Osallistuin eilen 11.9.2016 Aalto-yliopiston Design Factoryssa järjestettyyn EduFlow 2016 -tapahtumaan ja kirjasin muistiin päivän tapahtumia.
Keynote Behavior Design and Learning
Keynote-puheenvuoron piti Behavior Designer Margarita Quihuis Stanfordin yliopistosta. Puheenvuoro käsitteli ihmisten käyttäytymiseen vaikuttamista suunnittelun keinoin. Eli mitä tulee ottaa huomioon, jos halutaan saada ihmiset toimimaan tietyllä tavalla tietyssä tilanteessa. Erittäin tiivistettynä Margaritan käsittelemät asiat löytyvät hänen blogimerkinnästään The Perfect Mix: Fogg Behavior Model + Core Loop.
Esitetyn käyttäymismallin mukaan toimintaan vaikuttaa siis kolme tekijää (suomennokset omiani):
- Motivaatio (motivation)
- Kyvykkyys (ability)
- Alkusysäys (trigger)
Esimerkki: henkilöllä hyvä motivaatio ja kimmoke tehdä jotain, mutta asia jää tekemättä, koska se on liian vaikea, eli kyvykkyys (ability) asian tekemiseen ei riitä. Tässä tapauksessa tehtävää pitäisi jollain tavalla helpottaa; voitaisiin esimerkiksi pilkkoa tehtävä osiin ja tarjota onnistumisen kokemuksia tasaisesti pienemmistä suorituksista.
Behavior Designin taustalla vaikuttaa Stanfordissa työskentelevä käyttäytymistieteilijä BJ Fogg, jonka Behavior Model -sivusto taustoittaa asiaa. Yksi lähtölaukaus Behavior Design -ajattelulle oli 2007 alkanut ”Facebook-kurssi”, jolla opiskelijoille annettiin tehtäväksi suunnitella Facebook-sovelluksia. Monet opiskelijoiden sovelluksista menestyivät kaupallisesti, ja muun muassa New York Times on käsitellyt kurssia vuonna 2011. Vielä lisää tietoa aiheesta Stanfordin Learn Behavior Design -verkkosivustolta ja BJ Foggin kotisivulta.
Behavior Design -videoita
BJ Fogg teaches his Behavior Model (Vimeo.com-video, jonka upottaminen on estetty, katsottavissa linkin takana).
Kommenttipuheenvuorot
Tarja Nieminen, RoihuAkatemia
RoihuAkatemian rehtori Tarja Nieminen käsitteli puheenvuorossaan partiotoiminnassa hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista. RoihuAkatemia on Roihu 2016 -suurleirin yhteydessä toiminut, nonformaalin oppimisen tunnistamiseksi luotu järjestelmä, jossa merkittävässä roolissa ovat Open Badges -osaamismerkit.
Roihuakatemia on uudenlainen konsepti, jonka tarkoituksena on kehittää uusia tapoja vapaaehtoistyössä hankitun osaamisen yhdistämiseen opintoihin ja työelämään! RoihuAkatemia
(Ohessa itse tekemäni Open Badges -perehdytysaineisto):
Denise Stanley-Chard
Denise piti pienen puheenvuoron, joka myös käsitteli nonformaalin oppimisen tunnistamista ja tunnustamista. Tämä toimi pienenä pohjustuksena Denisen iltapäivän työpajalle, jonka aiheena oli muun muassa recognizing and accrediting the higher level learning that takes place outside formal learning environments
.
Työpaja – Rapid Experimentation and Deal Design
Iltapäivän kolmesta työpajasta osallistuin Mark Nelsonin vetämään Rapid Experimentation and Deal Desing -työpajaan. Mark on Margarita Quihuisin ja BJ Foggin kollega Stanfordista, missä hänen tärkein asemapaikkansa on Peace Innovation Lab.
Aluksi Mark kertoi lyhyesti Peace Innovation Labin toiminnasta seuraavan piirroksen kautta:
Peace Innovation Lab keskittyy kuviossa ylinnä oleviin seikkoihin eli yhteistoimintaan (collaboration), joka hyödyttää kaikkia osallisia sekä kollektiiviseen älykkyyteen (collective intelligence). Tältä pohjalta lähdimme kokeilemaan Rapid Experimentation and Deal Design -menetelmää, jota Stanford on kehitellyt yhdessä Aalto-yliopiston kanssa.
Käytännössä kokeilumme eteni seuraavasti:
- Jakautuminen kolmen hengen ryhmiin, jokaisessa ryhmässä jäsenet A ja B sekä ”coach”
- B kertoo aiheeseen liittyen jonkin tarpeen tai useampia tarpeita
- A miettii hetken ja kertoo, kuinka hän voi auttaa – mitä tarjottavaa hänellä on B:n tarpeisiin liittyen?
- Coach tarkkailee tilannetta, osallistuu, keskustelee ja pyrkii tukemaan tilannetta
- Tavoitteena on Deal, jossa A tarjoaa B:lle jotain, josta joku hyötyy
- Diilin pitää olla niin selkeä ja konkreettinen, että se voidaan testata nopeasti
Tätä mallia voi toteuttaa esimerkiksi kollegoiden kesken tai panna opiskelijat tekemään kokeilua keskenään. Tavoitteena on toimia ripeästi, eli yksi kierros voidaan vetää läpi alle 15 minuutissa, minkä jälkeen vaihdetaan ryhmiä ja rooleja.
Parin testikierroksen perusteella voisin kokeilla menetelmää jossain yhteistoiminnan edistämistä tavoittelevassa tilanteessa. Menetelmä muistuttaa fasilitoinnissa käytettäviä toimintamalleja, mutta tässä tavoitteena on päästä mahdollisimman nopeasti sellaiseen vuorovaikutukseen, jossa kaikki osapuolet saavat konkreettista hyötyä, jolloin toiminta on palkitsevaa.
Kiitokset kaikille EduFlow 2016 -järjestäjille ja vetäjille kiinnostavasta päivästä.
