vastaa